julkaisuja

INTERNATIONAL PEER-REVIEWED JOURNALS
KIRJAT
MUUT

INTERNATIONAL PEER-REVIEWED JOURNALS

Aaltonen, J., Alanen, Y.O., Keinänen, M. & Räkköläinen ,V. (2002). An advanced special-level training programme in psychodynamic individual psychotherapy of psychotic and borderline patients: The Finnish approach. European J. sychotherapy & Counseling & Health, 5: 13-30.

Ahola, P., Valkonen-Korhonen, M., Tolmunen, T., Joensuu, M., Lehto, S.M., Saarinen, P.I., Tiihonen, J. & ehtonen, J. (accepted for publication). The perceptions of patients and their therapists of the process of sychodynamic psychotherapy for depression. Am. J. Psychotherapy.

Alanen, Y.O. (2000). Schizophrenie und Psychotherapie. Die Behandlung schizophrener Störungen mit einer Kombination aus systemischer und psychoanalytisch orientierter Psychotherapie. Psychotherapeut, 45: 214-222.

Alanen, Y.O. (2002). Vulnerability to schizophrenia: Towards an integrated view. Psychiatria Fennica, 33: 11-30.

Alanen, Y.O. (2004). The need-adapted approach – developing an integrated and individualized psychotherapeutically oriented treatment of schizophrenic patients. Archives of Psychiatry and Psychotherapy, 6: 5-21.

Alanen, Y.O. (2009). Towards a more humanistc psychiatry: Development of need-adapted treatment of schizohrenia group psychoses. Psychosis, 2: 156-166.

Alexanderson, G. (2003). “You cannot solder an Abyss with air”: Traces of early relationship to mother in the life and poetry of Emily Dickinson”. Scand. Psychoanal. Rev., 26: 151-162. Julkaistu myös: Alexanderson, G. (2010). “Et voi juottaa kuilua umpeen ilmalla…” – varhaisäitisuhteen jälkiä Emily Dickinsonin elämässä ja runoudessa. Kirjassa Saarinen, P., Tuohimaa, A. & Heikkinen, A. (toim.) Kätketyn jäljillä, ss. 265-295. Itä-Suomen Psykoterapiayhdistys, Kuopio. Sekä: Alexanderson, G. (2005). “Et voi juottaa kuilua umpeen ilmalla…” – varhaisäitisuhteen jälkiä Emily Dickinsonin elämässä ja runoudessa. Psykoterapia, 24 (1), ss. 9-25.

Amnell, G. (1996). The Effect of Early Trauma on Body and Self Image in Adolescence. Child Analysis, Clinical,Theoretical and Applied. 7: 56-84.

Amnell, G. (1998). Body image and psychopathology in adolescence: a controlled clinical study. Acta Psychiat.Scand., 98: 47-53.

Apajasalo, M., Sintonen, H., Holmberg, C., Sinkkonen, J., Aalberg, V., Pihko, H., Siimes, MA.,
Kaitila, I., Mäkelä, A., Rantakari, K., Anttila, R., & Rautonen, J. (1996). Quality of life in early
adolescence: A sixteen-dimensional health-related measure (16D). Quality of life research, 5:
205-211.

Botbol, M., Alanen, Y.O., Lezic Tosevski D. & Schmolke, M. (2011). Psychological perspectives
on psychiatry for the person. Internat. J. Person Centered Medicine, 1: 134-136.

Campbell, D. & Enckell, H. (2005). Metaphor and the violent act. The International Journal of
Psychoanalysis, 86: 801-823. (Ilmestynyt myös italiaksi, L´Annata Psicoanal. Int., 3: 49-73).

Eerola, K. (2010). The first dream in psychoanalysis. Scandinavian Psychoanalytic Review 33: 113 – 121.

Enckell, H. (2001). Psychic reality and psychoanalysis; A look through the theory of metaphor.
Psychoanalysis and Contemporary Thought, 24: 231-252.

Enckell. H. (2001). “I want to know, too”; Psychotherapy with a visually impaired boy. The
Psychoanalytic Study of the Child, 56: 286-313.

Enckell, H. (2005). On the metapsychology of affects. The Scandinavian Psychoanalytic Review,
28: 22-30. (Ilmestynyt myös saksaksi, Psyche, 61: 735-753).

Enckell, H. (2007). The psychoanalytic theory of motivation: Drive or affect? The Scandinavian
Psychoanalytic Review, 30: 64-75.

Enckell, H. (2010). Reflection in psychoanalysis: On symbols and metaphors. The International
Journal of Psychoanalysis, 91: 1093-1114.

Herrgård, EA., Karvonen, M., Luoma, L.. Saavalainen, P., Määttä, S., Laukkanen, E. & Partanen J.
(2006). Increased number of febrile seizures in children born very preterm: Relation of neonatal,
febrile and epileptic seizures and neurological dysfunction to seizure outcome at 16 years of age.
Seizure, 15: 590-7.

Hintikka, U., Viinamäki, H., Pellkonen, M., Hintikka, J., Laukkanen, E., Korhonen, V. & Lehtonen, J.
(2003). Clinical recovery in cognitive functioning and self image among adolescents with major depressive disorder and conduct disorder during psychiatric inpatient care. Am. J. Orthopsychiatry, 73: 212-22.

Hintikka, U., Viinamäki, H., Pelkonen, M., Hintikka, J., Laukkanen, E., Korhonen, V. & Lehtonen,
J. (2003). Clinical recovery in cognitive functioning and self image among adolescents with
major depressive disorder and conduct disorder during psychiatric inpatient care. Am. J.
Orthopsychiatry, 73: 212-222.

Hintikka, U., Laukkanen, E., Marttunen, M. & Lehtonen, J. (2006). Good working alliance and
psychotherapy are associated with positive changes in cognitive performance among adolescent
psychiatric inpatients. Bull Menninger Clin., 70: 315-34.

Hintikka, U., Marttunen, M., Pelkonen, M., Laukkanen, E., Viinamäki, H. & Lehtonen J. (2006).
Improvement of cognitive and psychosocial functioning and self image among adolescent inpatient
suicide attempters. BMC Psychiatry, 26:58.

Hintikka, U., Hintikka, J., Laukkanen, E. & Lehtonen, J. (2006). Good working alliance and
psychotherapy associate with positive changes in cognitive performance among adolescent
psychiatric inpatients. Bulletin of the Menninger Clinic, 70: 315-334.

Hintikka, U., Marttunen, M., Pelkonen, M., Laukkanen, E., Viinamäki, H. & Lehtonen, J. (2006).
Improvement in cognitive and psychosocial functioning and self image among adolescent
inpatient suicide attempters. BMC Psychiatry, 6: 58.

Hintikka, J., Tolmunen, T., Rissanen, M.L., Honkalampi, K., Kylmä, J. & Laukkanen E. (2009).
Mental Disorders in self-cutting adolescents. J. Adolesc. Health, 44: 464-7.

Holi, M.M., Sammallahti, P. & Aalberg, V.A. (1998). A Finnish validation study of the SCL-90.
Acta Psychiatr Scand, 97: 42-46.

Holi, M.M., Sammallahti, P. & Aalberg, V.A. (1999). Defence styles explain psychiatric symptoms.
J. Nerv. Ment. Dis. 187: 654-660.

Honkalampi, K., Hintikka, J., Tanskanen, A., Lehtonen, J. & Viinamäki, H. (2000). Depression
instrongly associated with alexithymia in the general population. J. Psychosom. Res., 48: 99-104.

Honkalampi, K., Hintikka, J., Saarinen, P., Lehtonen, J. & Viinamäki, H. (2000). Is alexithymia a
permanent feature in depressed patients? Results from a 6-month follow-up study. Psychoter.
Psychosom., 69: 303-308.

Honkalampi, K., Hintikka, J., Laukkanen, E., Lehtonen, J. & Viinamäki H. (2001). Alexithymia and
depression: A prospective study of patients with major depressive disorder. Psychosomatics, 42:
229-234.

Honkalampi, K., Koivumaa-Honkanen, H., Tanskanen, A., Hintikka, J., Lehtonen, J. & Viinamäki,
H. (2001). Why do alexithymic features appear to be stable? A 12-month follow-up study of a
general population. Psychotherapy and Psychosomatics, 70: 247-253.

Honkalampi, K., Hintikka, J., Laukkanen, E., Lehtonen, J. & Viinamäki, H. (2001). Alexithymia and
depression: a prospective study among patients with major depressive disorder and controls from
the general population. Psychosomatics, 42: 229-234.

Honkalampi, K., Tolmunen, T., Hintikka, J., Rissanen, M.L., Kylmä, J. & Laukkanen, E. (2009). The
prevalence of alexitymia and its relationship with Youth Self-Report problem scales among Finnish
adolescents. Compr. Psychiatry, 50: 263-68.

Hämäläinen, O. (1999). Some considerations on the capacity to be alone. Scand. Psychoanal. Rev.,
22: 33-47.

Hämäläinen, O. (2009). The relationship of the inner and the outer in psychoanalysis. Int. J.
Psychoanal., 90: 1277-1297.

Ijäs-Kallio, T., Ruusuvuori, J. & Peräkylä, A. (2010). Patient resistance toward diagnosis in primary
care: implications for concordance. Health, 14: 505-522.

Ijäs-Kallio, T., Ruusuvuori, J. E. & Peräkylä, A. (in press). Patient involvement in problem
presentation and diagnosis delivery in primary care. Communication & Medicine.

