Suomen Psykoanalyyttinen yhdistys

Amerikan juutalaisille kirjailijoille on ominaista, että romaanin henkilöhahmot katsovat itsensä sisään. Se todettiin, kun kirjailija Paul Austeria haastateltiin. Jokaisesta voi löytyä hirviö ja jokainen voi alkaa uskoa valheisiin, kun niitä tarpeeksi kauan hänelle toistetaan. Auster uskoi kuitenkin, että ihmisessä on riittävästi hyvää olemassa. Kysyttäessä tunteeko Auster Paul Austerin, vastauksena oli. ”En tunne häntä tarkalleen, mutta …

Jatka lukemista ”Raija Pohjamo: Psykoanalyysia Suomessa 50 vuotta. Kaleva, 29.10.2017”

Psykoanalyysi on ensimmäinen mielenterveyden hoitoon kehitetty keskusteluhoito, sen kehitti lääkäri Sigmund Freud (1856 – 1939) Wienissä. Hän ymmärsi tiedostamattoman merkittävän osuuden ihmismielessä ja vaikeuden tunnistaa ja myöntää sitä. Hän julkaisi lukuisia kirjoja, jotka herättivät kiinnostusta. Merkittäviä koulutuskeskuksia 1920-luvulla olivat Wien, Berliini ja Moskova. Vallankumouksen jälkeen psykoanalyysi tuli kielletyksi Itä-Euroopassa, samoin analyyttisten kirjojen julkaiseminen. Kun Berliinin …

Jatka lukemista ”Aira Laine: Psykoanalyysi Suomessa 50 vuoden ajan. Turun Sanomat, 18.9.2017”

Suomen Psykoanalyyttinen Yhdistys täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlapäivää vietetään 2.9. Yhdistyksen perusti vuonna 1967 Helsingissä joukko valveutuneita psykologeja, lääkäreitä ja psykiatreja. Kansainvälisen Psykoanalyyttisen yhdistyksen (IPA) hyväksymiä kouluttajia ei Suomessa vielä ollut, joten pioneerit hakeutuivat koulutukseen muihin Euroopan maihin. Psykoanalyysin katsotaan syntyneen vuonna 1900, jolloin Sigmund Freud julkaisi kuuluisan teoksensa Unien tulkinta. Tänään psykoanalyysia luonnehtii …

Jatka lukemista ”Anna Lilja: Vapaiden ajatusten jäljillä. Psykoanalyysin ominaislaadusta.”

Yhteiskunta määrittelee omassa piirissään lapsuuden ehdot. Lapsuus, aivan alusta alkaen, vaikuttaa seuraavien sukupolvien yhteiskuntaan. Tästä kahteen suuntaan tapahtuvasta vuorovaikutuksesta antaa selkeän esimerkin psykoanalyytikko ja kehityksen tutkija Erik H. Erikson kirjassaan Lapsuus ja yhteiskunta (Childhood and Society) vuodelta 1920. Hän tutki kahden intiaaniheimon tapaa hoitaa lapsia ja sitä, miten lasten kasvatus oli yhteisön toiminnan ja selviytymisen …

Jatka lukemista ”Antti Kumento: Lapsuus ja yhteiskunta 2016”

Sosiaalipsykologisessa tutkimusasetelmassa koehenkilö seisoo reppu selässä arvioimassa edessä olevan mäenrinteen jyrkkyyttä. Mikä kaikki vaikuttaa arvioon? Toisessa koeasetelmassa koehenkilö on tukalassa tilanteessa. Hänellä on 20 prosentin todennäköisyys saada sähköisku. Millainen aivojen pelkoreaktio on, jos henkilö on tilanteessa yksin tai yhdessä turvallisen ihmisen kanssa, joka pitää häntä kädestä? Varmaan kehittyneemmät aivoalueet pystyvät paremmin säätelemään pelkoa turvallisen kumppanin …

Jatka lukemista ”Eila Saarinen: Yhteydessä olon positiivinen kehä – onko Talking Cure myös Being Cure?”