Psykoanalyysi hoitona
Psykoanalyysi on hoitomuoto, joka perustuu ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman mielen tarkastelemiseen. Psykoanalyyttisessa hoidossa päämääränä on havaita ja ymmärtää laajasti ja syvällisesti potilaan mielen sisältöjä ja kokemusmaailmaa. Potilaan oireita ja tyypillisiä tapoja olla ihmissuhteissa ja kokea vaikeuksia niissä pyritään hahmottamaan ja ymmärtämään havainnoimalla niiden ilmenemistä erityisesti potilaan ja psykoanalyytikon vuorovaikutussuhteessa. Uudenlaisessa ja hyväksyvässä vuorovaikutussuhteessa niiden on mahdollista saada uusia merkityksiä ja ajan myötä mahdollistuu myös muutos.
Psykoanalyysiin tai psykoanalyytikon konsultaatioon voi hakeutua eri syistä. Ongelmat voivat olla vakavia, mutta niiden ei välttämättä tarvitse olla. Psykoanalyysi voi olla sopiva hoitomuoto, jos henkilö on ahdistunut, masentunut tai jos hänellä on itsetuntoon liittyviä vaikeuksia, paniikkioireita, jännittämistä, seksuaalisia vaikeuksia, psykosomaattisia oireita tai erilaisia vaikeuksia ihmissuhteissa. Psykoanalyysiin voi hakeutua, jos kärsii siitä, että toistaa jotakin ongelmalliseksi kokemaansa suhtautumistapaa esimerkiksi työssään tai rakkauselämässään. Myös tyydyttävän elämän esteenä olevat persoonallisuuden tai luonteen piirteet voivat olla syy psykoanalyysiin hakeutumiselle. Muissakin tilanteissa psykoanalyysi voi olla sopiva hoitomuoto; asiaa pitää aina yksilöllisesti arvioida.
Erilaiset psyykkiset oireet ja kärsimys voivat liittyä siihen, että psyykkisen kehityksen aikana persoonallisuuden kehitys voi joltain osin jäädä keskeneräiseksi esim. traumojen tai puutteellisen kasvuympäristön vuoksi. Voi käydä niin, ettei psyykkinen eriytyminen ja itsenäistyminen etene riittävästi, jolloin elämän vaatimukset helpommin ylittävät yksilön kestokyvyn ja kyky selvitä sisäisistä ja ulkoisista ristiriidoista ei olekaan mahdollista. Oireiden ja ristiriitojen jatkuessa pitkään kyky rakentaa ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita vaikeutuu ja elämän mielekkyys kärsii. Myös työ- ja opiskelukyky sekä yleinen toimintakyky voivat heikentyä.
Sopeutuessaan elämän realiteetteihin ihminen joutuu varhaisesta lapsuudesta alkaen torjumaan ja muuten sulkemaan tietoisuutensa ulkopuolelle toiveitaan, pettymyksiään, kokemuksiaan, ajatuksiaan, fantasioitaan. Näistä hänen mieleensä muodostuu tiedostamaton alue, joka on läsnä ja vaikuttaa hänen tavoissaan havaita, mieltää, tuntea, kokea, ajatella asioita ja erityisesti toisia ihmisiä sekä itseään. Psykoanalyysissa ollaan kiinnostuneita tästä mielen tiedostamattomasta alueesta. Sitä lähestytään tietoisuuden piirissä olevien ilmiöiden kautta. Tarkoitus on laajentaa potilaan tietoisen mielen ja itsehavainnoinnin aluetta, purkaa ja lieventää psyykkisiä torjuntoja, ylipäänsä edistää mielen vapaampaa liikkumista. Tämä mahdollistaa psyykkisen muutoksen ja edesauttaa juuttuneen kehityksen uudelleen käynnistymistä.