Ijäs-Kallio, T., Ruusuvuori, J. E. & Peräkylä, A. (in press). ‘Unilateral’ decision making and patient
participation in primary care. Communication & Medicine.

Isojoki, I., Fröjd, S., Rantanen, P., Laukkanen, E., Närhi, P. & Kaltiala-Heino, R. (2008). Priority
criteria tool for effective specialist level adolescent psychiatric care predicts treatment received.
Eur. Child Adolecent. Psychiatry, 17: 397- 405.

Joensuu M, Ahola P, Knekt P, Lindfors O, Saarinen O, Tolmunen T, Valkonen-Korhonen M, Jääskeläinen M, Virtala E, Tiihonen J, Lehtonen J. (2015). Baseline symptom severity predicts SERT change during follow-up of psychotherapy. Psychiatry and Clinical Neurosciences 2015, doi:10.1111/pcn.12335.

Kaltiala-Heino, R., Fröjd, S., Autio, V., Laukkanen, E., Närhi, P. & Rantanen, P. (2007). Transparent
criteria for specialist level adolescent psychiatric services. Eur. Child Adolesc. Psychiatry, 16: 260-
70.

Kinnunen, P., Laukkanen, E. & Kylmä, J. (2010). Associations between psychosomatic symptoms in
adolescence and mental health symptoms in early adulthood. Int. J. Nurs. Pract., 16: 43-50.

Kinnunen, P., Laukkanen, E., Pölkki, P. & Kylmä, J. (2010). Are worries, satisfaction with oneself and
outlook in secondary school students associated with mental health in early adulthood? Int. J. Ment.
Health Prom., 12: 4-10.

Kinnunen, P., Laukkanen, E., Kiviniemi, V. & Kylmä, J. (2010). Associations between coping self in
adolescecnce and mental health in early adulthood. J. Child Adolesc. Psychiatr. Nurs., 23: 111-7.

Klockars, L. (2009). The Oedipus Myth. The Tragedy and Strengths of Oedipality. Scand.
Psychoanal. Rev., 32.

Klockars, L. (2005). Träume, Phantasien und Imagination in der Falldarstellung des kleinen Hans
von Sigmund Freud 1909. Kinderanalyse, 13: 421-436.

Klockars, L. (2004). Linking mind, body and language; free association revisited. Scand.
Psychoanal. Rev., 27: 105-112.

Klockars, L. & Sirola, R. (2001). The Mother-Daughter Love Affair Across the Generations.
Psychoanalytic Study of the Child, 56: 219-237. Julkaistu myös Klockars, L. & Sirola, R.
(2001). Äidin ja tyttären rakkaussuhde. Kirjassa Roos, E., Manninen, V. & Välimäki, J. (toim.)
Rakkaus, toive, todellisuus. Yliopistopaino.

Koivumaa-Hontkanen, H., Honkanen, R., Antikainen, R., Hintikka, J., Laukkanen, E., Honkalampi, K.
& Viinamäki, H. (2001). Self-reported life satisfaction and recovery from depression in a 1 – year
prospective study. Acta. Psych. Scand., 103: 38-44.

Kondratyuk, N. & Peräkylä, A. (2011). Therapeutic work with the present moment: A conversation
analytical study of guidance into immediacy. Psychotherapy Research, 21: 316-330.

Korhonen, V., Laukkanen, E., Peiponen, S., Lehtonen, J. & Viinamäki, H. (2001). The effect of
major depression on the self-image of adolescent boys and girls. J. Youth Adolescence, 30: 697- 706.
Korhonen, V., Laukkanen, E., Peiponen, S., Lehtonen, J. & Viinamäki, H. (2001). Effect of major
depression on the Self-Image of adolescent boys and girls. J. Youth Adolesc., 30: 697-706.

Korhonen, V., Laukkanen, E., Antikainen, R., Peiponen, S., Lehtonen, J. & Viinamäki, H. (2002).
Effect of major depression on cognitive performance among treatment seeking adolescents. Nord. J.
Psychiatry, 56: 187-193.

Kotkavirta, J. (2001). Charakter und versprechen. Über Paul Ricoeurs hermeneutische ethik.
Associations, 5: 115-133.

Kotkavirta, J. (2006). But is it real? On self-deception and derealization. Outis, 3: 109-116.

Kotkavirta, J. (2016). Important Thoughts on Images and Words. Scandinavian Review of Pschoanalysis, vol. 38, 1/2015, s. 49-51.

Laasonen-Balk, T., Viinamäki, H., Kuikka, J.T., Husso-Saastamoinen, M., Lehtonen, J., Tiihonen,
J. (2004). 123I--CIT binding and recovery from depression. A six month follow-up study. Eur.
Arch. Psych. Clin. Neurosci., 254: 152-155.

Laine, A. (2013). Some reflections on the origin of hate between man and woman Scand. Psychoanal. Rev., 36: 80-88.

Laine, A. (2007). On the edge: The psychoanalyst`s transference. Int. J. Psychoanal., 88: 1171-83.

Laine, A. (2001). When the mother wasn´t there to be left. Child Analysis, 12: 93-108.

Laine, A. (1988). A Girl´s Loalty to her Mother: A Defence Against Oedipal Guilt and an Obstacle to Becoming an Adult. Scand. Psychoanal. Rev., 11: 24-32.

Lappi, H., Valkonen-Korhonen, M., Georgiadis, S., Tarvainen, M.P., Tarkka, I.M., Karjalainen,
P.A. & Lehtonen, J. (2007). Effects of nutritive and non-nutritive sucking on infant heart rate
variability during the first 6 months of life. Infant Behavior Development, 30: 546-556.

Laukkanen, E., Lehtonen, J., Amnell, G. & Viinamäki, H. (1998). Body image and
psychopathology in adolescence: A controlled clinical study. Acta. Psych. Scand., 98: 47-53.

Laukkanen, E., Peiponen, S., Halonen, P., Aivio, A. & Viinamäki, H. (1999). Discriminant validity of
the Offer Self-Image Questionnaire in Finland 13-year old adolescents. Nord. J. Psychiatry, 53:
197-201.

Laukkanen, E., Halonen, P. & Viinamäki, H. (1999). Stability and internal consistency of the Offer
Self-Image Questionnaire: A study of Finnish adolescents. J. Youth Adolesc., 28: 71-77.

Laukkanen, E., Halonen, P., Aivio, A., Viinamäki, H. & Lehtonen, J. (2000). Construct validity of
the Offer-Self Image questionnaire in Finnish 13-year-old adolescents: Differences in the self-
image of boys and girls. Nord. J. Psychiatry., 54: 431-435.

Laukkanen, E., Halonen, P., Viinamäki, H. & Lehtonen, J. (2000). Construct validity of the Offer Self-
Image Questionnaire in Finnish 13-year-old adolescents: Differences in the self-images of boys and
girls. Nord. J. Psychiatry, 54: 431-435.

Laukkanen, E., Korhonen, V., Peiponen, S., Nuutinen, M. & Viinamäki, H. (2001). A pessimistic
attitude towards the future and low psychosocial functioning predict psychiatric diagnosis among
treatment-seeking adolescents. Aust. N. Z. J. Psychiatry, 35: 160-165.

Laukkanen, E., Lehtonen, J., Amnell, G., Kiviranta, T. & Bargum, C. (2001). The effect of congenital
handicap on personality development in adolescence. Int. J. Rehabil. Res., 24: 149-151

Laukkanen, E., Shemeikka, S., Viinamäki, H., Pölkki, P. & Lehtonen, J. (2001). Heavy drinking is
associated with more severe psychosocial dysfunction among girls than boys. J. Adolesc. Health,
28: 270-7.

Laukkanen, E.R., Shemeikka, S.L., Viinamäki, H.T., Pölkki, P.L. & Lehtonen, J. (2001). Heavy
drinking is associated with more severe psychosocial dysfunction among girls than boys in Finland. J. Adolescent. Health., 28: 270-277.

Laukkanen, E., Lehtonen, J., Amnell, G., Kiviranta, T., Bargum, C. (2001). The effect of congenital
handicap on personality development in adolescence. Int. J. Rehabil. Res., 24: 149-151.

Laukkanen, E., Pölkki, P., Oranen, L. & Viinamäki, H. (2002). Factors predicting long-term rejection
in school. Eur. J. Psychiatry, 16: 47-55.

Laukkanen, E., Shemeikka, S., Notkola, I-L., Koivumaa-Honkanen, H. & Nissinen, A. (2002).
Externalizing and internalizing problems at school as signs of health-damaging behaviour and
incipient marginalization. Health Prom. Int., 17:139-145.

Laukkanen, E., Pölkki, P., Oranen, L., Viinamäki, H. & Lehtonen, J. (2002). Factors predicting
long-term rejection at school. Eur. J. Psychiatry, 16: 47-55.

Laukkanen, E., Pylkkänen, K., Hartikainen, B., Luotoniemi, M., Julma, K. & Aalberg, V. (2003). A
new priority in psychiatry: adequate services for adolescents. Nord. J. Psychiatry, 58: 37-43.

Laukkanen, E., Honkalampi, K., Hintikka, J., Hintikka, U. & Lehtonen, J. (2005). Suicidal ideation
among help-seeking adolescents: Association with a negative self-image. Arch. Suicide. Res., 9:
45-44.

