SPY osallistui omalla ohjelmallaan Tieteiden yöhön 25.1.2024 Tieteiden talolla (https://www.tieteidenyo.fi/fi) koskien kysymystä terveydenhuollon nykytilasta ja mitä psykoanalyysi voisi antaa sen kohentamiseksi.
SPY:n osuuden teemana oli
”Psykoanalyyttinen ajattelu ja toiminta voimavarana terveydenhuollossa” –
Tarvitseeko lääketiede psykoanalyysia? Psykoanalyyttinen ymmärrys lääketieteessä on, että vain potilastaan kuunteleva lääkäri voi opastaa potilastaan kuuntelemaan omaa itseään, yksilöllistä kokemusmaailmaansa ja sen merkityksiä nykyisyydelle. Näin huomioidaan potilaan psykososiaalisten suhteiden ja oireiden merkitys sekä potilaan oma panostus paranemisprosessissa.
Psykoanalyytikko, professori emeritus Jukka Aaltosen puheenvuoro Tieteiden yössä:
PSYKODYNAAMINEN NÄKÖKULMA TERVEYDENHUOLTOON
Mitä on psykodynaaminen tai psykoanalyyttinen näkökulma sairauksien hoidossa?
Psykoanalyyttisellä näkemyksellä tai sen sovelluksilla terveydenhuollossa tarkoitetaan mielen piirissä vaikuttaviin tunneperäisiin voimiin eli psykodynamiikkaan perustuvaa näkökulmaa minkä tahansa sairauden tai häiriön hoidossa.
Sen tavoitteena on toimivan minäkuvan laajentuminen, jopa sairauden yhteydessä, itsetuntemuksen kasvun kautta. Kyse on myös joukosta terveydenhuoltoon sopivia hoitomenetelmiä, jossa tavoitteena on tarkentaa ja nähdä kahden henkilön – potilaan ja häntä hoitavan – välisen luonnollisen yhteistyösuhteen sisältöä ja merkitystä hoidon toimivuudelle.
Mitä se merkitsee psykodynaamisen psykoterapian näkökulmasta?
Sekä somaattisen että psyykkisen sairauden aikaisten psyykkisten oireitten ja yleensä psykologian ymmärtäminen sairauden aikana – myös osana terveyttä.
Hoidossa ainakin minimitason tuntuma potilaan hoitavaan henkilöön tai hoitavaan tahoon liittyviin, sairauden synnyttämiin tunteisiin ja näitten hoitavassa ihmisessä herättämiin vastatunteisiin. Ne antavat viitettä mm. potilaan sairauden hoitoprosessin tuottamasta ennusteesta tai sen mahdollisista häiriöistä. Oireissa muun kuin pelkästään mielenterveyden häiriön näkeminen; so. mitä ne peittävät? Jotain, joka on ollut psykologisen kehityksen aikana tärkeää. Se ei näy oiremittareissa.
”Psykodynaaminen elämän kertomus”
Psykodynaaminen näkemys potilaan ”elämänkertomukseen” helpottaa potilasta tulemaan toimeen sairautensa kanssa osana laajemmin elämäänsä – ja hoitavaa tahoa helpottamaan sitä ja hoitoa.
Psykodynaaminen näkemys ei tietenkään tarjoa helppoja selityksiä tai ratkaisuja näihin pitkäaikaisiin ja monimutkaisiin ongelmiin.
Ihmisen psykologisten prosessien ja käyttäytymisen psykoanalyyttiset ja psykodynaamiset käsitteet, kuten psykologisten puolustustapojen (defenssien) tunnistaminen ja kunnioittaminen myös kehityksellisinä saavutuksina eikä pelkästään hoidon esteinä. Niitten näkeminen ja ymmärtäminen, ei pelkästään poistaminen, on hoidon onnistumisen kannalta hyödyllisiä. Toisinaan onnistumisen edellytys. Tunnistaminen auttaa täydentämään ja syventämään muita sekä somaattisten sairauksien että psyykkisten häiriöitten hoitoprosesseja, ymmärtämään sairauksien luonnetta ja käynnistämään terapeuttisia muutoksia monimutkaisissa hoitojärjestelmissä.
Esimerkiksi: Psykologiset defenssit ja somaattinen sairaus ja sen hoito
Regressio on adaptiivista, ei pelkästään kielteistä. Se tekee mahdolliseksi antautua tutkittavaksi ja hoidettavaksi. – Mutta kuitenkin oman autonomian tunteen säilyttäen.
Sairauden kieltäminen voi näkyä, kun sairaus on elämää ja henkeä uhkaavaa. Se saattaa estää – paradoksisesti – hoitoon hakeutumista, mutta toisinaan myös helpottaa kuntoutusta.
Sairaus omanarvontunteen uhkana, eroahdistusta aiheuttavana, rakkauden ja hyväksynnän menettämisen uhkana, eroahdistuksena, outojen ihmisten (esim. hoitavan tahon) pelkona, omien kykyjen tai ruumiinosien menettämisen pelkona, syyllisyytenä tai koston pelkona. Mutta jos hoitava ihminen tunnistaa nämä hoitoprosessin aikana, se voi myös helpottaa tarpeetonta uhkaa. Ja tietysti: sairauteen liittyvän kivun ja stressin pelko. Mutta jos hoitava ihminen tunnistaa pelon hoitoprosessin aikana, hän voi helpottaa tarpeetonta pelkoa hyväksymällä pelon, jolloin myös pelko voi helpottua.
Siis uudestaan lopuksi:
Oireissa muun kuin pelkästään patologisen funktion näkeminen; so. mitä ne peittävät? Myös jotain, joka on ollut psykologisen kehityksen aikana tärkeää. Elämä ei näy oiremittareissa.
Kirjallisuutta
Alpert, J., Goren, E. & Rihm A. Introduction to special issue on psychoanalysis, trauma and community: Expanding our analytic identity: The inclusion of a larger social perspective. Psychoanalysis Culture and Society 2013; 18:113-127
Erikson, Erik H. Identity and the Life Cycle. London: W.W. Norton 1994
Ikonen, P. Mayan huntu ja muita kirjoituksia. Helsinki: Helsingin Psykoterapiayhdistys ry. 2014
Kärkkäinen, J. Sote-uudistus – mahdollisuus mielenterveys- ja päihdepalveluille. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2016;132(17):1505-6
Martindale, B. Random controlled era and psychoanalytic therapy in mental health sector. International Journal of Psychoanalysis 2011;92(1):240-245
Pekurinen, M. ”Sosiaali- ja terveyspolitiikassa tulisikin käynnistää sisällön syvällinen uudistaminen…” Kuntalehti 11.5.2023.
Yakeley, J. Psychoanalysis in modern mental health practice. The Lancet Psychiatry 2018;5:443-450 https://doi.org/10.1016/S2215-0366(18)30052-X.