Psykoanalyysissa käsittelyn piirissä ovat niin potilaan ajankohtaiset elämäntapahtumat, tässä ja nyt psykoanalyytikon kanssa koetut ajatukset ja tunteet kuin myös potilaan elämänhistorian tapahtumat ja kokemukset. Kun potilas alkaa hahmottaa paremmin mielenliikkeitään, elämänhistoriaansa ja niiden yhteyttä tämän päivän kokemuksiin ja tunteisiin ja oireisiin ja kun ne tulevat koetuiksi uudella tavalla yhdessä psykoanalyytikon kanssa, on mahdollista myös kokea oma elämä ja minuus enemmän omana ja pystyä paremmin rakentamaan mielekästä ja omannäköistä elämää.
Psykoanalyysissa pyritään luomaan tilanne, jossa potilas voi mahdollisimman vapaasti kertoa mieltään koskevista havainnoistaan, myös psykoanalyytikkoa koskevista ajatuksistaan ja tunteistaan. Psykoanalyytikon tehtävä on kuunnella vapaasti, ennakkoluulottomasti ja huolellisesti kaikkea, mitä potilas tuo esille sanallisesti ja ei-sanallisesti. Sen perusteella, mitä ajatuksia ja tunteita tämä analyytikossa herättää, hän esittää huomioita, ajatuksia ja kysymyksiä ja ehdottaa tulkintoja, joiden tarkoitus on edistää potilaan valmiuksia tiedostaa mielensä liikkeitä ja ottaa niistä aiempaa enemmän vastuuta. Tarkoitus siis on, että potilaan sisäinen maailma voisi tulla mahdollisimman paljon esiin. Sen myötä myös tunne-elämän torjutut ristiriidat, psyykkisen kehityksen häiriöt ja kehittymättä jääneet persoonallisuuden alueet voivat tulla näkyviin ja käsittelyn piiriin psykoanalyytikon kanssa. Itsehavainnoinnin ja itseymmärryksen lisääntyessä mielen sisäisten ristiriitojen ja monenlaisten oireiden on mahdollista helpottua.
Psykoanalyysissa pyritään kestävään muutokseen. Käytännön kokemukset ja tutkimukset osoittavat, että siihen yleensä myös päästään. Psykoanalyysi on intensiivinen hoitomuoto, jossa käyntitiheys on kolmesta viiteen (useimmiten neljä) kertaa viikossa. Hoidon pituutta ei voi ennakkoon tietää, mutta yleensä on hyvä varautua joitakin vuosia kestävään prosessiin. Juuri psykoanalyysin tiiviys, pitkäkestoisuus ja intensiivinen vuorovaikutussuhde psykoanalyytikon kanssa mahdollistavat pysyvät ja persoonallisuuden rakenteisiin ulottuvat muutokset.
Kenelle psykoanalyysi sopii?
Psykoanalyysi sopii ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita oman kokemusmaailmansa, käyttäytymisensä ja mielen sisäisen maailmansa tarkastelemisesta ja ymmärtämisestä tiiviissä yhteistyösuhteessa turvalliseksi koetun toisen kanssa. Psykoanalyysiin sitoutuminen on iso ja tärkeä päätös, jonka tekemisessä auttaa motivaatio pitkäjänteiseen työskentelyyn itseymmärryksen parantamiseksi.
Aikuisten lisäksi psykoanalyysi soveltuu myös nuorille ja lapsille. Heille menetelmää sovelletaan kuhunkin kehitysasteeseen sopivalla tavalla.
Voiko psykoanalyysin kuluihin saada taloudellisista tukea?
Psykoanalyysin ja psykoanalyyttisen psykoterapian kustannuksiin on mahdollista saada korvausta hakemalla Kelan kuntoutuspsykoterapiaa. Hakemukseen tarvitaan hoitavan psykiatrin B-lausunto. Kelan myöntämä kuntoutuspsykoterapia tarkoittaa käytännössä korvauksen myöntämistä psykoterapiakäyntien kuluihin yhteensä 200 käyntikerralle kolmen vuoden aikana. Ks. https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia-nain-haet. Psykoanalyyttisen hoidon kuluihin on mahdollista saada sairasvakuutuskorvausta, jos psykoanalyytikko on lääkäri. On myös olemassa muita tukimuotoja, joista voi tiedustella hoitavalta lääkäriltä tai psykoanalyytikolta.