Laukkanen, E., Honkalampi, K., Hintikka, J., Hintikka, U. & Lehtonen, J. (2005). Suicidal ideation
among help-seeking adolescents: association with a negative self-image. Arch. Suicide. Res., 9: 45-
55.

Laukkanen, E., Rissanen, M-L., Honkalampi, K., Kylmä, J., Tolmunen, T. & Hintikka, J. (2009). The
prevalence of self-cutting and other self-harm among 13 – to 18 – year- old Finnish adolescents.
Soc. Psychiatry Psychiatr. Epidemiol., 44: 23-8.

Laukkanen, E., Hintikka, J., Kylmä, J., Kekkonen, V. & Marttunen, M. (2010). A brief intervention is
sufficent for many adolescents seeking help from low threshold adolescent psychiatric services.
BMC Health Services Research. http://www.biomedcentral.com/1472-6963/10/261.

Laukkanen, E., Pirskanen, M., Tolmunen, T., Kylmä, J. & Hintikka, J. (2010). Self-cutting on hidden
places among adolescent girls – associated with more severe psychic symptoms. Manuscript 2010.

Lehto, S.M., Tolmunen, T., Saarinen, P.I,, Valkonen-Korhonen, M., Vanninen, R., Ahola, P.,
Tiihonen, J., Kuikka, J. & Lehtonen, J. (2008). Changes in midbrain serotonin transporter
availability in atypically depressed subjects after one year of psychotherapy. Neuro-
Psychopharmacology and Biological Psychiatry, 32: 229-237.

Lehtonen, J., Valkonen-Korhonen, M., Viinamäki, H., Laukkanen, E. & Gröhn, T. (2001). Department
of psychiatry, University of Kuopio. Psych Fenn, 32: 98-116.

Lehtonen, J., Valkonen-Korhonen, M., Viinamäki, H., Laukkanen, E. & Gröhn, T. (2001). Department
of psychiatry, University of Kuopio. Psych Fenn, 32:98-116.

Lehtonen, J., Könönen, M., Purhonen, M., Partanen, J. & Saarikoski, S. (2002). The effects of
feeding on the electroencephalogram in 3- and 6-month-old infants. Psychophysiology, 39: 73-
79.

Lehtonen, J. (2002). Origins of dreaming. Letter. Am. J. Psychiatry, 159: 495.

Lehtonen, J. (2003). The dream between neuroscience and psychoanalysis: Has feeding an impact
on brain function and the capacity to create dream images in infants? Psychoanalysis in Europe
Bulletin, 57: 175-183.

Lehtonen, J. (2004). From an undifferentiated cry towards a modulated signal. Behav. Brain. Sci.,
27: 467.

Lehtonen, J., Partanen, J., Purhonen, M., Valkonen-Korhonen, M., Könönen, M., Saarikoski, S. &
Launiala, K. (2006). Nascent body ego. Metapsychological and neurophysiological aspects. Int.
J. Psychoanal., 87: 1335-1353.

Lehtonen, K. (2006). Lasten ja nuorten psykoterapia (Child and adolescent psychotherapy) By
Brummer, M. & Enckell, H. (eds.), Book review. Juva: WSOY, 2005. Scand. Psychoanal. Rev.,
29: 60-62.

Lehtonen, J. (2010). Dimensions in the dialogue between psychoanalysis and neuroscience.
International Forum of Psychoanalysis, 19: 218-223.

Lehtonen, J. (2010). Freudian unconscious to cognitive neuroscience: From unconscious fantasies
to neural algorithms. By Vesa Talvitie. A book review. Int. J. Psychoanalysis, 91: 437-440.

Lindell, J. (2001) The rupture in the represented: Lacan as drive theorist. Scand. Psychoanal. Rev.,
24: 17-33.

Lindell, J. (2001) The Visitor: Psychoanalysis and the Impossible. Int. Forum Psychoanal., 10: 77-
80.

Lindell, J. (2002). Vapaan assosiaation paluu. (The return of free association).: Marita Torsti.
Helsinki: Yliopistopaino, 2001. Scand. Psychoanal. Rev., 25: 69-72.

Lindell, J. (2003) Discussion on Bent Rosenbaum’s ”The Unconscious does it speak to us today? –
Or the story about the unspoken and the not heard.” Scand. Psychoanal. Rev., 26: 58-62.

Linna, L. (2002). When the analyst falls ill. Implications for the treatment relationship.
Scand. Psychoanal. Rev., 25: 27-35.

Linna-Koskela, L. (2012). On the differences between child and adult analysis.
Scand.Psychoanal. Rev. 35:94-104.

Manninen, V. (2000). The face of fear: castration and pervesion. Scand. Psychoanal. Rev., 23: 193-
215.

Manninen, V. (Arvioitavana). Transference analysis as the ideal of the psychoanalyst. Scand. Psychoanal. Rev.

Mero, M.M. (2002). Asperger syndrome with comorbid emotional disorder-treatment with
psychoanalytic psychotherapy. Int. J. Circumpolar Health, 61: 80-9.

Mäenpää-Reenkola, E. (1996). The fantasy of damage to the baby. The Scand. Psychoanal. Rev.,
19: 46-59.

Määttä, S., Saavalainen, P., Herrgård, E., Pääkkönen, A., Luoma, L., Laukkanen, E. & Partanen, J.
(2005). Event-related potentials to elementary auditory input in distractible adolescents. Clin.
Neuropsychiol., 116: 142-150.

Määttä, S., Saavalainen, P., Herrgård, E., Pääkönen, A., Könönen, M., Luoma, L. & Laukkanen E.
(2005). P3 amplitude and time – on- task effects in distractible adolescents. Clin. Neurophysiol.,
116: 142-50.

Niemi, M. (2001). Psykoanalytiskt Orientad Psykoterapi (Psychoanalytically oriented
psychotherapy.): Bo Sigrell. Stockholm: Natur och Kultur, 2000. Scand. Psychoanal. Rev., 24:
136-138.

Niemi, M. (2008). Fumbling Words: Similarities Between Poetry and the Early Stages of
Interpretation. Scand. Psychoanal. Rev., 31: 11-20.

Niemi, T. (2007). Corre o muere. Revista Gradiva, 7:205-214.

Niemi, T. & Lombardi, R. (2008). Run or Die: Bi-logical Phenomena at the Body-Mind Border.
Scand. Psychoanal. Rev., 31:95-104.

Ollonen, P., Lehtonen, J. & Eskelinen, M. (2005). Stressful and adverse life experiences in patients
with breast symptoms; a prospective case-control study in Kuopio, Finland. Anticancer. Res., 25:
531-536.

Ollonen, P., Lehtonen, J. & Eskelinen, M. (2005). Anxiety, depression, and the history of
psychiatric symptoms in patients with breast disease: A prospective case-control study in
Kuopio, Finland. Anticancer Res., 25: 2527-2534.

Ollonen, P., Lehtonen, J. & Eskelinen, M. (2005). Coping and defending as risk factors for breast
cancer in patients with breast disease; a prospective case-control study in Kuopio, Finland.
Anticancer Res., 25: 4623-4630.

Paikin, H., Zachrisson, A. & Enckell, H. (2002). The history of The Scandinavian Psychoanalytic
Review: A perspective from within. The Scandinavian Psychoanalytic Review, 25: 2-11.

Peiponen, S., Laukkanen, E., Korhonen, V. & Lehtonen, J. (2002). Working disability of the mother
with comorbid major depression in adolescents. Eur. J. Psychiatry, 16:163-67.

Peiponen, S., Laukkanen, E., Korhonen, V., Hintikka, U. & Lehtonen, J. (2006). The association of
parental alcohol abuse and depression with severe emotional and behavioral problems in
adolescents. A clinical study. Int. J. Soc. Psychiatry, 52: 396- 407.

Peiponen, S., Laukkanen, E., Korhonen, V., Hintikka, U. & Lehtonen, J. (2006). The association of
parental alcohol abuse and depression with severe emotional and behavioural problems in
adolescents: A clinical study. Int. J. Soc. Psychiatry, 52: 395–407.

Peräkylä, A. (2002). Agency and authority: extended responses to diagnostic statements in primary
care encounters. Research on Language and Social Interaction, 35: 219-247.

Peräkylä, A. & Vehviläinen, S. (2003). Conversation analysis and the professional stocks of
interactional knowledge. Discourse and Society, 14:727-750.

Peräkylä, A. (2004). Two traditions of interaction research. British Journal of Social Psychology,
43: 1-20.

Peräkylä, A. (2004). Making links in psychoanalytic interpretations: a conversation analytic view.
Psychotherapy Research, 14: 289-307.

Peräkylä, A. (2005). Patients’ responses to interpretations. A dialogue between conversation
analysis and psychoanalytic theory. Communication & Medicine, 2: 163-176.

Peräkylä, A., Ruusuvuori, J. & Vehviläinen, S. (2005). Introduction: professional theories and
institutional interaction. Communication & Medicine, 2: 105-109.

Peräkylä, A. (2010). Shifting the perspective after the patient’s response to an interpretation.
International Journal of Psychoanalysis, 91: 1363-1384.

Peräkylä, A. (In press). After interpretation.: Third position utterances in psychoanalysis. Research
on Language and Social Interaction.

Pirskanen, M., Pietilä, AM., Halonen, P. & Laukkanen, E. (2006). School health nurses and substance
use among adolescents – towards individual identification and early intervention. Scand. J. Caring
Sci., 20: 439-47.

