Psykoanalyyttinen Forum 2018
Suomen Psykoanalyyttinen Yhdistys järjestää PSYKOANALYYTTISEN FORUMIN Lauantaina 27.10.2018 klo 9.15-16 Helsingin Kruununhaassa Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6, sali 505 Psykoanalyyttinen Forum tarjoaa mahdollisuuden tutustua psykoanalyyttiseen ajatteluun ja psykoanalyysiin hoitomuotona. Aluksi pohditaan psykoanalyysin ominaispiirteitä ja asemaa Suomessa tänään. Sen jälkeen pureudutaan inhimilliseen kohdatuksi tulemisen tarpeeseen. Mitä katsekontakti merkitsee varhaislapsuudessa, sosiaalisissa tilanteissa? Entä kun tyydyttävää vuorovaikutusta ei ole …
Johannes Lehtonen: Freudin perintöä tarvitaan edelleen. SLL 30.11.2017
Psykoanalyysin pyrkimys edistää itsetuntemusta saa tukea aivotutkimuksesta. Minkälaisen tilan terveydenhuolto sallii tämän tiedon hyväksikäytölle? Psykoanalyysin tie Freudin perinnöstä osaksi tämän päivän psykodynaamista suuntausta psykiatriassa ei ole ollut ongelmaton eikä siitä ole olemassa yhtenäistä kuvaa. Suomessa psykoanalyysia on käytetty puolen vuosisadan ajan. Miltä psykoanalyyttisen perinteen vaikutus näyttää tänään, entä sen tulevaisuus? Freudin merkittävin panos nähdään usein …
Jatka lukemista ”Johannes Lehtonen: Freudin perintöä tarvitaan edelleen. SLL 30.11.2017”
Raija Pohjamo: Psykoanalyysia Suomessa 50 vuotta. Kaleva, 29.10.2017
Amerikan juutalaisille kirjailijoille on ominaista, että romaanin henkilöhahmot katsovat itsensä sisään. Se todettiin, kun kirjailija Paul Austeria haastateltiin. Jokaisesta voi löytyä hirviö ja jokainen voi alkaa uskoa valheisiin, kun niitä tarpeeksi kauan hänelle toistetaan. Auster uskoi kuitenkin, että ihmisessä on riittävästi hyvää olemassa. Kysyttäessä tunteeko Auster Paul Austerin, vastauksena oli. ”En tunne häntä tarkalleen, mutta …
Jatka lukemista ”Raija Pohjamo: Psykoanalyysia Suomessa 50 vuotta. Kaleva, 29.10.2017”
Anna Lilja: Vapaiden ajatusten jäljillä. Psykoanalyysin ominaislaadusta.
Suomen Psykoanalyyttinen Yhdistys täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlapäivää vietetään 2.9. Yhdistyksen perusti vuonna 1967 Helsingissä joukko valveutuneita psykologeja, lääkäreitä ja psykiatreja. Kansainvälisen Psykoanalyyttisen yhdistyksen (IPA) hyväksymiä kouluttajia ei Suomessa vielä ollut, joten pioneerit hakeutuivat koulutukseen muihin Euroopan maihin. Psykoanalyysin katsotaan syntyneen vuonna 1900, jolloin Sigmund Freud julkaisi kuuluisan teoksensa Unien tulkinta. Tänään psykoanalyysia luonnehtii …
Jatka lukemista ”Anna Lilja: Vapaiden ajatusten jäljillä. Psykoanalyysin ominaislaadusta.”
Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017
Tapahtuman materiaali ja videoesitykset Jaakkola Leena: Psykoanalyysi ja psykoterapia – yhtäläisyydet ja erot Lahtinen Aino-Maija: Psykoanalyysi ja kirjallisuus Larmo Anneli: OPD-2 Taipale Joona: Itsesäätely, objekti ja toistaminen: Addiktion dynamiikkaa Stream-luennot Elisabeth Haapatalo: Lapsipsykoanalyysin peruskysymyksistä Transferenssisuhteesta ja suhteesta psykoanalyytikkoon uutena kehitysobjektina Jussi Kotkavirta: Psykoanalyyttisiä ajatuksia sukupuolesta
Elina Reenkola: Elektra-myytti
Käsittelen Elektra-myyttiä Sofoklesin (1986) ja Aiskhylosin (1961) kertomana. En käsittele oopperan tulkintaa siitä. Antiikin myytit käsittelevät piilotajunnasta kumpuavia pyrkimyksiä ja ristiriitoja, rakkautta, vihaa, kostonhimoa, jotka elävät ihmisen mielessä edelleen ja siksi koskettavat meitä. Myyteissä on usein traagisen onneton loppu, toisin kuin saduissa, joissa on onnellinen loppu. Elektra-myytti on kuvaus tytön kolmioasetelmasta, jossa suhde äitiin on …
Psykoanalyyttinen Forum 2016 – videotallenteet
21.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki PSYKOANALYYSIN LUONNE JA OMINAISPIIRTEET Stig Hägglund, psykoanalyytikko, LL, FM PSYKOANALYYTTINEN KUUNTELEMINEN Ann-Mari Rytöhonka, psykoanalyytikko, FM
Antti Kumento: Lapsuus ja yhteiskunta 2016
Yhteiskunta määrittelee omassa piirissään lapsuuden ehdot. Lapsuus, aivan alusta alkaen, vaikuttaa seuraavien sukupolvien yhteiskuntaan. Tästä kahteen suuntaan tapahtuvasta vuorovaikutuksesta antaa selkeän esimerkin psykoanalyytikko ja kehityksen tutkija Erik H. Erikson kirjassaan Lapsuus ja yhteiskunta (Childhood and Society) vuodelta 1920. Hän tutki kahden intiaaniheimon tapaa hoitaa lapsia ja sitä, miten lasten kasvatus oli yhteisön toiminnan ja selviytymisen …
Jatka lukemista ”Antti Kumento: Lapsuus ja yhteiskunta 2016”
Eila Saarinen: Yhteydessä olon positiivinen kehä – onko Talking Cure myös Being Cure?
Sosiaalipsykologisessa tutkimusasetelmassa koehenkilö seisoo reppu selässä arvioimassa edessä olevan mäenrinteen jyrkkyyttä. Mikä kaikki vaikuttaa arvioon? Toisessa koeasetelmassa koehenkilö on tukalassa tilanteessa. Hänellä on 20 prosentin todennäköisyys saada sähköisku. Millainen aivojen pelkoreaktio on, jos henkilö on tilanteessa yksin tai yhdessä turvallisen ihmisen kanssa, joka pitää häntä kädestä? Varmaan kehittyneemmät aivoalueet pystyvät paremmin säätelemään pelkoa turvallisen kumppanin …