Pirskanen, M., Laukkanen E. & Pietilä, A.M. (2007). A formative evaluation to develop a school
health nursing early intervention model for adolescent substance use. Public Health Nurs., 24: 256-
64.
Portin, P., Lehtonen, J. & Alanen, Y.O. (2010). Mental illness requires a multidisclipinary plan.
Science, 328: 1229.

Purhonen, M., Pääkkönen, A., Yppärilä, H., Lehtonen, J. & Karhu, J. (2001). Dynamic behavior of
the auditory N100 elicited by a baby´s cry. Int. J. Psychophysiol., 41: 271-278.

Purhonen, M., Kilpeläinen-Lees, R., Pääkkönen, A., Yppärilä, H., Lehtonen, J. & Karhu, J. (2001). Effects of maternity on auditory event-related potentials to human sound. Neuroreport, 12: 2975-
2979.

Purhonen, M., Kilpeläinen-Lees, R., Valkonen-Korhonen, M., Karhu, J. & Lehtonen, J. (2004).
Cerebral processing of mother’s voice compared to unfamiliar voice in 4-month-old infants. Int.
J. Psychophysiol., 52: 257-266.

Purhonen, M., Kilpeläinen-Lees, R., Valkonen-Korhonen, M., Karhu, J. & Lehtonen, J. (2005).
Four-month-old infants process own mother`s voice faster than unfamiliar voices-Electrical signs
of sensitization in infant brain. Cognitive Brain Res., 24: 627-33.

Purhonen, M., Valkonen-Korhonen, M. & Lehtonen, J. (2008). The impact of stimulus type and
early motherhood on attentional processing. Dev. Psychobiol., 50: 600-607.

Puukko, L-R., Sammallahti, P., Siimes, MA. & Aalberg, V. (1997). Childhood leukemia and body
image: Interview reveals impairment not found with a questionnaire. J Clin Psychol, 53:133-137.

Puukko, L-R., Hirvonen, E., Aalberg, V., Hovi, L., Rautonen, J. & Siimes, M.A. (1997). Sexuality
of young females surviving leukemia. Archives of Disease in Childhood, 76: 197-202.

Puukko, L-R., Hirvonen, E., Aalberg, V., Hovi, L., Rautonen, J. & Siimes, M.A. (1997). Impaired
body image of young females surviving childhood leukemia. Psychosomatics, 38: 54-62.

Raij, T.T., Valkonen-Koronen, M., Holi, M., Therman, S., Lehtonen, J. & Hari, R. (2009). Reality
of auditory verbal hallucinations. Brain, 132: 2994-3001.

Reenkola, E.M. (2004). Sister Fantasy in Edith Södergrans’s Poems ”Fantastique”. Scand. Psychoanal. Rev., 27: 12-19.

Reenkola, E.M. (2005). Female shame as an unconscious inner conflict. Scand. Psychoanal. Rev., 28: 101-109.

Reenkola, E.M. (2006). Schwangerschaft, Depression und Psychoanalyse. Die vielen Gesichter der Depression ”Trauer und Melancholie”. DPV.

Rissanen, M-L., Kylmä, J. & Laukkanen, E. (2008). Descriptions of self-mutilation among Finnish
adolescents: a qualitative descriptive inquiry. Issues Ment. Health Nurs., 29: 145-63.

Rissanen, M-L., Kylmä, J. & Laukkanen, E. (2008). Parental conceptions of self-mutilation among
Finnish adolescents. J. Psychiatr. Ment. Health Nurs., 15: 212-8.

Rissanen, M.L., Kylmä, J. & Laukkanen, E. (2009). Helping adolescents who self-mutilate: parental
descriptions. J. Clin. Nurs., 18: 1711-21.

Rissanen, M.L., Kylmä, J. & Laukkanen, E. (2009). Descriptions of help by Finnish adolescents who
self-mutilate. J. Child Adolesc. Psychiatr. Nurs., 22: 7-15.

Rissanen, M.L., Kylmä, J. & Laukkanen, E. (2011). Self-mutilation among Finnish adolescents: nurses
conceptions. Int. J. Nurs. Practice, 17: 158-165.

Rissanen, M.L., Laukkanen, E. & Kylmä, J. (2011). A systematic literature review: self-mutilation
among adoelscents as a phenomenon and help for it – what kind of knowledge is lacking? Issues
Mental Health Nurs., 32: 575-83.

Ruusuvuori, J. & Peräkylä, A. (2009). Facial and verbal expression in assessing stories and topics.
Research on Language and Social Interaction, 43: 377-394.

Rytöhonka, A. (2015) : The psychoanalyst`s mind and the realities of life: to remain a psychoanalyst during times of personal crisis. The Scandinavian Psychoanalytic Review, 38, 23-30.

Saarinen, P.I., Hintikka, J., Viinamäki, H., Lehtonen, J. & Lönnqvist J. (2000). Is it possible to adapt to the suicide of a close individual? Results of a 10 year follow-up study. Int. J. Soc.
Psychiatry, 46: 182-190.

Saarinen, P.I., Hintikka, J., Lehtonen, J., Lönnqvist, J.K. & Viinamäki, H. (2002). Mental health
and social isolation among survivors ten years after a suicide in the family. A case-control study.
Arch Suicide Res., 6: 221-226.

Saarinen, P.I., Lehtonen, J., Joensuu, M., Tolmunen, T., Ahola, P., Vanninen, R., Kuikka, J. &
Tiihonen, J. (2005). An outcome of psychodynamic psychotherapy: A case study of the hange in
serotonin transporter binding and the activation of the dream screen. Am. J. Psychotherapy, 59: 61-73.

Saavalainen, P., Luoma, L., Bowler D., Timonen, T., Määttä, S., Laukkanen, E. & Herrgård, E. (2006).
Naming skills of children born preterm in comparison to their full term peers at the age of 9 and 16.
Devl. Med. Child Neurol., 48: 28-32.

Saavalainen, P.M., Luoma, L., Laukkanen, E., Bowler, D., Määttä, S., Kiviniemi, V. & Herrgård, E.
(2007). School performance of adolescents born preterm: neuropsychological and background
correlates. Eur. J. Pediatric Neurol., 12: 246-52.

Saavalainen, P., Luoma, L., Bowler, D., Määttä, S., Kiviniemi, V., Laukkanen, E. & Herrgård, E.
(2007). Spatial span in very premature born adolescents. Dev. Neuropsychol., 32: 769- 85.

Salminen, JK., Saarijärvi, S., Äärelä, E. & Tamminen, T. (1994). Alexithymia – a state or trait?
One-year follow-up study of general hospital psychiatric consultation out-patients. Journal of
psychosomatic research, 38: 681-5.

Salminen, JK:, Saarijärvi, S., Äärelä, E. (1995). Two decades of alexithymia. Journal of
psychosomatic researh, 39:803-7.

Salminen, JK., Saarijärvi, S., Äärelä, E., Toikka, T. & Kauhanen, J. (1999). Prevalence of
alexithymia and its association with sociodemographic factors in the general population of
Finland. Journal of Psychosomatic Research, 46: 75-82.

Salonen, S. (2000). Recovery of affect and structural conflict. Scand. Psychoanal. Rev., 23: 50-64.

Salonen, S. (2002). Understanding psychotic disorder. Scand. Psychoanal. Rev., 25: 143-146.

Salonen, S. (2006). On Destructive Drive Phenomena: A Study of Human Aggression. Scand. Psychoanal. Rev., 29: 72-80.

Sammallahti, P., Kannisto, M. & Aalberg, V. (1996). Psychological defenses and psychiatric
symptoms in persons with pediatric spinal cord injury. Spinal Cord, 34: 669-672.

Sammallahti, P., Holi, M., Komulainen, E. & Aalberg, V. (1996). Comparing two self-report
measures of coping – the Sense of Coherence scale and the Defense Style Questionnaire. J Clin
Psychol, 52 (5).

Seppä, K., Aalto, J., Raevaara, L. & Peräkylä, A. (2004). A brief intervention for risky drinking –
analysis of videotaped consultations in primary health care. Drug and Alcohol Review, 23: 167-
170.

Tanskanen, A., Tuomilehto, J., Viinamäki, H., Vartiainen, E., Lehtonen, J. & Puska, P. (2001).
Nightmares as predictors of suicide. Sleep, 24: 844-847.

Tolmunen, T., Maaranen, P., Hintikka, J., Kylmä, J., Rissanen, M.L., Honkalampi, K., Haukijärvi, T.
& Laukkanen, E. (2007). Dissociation in a general population of Finnish adolescents. Brief Report.
J. Nerv. Ment. Dis., 195: 614-7.

Tolmunen, T., Rissanen, M.L., Hintikka, J., Maaranen, P., Honkalampi, K., Kylmä, J. & Laukkanen, E.
(2008). Dissociation, self-cutting and other self-harm behaviour in a general population of
adolescents. J. Nerv. Ment. Dis., 196: 768-17.

Tolmunen, T., Honkalampi, K., Hintikka, J., Rissanen, M.L., Maaranen, P., Kylmä, J. & Laukkanen, E.
(2010). Adolescent dissociation and alexithymia are distinctive but overlapping phenomena.
Psychiatry Res., 176: 40-4.

Torsti, M. (2000). At the Sources of the Symbolization process: The Psychoanalyst as an Observer
of early Trauma. Psychoanal. Study Child, 55: 275-301.

Torsti-Hagman, M. (2002). A psychoanalysis which seeks popularity is a lost psychoanalysis.
Scand. Psychoanal. Rev., 25, 147-151.

Torsti-Hagman, M. (2002). Aux sources des processus de symbolisation. Revue francaise de Psychosomatique, 21: 75-103

Tuominen, M. (2010). On the dialectics of the psychoanalysis and its potentials for aliveness. Scand. Psychoanal. Rev., 33: 23-31.

Tähkä, R. (2000). Illusion and reality in the psychoanalytic relationship. Scand. Psychoanal. Rev., 23: 65-88.

Valkonen-Korhonen, M., Karjalainen, P., Lehtonen, J., Koistinen, A., Partanen, J. & Karhu, J.
(2001). Loss of time-organised skin conductive responses in acute psychosis. J. Nerv. Ment. Dis.,
189: 552-556.

Valkonen-Korhonen, M., Laukkanen, E., Tarkka, I.M., Partanen, J. & Lehtonen, J. (2003).
Enhanced frontal processing of auditory stimuli in siblings with acute psychosis. J. Nerv. Ment.
Dis., 191: 60-62.

Valkonen-Korhonen, M., Laukkanen, E., Tarkka, I., Partanen, J. & Lehtonen, J. (2003). Enhanced
frontal processing of auditory stimuli in siblings with acute psychosis. J. Nerv. Ment. Dis., 191: 60-
2.
Valkonen-Korhonen, M., Tarvainen, M.P., Ranta-aho, P., Karjalainen, P.A., Partanen, J., Karhu, J.
& Lehtonen, J. (2003). Heart rate variability in acute psychosis. Psychophysiology, 40: 716-726.

Valkonen-Korhonen, M., Purhonen, M., Tarkka, I.M., Sipilä, P., Partanen, J., Karhu, J. & Lehtonen,
J. (2003). Altered auditory processing in acutely psychotic never-medicated first-episode
patients. Cognitive Brain Res, 17: 747-758.

Valkonen-Korhonen, M., Tarkka, I.M., Pääkkönen, A., Kremlacek, J., Lehtonen, J., Partanen, J.,
Karhu, J. (2005). Electrical brain responses evoked by human faces in acute psychosis. Cognitive
Brain Res., 23: 277-286.

Voutilainen, L., Peräkylä, A. & Ruusuvuori, J. E. (2011). Therapeutic change in interaction:
Conversation analysis of a transforming sequence. Psychotherapy Research, 21: 348-365.

Voutilainen, L., Peräkylä, A. & Ruusuvuori, J. (2010). Misalignment as a therapeutic resource.
Qualitative Research in Psychology, 7: 299-315.

Voutilainen, L., Peräkylä, A. & Ruusuvuori, J. (2010). Professional non-neutrality. Criticizing third
party in psychotherapeutic interaction. Sociology of Health and Illness, 32: 798-816.

Voutilainen, L., Peräkylä, A. & Ruusuvuori, J. (2010). Recognition and interpretation: responding
to emotional experience in psychotherapy. Research in Language and Social Interaction, 43: 85-
107.

Vuorio, KA., Äärelä, E. & Lehtinen, V. (1990). Eight cases of patients with unfounded fear of
AIDS. International Journal of Psychiatry in Medicine, 20:405-11.

Välimäki, J.(2013). Book Review. Halun ja moraalin maisemia. Psykoanalyyttistä suunnistusta. (Landscapes of desire and morality. Psychoanalytic orienteering),
by Vesa Manninen, Helsinki, Finland. Helsingin Psykoterapiayhdistys ry. 2012, 187 pp. The Scand. Psychoanal. Rev. 2013, 2. pp.130-134.

KIRJAT, LUVUT KIRJOISSA, VÄITÖSKIRJAT

Aderhold, V., Alanen, Y.O., Hess, G. & Hohn P. (eds.) (2003). Psychotherapie der Psychosen.
Integrative Behandlungsansätze aus Skandinavien. Giessen: Psychosozial-Verlag.

Airas, C. & Enckell, H. (2005). Terapeuttinen kehys ja terapeuttiset välineet. Kirjassa Brummer, M. & Enckell, H (toim.) Lasten ja nuorten psykoterapia, ss. 88-108. Helsinki: WSOY.

Alanen, Y.O., Lehtinen,V., Lehtinen, K.,Aaltonen, J. & Räkköläinen, V. (2000). The Finnish
integrated model for early treatment of schizophrenia and related conditions. In Martindale, B.,
Bateman, A., Growe, M. & Margison, F. (eds.) Psychosis: Psychological Approaches and their
Effectiveness, pp. 235-265. Glasgow: Gaskell.

Alanen, Y.O. (1997). Schizophrenia – Its Origins and Need-Adapted Treatment. London: Karnac.
Julkaistu myös: Alanen, Y.O. (2001). Schizophrenie. Entstehung, Erscheinungsformen und die bedürfnisangepasste Behandlung. Stuttgart: Klett-Cotta.
– Alanen, Y.O. (2001). Schizofrenia. Jej przyczyny i leczenie dostosowane do
potrzeb. Warszawa: Institut psychiatrii y neurologii.
– Alanen, Y.O. (2003). La Esquizofrenia. Sus orígenes y tratamiento adaptado a las
necessidades del paciente. Madrid: Fundación para la investigación y el tratamiento de la
esquizofrenia y otras psicosis.
– Alanen, Y.O. (2005). La Schizofrenia. Le sue origini e il trattamento adattato al bisogno.
Roma: Giovanni Fioriti Editore.

Alanen, Y.O. (2000). Schizophrenia and paranoid psychoses. In Achté, K. A., Freedman, A-M. &
Tamminen, T. (eds.) Highlights of Modern Psychiatry, pp. 140-167. Jyväskylä: Recallmed.

Alanen, Y.O. (2001). Miten se alkoi. Perheterapian ja perheterapiakoulutuksen alkuvaiheista
Suomessa. Kirjassa Rinne, R. & Seikkula, J. (toim.) Äkisti uusi aikakausi. Professori Jukka
Aaltonen 60 vuotta, ss. 29-42. Jyväskylä: Suomen Mielenterveysseuran psykoterapiataitojen
instituutti.

Alanen, Y.O. (2002). Die Entwicklung einer bedürfnisorientierten psychodynamischen Behandlung
neuer psychotischen Patienten in der Gemeindepsychiatrie. In Meissel, T. & Eichberger, G.
(eds.) Perspektiven einer künftigen Psychiatrie, pp. 37-58. Linz: Edition pro mente.

Alanen, Y.O. (2002). Miten skitsofrenian psykoterapiaa on kehitettävä. Kirjassa Lindqvist, M.,
Koskenpato, T., Meronen, P. & Välkki, T. (toim.) Näkemisestä näkemiseen. Pirkko Siltalan
juhlakirja, ss. 98-122. Helsinki: Therapeia-säätiö.

Alanen, Y.O. (2003). Schizophrene Vulnerabilität – auf dem Wege zu einer integrativen Sichtweise.
In Aderhold, V. Alanen, Y.O., Hess, G. & Hohn P. (eds.) Psychotherapie der Psychosen.
Integrative Behandlungsansätze aus Skandinavien, pp. 21-37. Giessen: Psychosozial-Verlag.

Alanen, Y.O. (2003). Mielenterveystutkimuksen kehitys Suomessa: Kappale historiaa. Kirjassa
Valkonen-Korhonen, M., Lehtinen, K. & Tuovinen, T. (toim.): Mielenterveys uusiutuvana
voimavarana, ss. 14-21. Helsinki: Yliopistopaino.

Alanen, Y.O., Silver, A.-L. S. & González de Chávez. M. (eds) (2006). Fifty Years of Humanistic Treatment of Psychoses. In Honour of the History of the International Society for the
Psychological Treatment of the Schizophrenias and other Psychoses, 1956-2006. Madrid:
Fundacíon para la investigation y el tratamiento de le esquizofrenia y otras psicosis.

Alanen, Y.O. (2007). Integrierte und individualisierte psychodynamische Behandlung
schizophrener Patienten. Erfahrungen aus Finnland. In: von Haebler, D., Müller, T. & Matejek,
N. (Hsgb): Perspektiven und Ergebnisse der psychoanalytischen Psychosentherapie, pp. 45-67.
Forum der psychoanalytischen Psychosentherapie, Band 17. Göttingen: Vandenhoeck &
Ruprecht.

Alanen, Y.O., González de Chávez, M., Silver, A-L. S. & Martindale, B. (eds.) (2009).
Psychotherapeutic Approaches to Schizophrenic Psychoses. Past, Present and Future. London:
Routledge.

Alanen, Y.O. (2009). Can we approach schizophrenic patients from a psychological basis. In
Alanen, Y.O., González de Chávez, M., Silver, A-L. S., Martindale, B (editors):
Psychotherapeutic Approaches to Schizophrenic Psychoses. Past, Present and Future, pp. 3-9.
London and New York: Routledge.

Alanen, Y., Laine, A. (1973). Development of a hospital centered community psychotherapy service for schizophrenic patients. Evaluation of the first phase. in J.K. Wing and H. Häfner (ed.) Roots of Evaluation. Pp 309 – 325. Oxford University Press.

Amnell, G. (1976). Psykiatrinen preventio lapsuus-ja nuoruusiässä. Kirjassa Kansanterveystiede
1ääket.opisk. Asuntola- ja tukisäätiö, ss. 48-52.

Amnell, G. (1978). Kuolleisuus, sairastavuus ja tapaturmat nuoruusiässä. Kirjassa
Nuorisolääketiede, ss. 317-320. Helsinki: Tammi.

Amnell, G. (1981). Chronic somatic morbidity, psychiatric disorders and psychosocial adaption in
children and youth: a 20-year follow up-study of children born in Helsinki 1955. Kirjassa
Prospective Longitudinal Research; An empirical basis for primary prevention of Psychosocial
disorders, ss. 48-58. Oxford: Oxford University Press.

Amnell, G. (1986). Lapsuuden laitossijoitusten ja lastensuojelutoimenpiteiden yhteydet nuoruusiän
mielenterveyteen. Kirjassa Kaivosoja, M. (toim.) Lasten etu, ss. 43-54. Lastepsykiatrinen
tutkimussäätiö.

Amnell, G. (1988). Tor-Björn Hägglund,- ” reikä muurissa ”. Kirjassa Psykoanalyysin monta tasoa,
ss. 16-18. Nuorisopsykoterapia-säätiön Psykoanalyyttisa toimituksia.

Amnell, G. (1988). Ett handikappat barn-familjens kris. Kirjassa Pienten lasten psyykkisistä
ongelmista ja nuorten käytöshäiriöistä, ss. 57-61. Lastenpsyiatrinsen tutkimussäätiön juul.vol
2:1.

Amnell, G. (1992). Samaistus ja ihanne psyykkisen kasvun mahdollistajana. Kirjassa
Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 1, ss. 73-90. Helsinki: Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Amnell, G. (1992). Autismi – Sademiehen sairaus. Kirjassa Potilaat ja lääkärit kertovat.
Kotilieden Lääkärikirja. s. 30-31.

Amnell, G. (1995). Varhaisten traumojen vaikutus nuoruusiän ruumiin- ja itsekuvaan. Kirjassa
Psykiatrian vaellusvuodet, ss. 89-101. Kuopio yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 79.

Amnell, G. (1995). Vammaisuus ja vanhempien tunteet. Kirjassa Ensitiedosta evästä
elämänhallintaa, ss.121-129. Lastensuojelun Keskusliitto.

Amnell, G. (1998). Isä ja isyys. Kirjassa Nuorisopsykoterapian Erityiskysymyksiä 3, ss.129-159.
Helsinki: Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Amnell, G. (1999). Separaatio: Esteenä ja tavoitteena. Kirjassa Nuorisopsykoterapian
Erityiskysymyksiä 4, ss. 95-126. Helsinki: Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Bargum, C. (2001). Mietteitä sanojen äärellä. Kirjassa Impiö, P. (toim.) Susirajalla, ss. 299-312.
Oulu: Kustannusyhtiö Kajo.

Bargum, C. (2006). Tiedostamattoman jäljillä. Kirjassa Roos, E., Enckell, H. & Kumento, A. (toim.) Myytit, vietit ja minuus, ss. 76-90. Helsinki: Yliopistopaino Kustannus.

Bargum, C. (2010). Väkivallan fantasia; pohdinta Lionel Shriverin kirjasta ”Poikani Kevin”.
Kirjassa Niemi, T. (toim.) Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 12; Aikuistuminen, väkivalta
ja fantasia, ss. 90-116. Helsinki: Yliopistopaino.

Bargum, C. (2011). Trauman merkitys nuoren oireilussa. Kirjassa Saarinen, P., Tuohimaa, A. &
Heikkinen, A. (toim.) Kätketyn jäljillä, ss. 200-222. Kuopio: Itä-Suomen psykoterapiayhdistys.

Bargum, C. (2011). Trauman merkitys nuoren oireilussa. (Lyhyempi versio). Kirjassa Niemi, T.
(toim.) Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 13; Seksuaalisuuden kohtaloita, ss. 141-160.
Helsinki: Yliopistopaino.

Brummer, M. & Enckell, H. (toim.) (2005). Lasten ja nuorten psykoterapia. Helsinki: WSOY.

Eerola K, Miettinen R (1989): Alkoholin käyttö. Kirjassa: Lehtinen V,
Alanen YO, Anttinen E, Eerola K, Lönnqvist J, Pylkkänen K, Taipale V
(1989). Sosiaalipsykiatria. Helsinki: Painokaari Oy, s. 277–291.

Eerola K, Pylkkänen K, Miettinen R (1989). Vammaisten ongelmat.
Kirjassa: Lehtinen V, Alanen YO, Anttinen E, Eerola K, Lönnqvist J,
Pylkkänen K, Taipale V (1989). Sosiaalipsykiatria. Helsinki: Painokaari
Oy, s. 231–243.

Eerola, K. (1990). Mielenterveyden häiriöt. Kirjassa: Simonen O (toim.): Suomalainen lääkärikeskus 3. Espoo: Weilin+Göös, s. 381-430, 435-454.

Eerola, K. (1990). Seksuaaliset vähemmistöt. Kirjassa: Simonen O (toim.): Suomalainen lääkärikeskus 2. Espoo: Weilin+Göös, s. 395-401.

Eerola, K. (1992, 1997). Psykiatrisen sanaston asiantuntija teoksessa Duodecimin selittävä suursanakirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Eerola, K. (1994). Mielenterveys – voimavaramme. Psyykkisiä oireita. Mielen sairauksia. Kirjassa: Eskola M (toim.). Studia Tietokeskus. Ihminen ja ajattelu. Jyväskylä: Weilin&Göös, s. 70-75.

Eerola, K. (1995). Suomenkielinen käännös luvusta V Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. s. 185 – 246. STAKES. Tautiluokitus ICD-10. Suomalainen laitos Maailman terveysjärjestön luokituksesta ICD-10. Volume 1. Rauma: Kirjapaino Oy West Point.

Eerola, K. (1999). Mielenterveyden häiriöt ensisynnyttäjillä. Turku: Turun yliopisto.

Eerola, K. (2015). Psykoanalyysin ensimmäinen uni. Kirjassa: Eerola, K., Kokki-Saarinen, T., Seppänen, S., Tikka, M. (toim.): Katse sisäiseen. Psykoanalyyttista psykoterapiaa Turussa. Turku: Turun Psykoterapiayhdistys ry, s. 93 – 112.

Eerola, K., Kokki-Saarinen T, Seppänen S, Tikka M (toim.) (2015): Katse sisäiseen. Psykoanalyyttista psykoterapiaa Turussa. Turku: Turun Psykoterapiayhdistys ry.

Enckell, H. (2002). Metaphor and the Psychodynamic Functions of the Mind (väitöskirja). Kuopion
Yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 265. Kuopio: Kuopio University.

Enckell, H. (2005). Psykoterapiatarpeen arviointi ja terapeuttinen sopimus. Kirjassa Brummer, M.
& Enckell, H. (toim.) Lasten ja nuorten psykoterapia, ss. 71-87. Helsinki: WSOY.

Enckell, H. (2005). Transferenssi, vastatransferenssi ja acting out. Kirjassa Brummer, M. &
Enckell, H. Lasten ja nuorten psykoterapia, ss. 155-172.

Enckell, H. (2009). Neuropsykoanalyysi – mahdollisuus vai mahdottomuus? Kirjassa Juutilainen,
M. & Takalo, A. (toim.) Freudin jalanjäljillä, ss. 174-193. Helsinki: Teos

Hagman, H. & Roine, M-L. (2011). Erilaisia psykoterapiaryhmiä, psykoanalyyttisen
ryhmäpsykoterapian historiaa ja tavoitteita, masentuneen potilaan ryhmäpsykoterapiahoidon
erityispiirteet. Kirjassa Heiskanen, T., Huttunen, M.O. & Tuulari, J. (toim.) Masennus,
Hämeenlinna: Karisto.

Hari R, Järvinen J, Lehtonen J, Lonka K, Peräkylä A, Pyysiäinen I, Salenius S, Sams M, Ylikoski P. (2015). Ihmisen mieli. Gaudeamus, Tallinna, 2015, 205s.

Hautala, A. (2016). Viiltävä nuoruus.

Hägglund, S. (2006). Homo Duplex – Joseph Conradista ja hänen romaanistaan Lordi Jim. Kirjassa
Roos, E., Enckell, H. & Kumento, A. (toim.) Myytit,vietit ja minuus, ss. 163-186. Helsinki:
Yliopistopaino.

Hägglund, S. (2007). Ajatuksia elokuvasta Ihmisen tahra. Kirjassa Alanen, A. (toim.) Elokuva ja
psyyke:Verhon takana, ss. 163-186. Helsinki: Minerva.

Hägglund, S. (2009). Vietti kohtalona. Kirjassa Juutilainen, M. & Takalo, A. (toim.) Freudin
jalanjäljillä, ss. 47-62 Helsinki: Teos.

Hägglund, S. (2010). Riippuvuuden olemuksesta. Kirjassa Saarinen, P., Tuohimaa, A. & Heikkinen,
A. (toim.) Kätketyn jäljillä, ss. 147-165. Kuopio: Itä-Suomen Psykoterapiayhdistys.

Hägglund, S. (2010). Rakkaudesta ja tuhosta. Kirjassa Alanen, A. (toim.) Elokuva ja psyyke:
Rakkaus ja tuho, ss. 11-25. Helsinki: Minerva.

Hämäläinen, O. (1996). Yksinäisyydestä. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Nuorisopsykoterapian
erityiskysymyksiä 2, ss. 70 -89. Helsinki: Nuorisopsykoterapiasäätiö.

Hämäläinen, J., Laukkanen, E. & Vornanen, R. (2008). Nuorisokasvatuksen, – sosiaalityön ja –
psykiatrian kontribuutiot ja yhteistyön mahdollisuudet nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Kirjassa
Autio, M., Eräranta, K., Myllyniemi, S. (toim.) Polarisoituva nuoruus? Nuorten elinolot –
vuosikirja 2008. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto.

Juntumaa R. & Juntumaa B. (1984). Rakkaussuhde. Mänttä: Kirjayhtymä.

Juntumaa, R. (1989). Miehen rakkauselämä. Vaasa: Kirjayhtymä.

Juntumaa, R. (1997). Kohti tasapainoista aikuisuutta. Kirjassa Heiskanen ja Vallisaari (toim.)
Elämäntaidon ja selviytymisen kirja, ss. 43-78. Helsinki: WSOY.

Juntumaa, R. (2008). Psykoanalyysi oppimisprosessina. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen
laitoksen tutkimuksia 217. Helsinki; Yliopistopaino.

Kaleva, M. & Kellosalo, R. (2001). Rakkaudesta ihmismieleen – ajatuksia luovuudesta. Kirjassa
Impiö, P. (toim.) Susirajalla; Esseitä Tor-Björn Hägglundin psykoanalyyttisesta ja
kaunokirjallisesta tuotannosta, ss. 209-237. Oulu: Kustannusyhtiö Kajo.

Kaleva, M. (2015):”Kehityksestä  ja psykoanalyyttisesta hoidosta varhaisnuooruusiässä” 
Nuorisopsykoterapiasäätiön julkaisussa ”Ruumis, mieli ja minuus  kirjassa, 2015.

Kellosalo, R. (2008). EVVK, Lapsuuden sidonnaisuuksista irrottautumisesta nuoruusiässä. Kirjassa
Niemi, T. (toim.) Kun on Pakko, Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 10, ss. 36-63.
Helsinki: Nuorisopsykoterapiasäätiö, Yliopistopaino.

Kellosalo, R. (2009). Kardemummasta, kanelista… Tytön kehityksellisistä haasteista naisellisuuden
poluilla. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Toipumiskyvystä, Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä
11, ss. 101-128. Helsinki: Nuorisopsykoterapiasäätiö, Yliopistopaino.

Klockars, L. (1986). Erik H. Eriksonin kehitysteoria kaksi ensimmäistä kehitysvaihetta empiirisen
tutkimuksen valossa. Helsingin Yliopisto. Psykologian laitos. Lisensiaattityö.

Klockars, L. (1998). Nainen pojan psykoterapeuttina. Kirjassa Niemi, T. (toim.)
Nuorisopsykoterapiasäätiön julkaisuja 3, Helsinki.

Klockars, L. (2002). Vapaa assosiaatio. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Nuorisopsykoterapiasäätiön
julkaisuja 6, Helsinki.

Klockars, L. (2004). Ajatuksiani seksuaalisuuden kehityksestä. Kirjassa Niemi, T. (toim.)
Nuorisopsykoterapiasäätiön julkaisuja 7, Helsinki.

Klockars, L. (2004). The Father makes the Difference. In Laine, A. (ed.) The Power of
Understanding. London: Karnac.

Klockars, L. (2006). Oidipuksen tragedia. Kirjassa Roos, E., Enckell, M. & Kumento, A. (toim.)
Myytit, vietit ja minuus. Psykoanalyyttisen yhdistyksen julkaisuja. Helsinki: Yliopistopaino.

Klockars, L. (2008). Unet ja mielikuvat Pikku Hansin kehityksen kuvaajina. Kirjassa Niemi, T.
(toim.) Nuorisopsykoterapiasäätiön julkaisuja 9, Helsinki.

Klockars, L. (2009). Lapsi, lapsen mieli ja lapsenmieli psykoanalyysissa. Kirjassa Juutilainen, M. &
Takalo, A. (toim.) Freudin jalanjäljillä. Helsinki: Teos.

Klockars, L. (2011). Seksuaalisuuden olemuksesta. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Seksuaalisuuden
kohtaloita. Nuorisopsykoterapiasäätiön erityiskysymyksiä 13. Helsinki: Nuorisopsykoterapia-
säätiö.

Klockars, L. (2011). Nuoruus – elämän toinen mahdollisuus. Kirjassa Kunttu, K., Komulainen, A.,
Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim.

Klockars, L. (2010, hyväksyttävänä). Some Notes on the Development of Sexuality. Käsikirjoitus.

Kotimäki, M. (2013). Viettely ja varhainen seksualisoituminen tytön kehityksessä. Psykoanalyyttinen psykoterapia 9:19-29. Helsingin psykoterapiayhdistyksen julkaisu.

Koivu, A. & Laukkanen, E. (toim.) (1998). Kouluyhteisö nuoren kasvun ja kehityksen tutkijana –
koulun yhteisöllisyyden kehittämiskokeilu 1995-1998. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja
No 49.

Kotkavirta, J. (2000). Luottamus instituutioihin ja yksilöllinen hyvinvointi. Kirjassa Ilmonen, K. (toim.) Sosiaalinen pääoma ja luottamus, ss. 55-68. Jyväskylä: SoPhi.

Kotkavirta, J. (2001). Toivo, luottamus ja identiteetti. Kirjassa Kotkavirta & Tuomi (toim.) Toivo ja
luottamus epävarmuuksien maailmassa, ss. 5-17. SoPhi.

Kotkavirta, J. (2001). Paul Ricoeur ja oikeuden kehät. Kirjassa Gylling, H. & Tontti, J. (toim.)
Filosofien oikeus II, ss. 239-256. Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys.

Kotkavirta, J. (2002). Charles Taylor and the concept of person. In Laitinen, A. & Smith, N. (eds.)
Percpectives on the philosophy of Charles Taylor, 72: 65-82. Helsinki: Acta Philosophica
Fennica.

Kotkavirta, J. (2002). Aesthetic experience and intrinsic values. In Haapala, A. & Kuisma, O. (eds.)
Aesthetic experience and the ethical dimension. Essays on moral problems in aesthetics, pp. 83-
100. Helsinki: Acta Philosophica Fennica.

Kotkavirta, J. (2003). Hooked on images. In Itkonen, M. & Backhaus, G. (eds.) Lived images.
Mediations in experience, life-world and I-hood, pp. 122-131. University of Jyväskylä,
department of teachers education.

Kotkavirta, J. (2003). Liebe und Vereinigung. In Merker, B., Mohr, G. & Quante, M. (eds.)
Subjektivität und Anerkennung, pp. 15-31. Paderborn: Mentis.

Kotkavirta, J. (2004). Moral realism, internalism and emotions. In Kotkavirta, J. & Quante, M.
(eds.) Moral Realism, 76: 21-42. Helsinki: Acta Philosophica Fennica.

Kotkavirta, J. (2004). Hyvän ja pahan lähteellä. Kirjassa Hirvonen, A. & Kotkas, T. (toim.)
Radikaali paha ja muita kirjoituksia pahasta. Helsinki: Loki.

Kotkavirta, J. (2004). Juokseminen, toisto ja kehollisuus. Kirjassa Itkonen, M., Inkinen, S. &
Heikkinen, V. (toim.) Eletty tapakulttuuri, ss. 510-527. Jyväskylän yliopisto,
Opettajankoulutuslaitos.

Kotkavirta, J. (2005). Miksi kuolemanvietti kuuluu elämään? Kirjassa Haukioja, J. & Räikkä J.
(toim.) Elämän merkitys. Filosofisia kirjoituksia elämästä, ss. 413-426. Turku: Unipress.

Kotkavirta, J. (2007). Syistä ja seurauksista psyykessä. Kirjassa Gylling, H., Niiniluoto, I. & Vilkko
R. (toim.) Syy, ss. 335-350. Helsinki: Gaudeamus.

Kotkavirta, J. (2007). Persoonan käsitteestä: sen historiasta ja käytöstä. Kirjassa Kotkavirta, J.
(toim.) Persoonia vai ihmisiä. Helsinki: Yliopistopaino.

Kotkavirta, J. (2007). Mitä on personalismi. Kirjassa Kotkavirta, J. (toim.) Persoonia vai ihmisiä.
Helsinki: Yliopistopaino.

Kotkavirta, J. (2008). Psykoanalyysi ja hyvä elämä. Kirjassa Niemi, I. & Kotiranta, T. (toim.)
Sosiaalialan normatiiviset perusteet, ss. 244-270. Helsinki: Palmenia.

Kotkavirta, J. (2008). Adorno ja psykoanalyysi. Kirjassa Moisio, O-P. (toim.), Kätkettyjä hahmoja.
Tekstejä Theodor W. Adornosta, ss. 65-77. Helsinki: Minerva.

Kotkavirta, J. (2009). Hooked on images (in Russian). In Babuschkina, D. (ed.) Search for the body,
pp. 230-239. St. Petersburg: Publishing House of the State University of St. Petersburg.

Kotkavirta, J. (2009). Miksi kuvaa on hankala lukea. Kirjassa Haaparanta, L., Klemola, T.,
Kotkavirta, J. & Pihlström, S. (toim.) Kuva, ss. 42-52. Tampere: Tampere University Press.

Kotkavirta, J. (2009). Psykoanalyyttinen näkökulma eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin. Kirjassa
Takalo, A. & Juutilainen, M. (toim.) Freudin jalanjäljillä, ss. 286-308. Helsinki: Teos.

Kotkavirta, J. (2009). Usko ja valtamerellinen kokemus. Kirjassa Toppinen, P., Pihlström, S. &
Pietarinen A-V. (toim.) Usko, ss. 367-376. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Kotkavirta, J. (2010). Filosofia, psykoanalyysi ja tiedostamaton. Kirjassa Rydenfeldt, H. & Koskinen H.A. (toim.) Mitä on filosofia, ss. 228-246. Helsinki: Gaudeamus.

Kotkavirta, J.(2015). Tuhkaa ja timanttia I. Kirjoituksia filosofiasta ja psykoanalyysistä. Ntamo.

Lahti, I. (2015). “Hän nukkui, mutta uni jatkoi hänen mielensä kuvailusta. Aleksis Kivi ja unet.”
Kirjassa ”Nyt ei auta pelko eikä vapistus. Aleksis Kiven terveydestä, kirjeistä, unista ja seitsemästä veljeksestä.” Toim. J.Aaltonen, I.Lahti ja J.K.Salminen, Turun Aleksis Kivi-kerho, Turku 2015

Lahti, I. (2015). Adoptiosta.” Kirjassa ”Katse sisäiseen. Psykoanalyyttista psykoterapiaa Turussa. Toim K.Eerola, T.Kokki-Saarinen, S.Seppänen, M.Tikka, Turun Psykoterapiayhdistys, Turku
2015.

Laine, A. (toim.) (2004). Power of Understanding – Essays in Honour of Veikko Tähkä. Karnac Books, London

Laine, A. (2004). When mother wasn`t there to be left. From functional to developmental object: A case report. In Power of understanding. Pp 301-316. Karnac Books, London

Laine, A. (2004). Understanding femininity. In Contemporary Psychoanalysis: Encounters
in Bulgaria and Beyond 2004, julkaistu bulgariaksi.

Laine, A., Parland, H., Roos, E. (toim.) (1997). Psykoanalyysin uranuurtajat Suomessa.
Lapin Painotuote OY, Kemijärvi

Laine, A. (1992). Vieroitus keski-iässä. Erään analyysin ydin. Kirjassa Manninen, V. (toim.) Tyttö, nainen ja naisellisuus. ss. 159-169. Karisto Oy, Hämeenlinna

Laukkanen, E. (1993). Nuoruusiän psyykkinen kehitys ja sen häiriintyminen (On Adolescent Growth
and Disturbance). Kuopio University Publications D. Medical Sciences 30. Kuopio: Kuopion
yliopiston painatuskeskus. Väitöskirja.

Laukkanen, E. (1993). Nuoren psyykkinen hätä ja tarjolla oleva apu; ovatko ne etäällä toisistaan?
Kirjassa Antikainen, R., Lehtonen, J. & Isohanni, M. (toim.). Reports of Psychiatria Fennica, 103:
115-127.

Laukkanen, E. (1995). Nuoruusiän kehitysvaiheen merkitys depressiolle. Kirjassa Suomen Akatemian
julkaisuja 1/95, Depression tunnistaminen ja hoito, ss. 211-219. Helsinki: Painatuskeskus.

Laukkanen, E. (1995). Ruumiin ja mielen välinen yhteys nuoruusiässä. Kirjassa Lehtonen, J.,
Viinamäki, H. & Väänänen, K. (toim.) Psykiatrian vaellusvuodet, ss. 103-112. Kuopio: Kuopion
yliopiston painatuskeskus.

Laukkanen, E. (1996). Nuori yleissairaalassa. Kirjassa Viinamäki, H. & Väänänen, K. (toim.)
Kehittyvää yleissairaalapsykiatriaa, ss. 53-59. Helsinki: Psychiatria Fennica.

Laukkanen, E. (1998). ”Otan mitä sinulla on ja lähden” – nuoren hoitosuhteesta. Kirjassa Antikainen,
R. & Ranta, M. (toim.) Kohti vastavuoroista kokemusta. Psykoterapeuttisen hoitosuhteen
peruskurssi 2, ss. 117-126. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja 51.

Laukkanen, E., Koivu, A., Honkalampi, K., Aivio, A. & Lehtonen, J. (2001). The stability and
correlates of negative coping self among adolescents. In Columbus F. (ed.) Advances in psychology
research Vol 3, pp. 49-61. NY: Nova Science.

Laukkanen, E. (2002). Nuorisopsykiatria. Kirjassa Mäyränpää, M. (toim.) Therapia Fennica.
Kandidaattikustannus.

Laukkanen, E. (2003). Kasvun mahdollisuudet nuoren psyykkisissä häiriöissä. Kirjassa Valkonen-
Korhonen, M., Lehtonen, K. & Tuovinen, T. (toim.) Mielenterveys uusiutuvana voimavarana.
Helsinki: Yliopistopaino.

Laukkanen, E. (2007). Nuorisopsykiatria (lukukoordinaattori). Kirjassa Mäyränpää, (toim.) Therapia
Fennica, ss. 1259-78. Kanditaattikustannus & Lääketieteen kanditaattiseura.

Laukkanen, E. (2007). Itä-Suomen nuorisososiaalityön tulevaisuuden näkymät. Kirjassa Kosonen, E.
(toim.) Itä-Suomen sosiaalityön toimintaympäristö, ss. 79-83. Kuopio: Kuopio University Press.

Laukkanen, E., Marttunen, M., Miettinen, S. & Pietikäinen, M. (toim.) (2008). Nuoren psyykkisten
ongelmien kohtaaminen. Hämeenlinna: Duodecim.

Laukkanen, E., Kemppi, T., Kylmä, J., Airaksinen, A., Henttonen, A. & Haatainen, K. (2009). SIHTI –
interventio. Nuoren ongelmien ja elämäntilanteen kokonaisvaltainen arviointi perustason ja
erikoissairaanhoidon yhteistyönä. THL julkaisuja, 11.

Laukkanen, E. (2010). Nuorten depressio. Kirjassa Lääkärin käsikirja 2010. Helsinki: Kustannus.

Laukkanen, E. (2010). Depression of adolescents. In Evidence-Based Medicine Guidelines (EBMG).
Chichester: John Wiley Sons.

Laukkanen, E. (2010). Nuorten hyvinvoinnin tila Itä-Suomessa. Kirjassa Leinonen, M. (toim.)
Puheenvuoroja nuorten hyvinvoinnista Itä-Suomessa, ss. 15-19. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto.

Laukkanen, E. (2010). Nuoruusiän psyykkinen kehitys. Kirjassa Nuorten hyvin – ja pahoinvointi, ss.
60-64. Konsensuskokous 2010 1.–3.2.2010 Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo. Suomalainen
Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia.

Laukkanen, E. (2010). Nuorten hyvinvoinnin tila Itä-Suomessa. Kirjassa Leinonen, M. (toim.)
Puheenvuoroja nuorten hyvinvoinnista Itä-Suomessa, ss. 15-20. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto.

Laukkanen, E. (2011). Nuoren ja nuoren aikuisen itsetuhoinen käyttäytyminen ja viiltely. Kirjassa
Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys, ss. 299-301.
Porvoo: Duodecim.

Lehtinen, V., Alanen, Y.O., Anttinen, E., Eerola, K., Lönnqvist, J., Pylkkänen, K., Taipale, V. (1989). Sosiaalipsykiatria. Helsinki: Painokaari Oy.

Lehtonen, J. (2000). Paniikkihäiriön psykodynamiikka. Kirjassa Paniikkihäiriö. Konsensuskokous 6.- 8.11.2000, ss. 53-64. Helsinki: Duodecim.

Lehtonen, J. (2003). Pleasure and pain in the beginning of life – empirical studies on newborn
infants. In Kalso, E., Estlander, A-M. & Klockars, M. (eds). Psyche, Soma and Pain. Helsinki:
The Signe and Ane Gyllenberg Foundation.

Lehtonen, J. (2004). Descartes’ cogito as a model of reality. In Laine, A. (ed.) Power of understanding. Essays in honour of Veikko Tähkä, pp. 235-249. London: H. Karnac.

Lehtonen, J. (2005). Kokemuksia aivojen kuvantamismenetelmien käytöstä psykoterapian
tuloksellisuustutkimuksessa. Kirjassa Hartikainen, K. & Aaltonen, J. (toim.) Näyttöön perustuva
psykoterapia, ss. 56-67. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.

Lehtonen, J. (2005). Time and the mind. In Fredriksson, H. & Klockars, M. (eds.) Time – the
impact on body and soul, pp. 19-27. Helsinki: Nord Print.

Lehtonen, J. (2005). Sadismi regressivisenä objektin kaipuuna. Kirjassa Saarinen, P., Lehtonen, K.,
Miettinen, S. & Rajala, R. (toim.) Pintaa syvemmältä, ss. 87-104. Helsinki: Yliopistopaino.

Lehtonen, J. (2006). Infant-mother matrix as a source of mental organization in the infant:
Contributions from the neurophysiology of nursing. In: Zacharacopoulou, E. (ed.) Beyond the
Mind-Body Dualism: Psychoanalysis and the human body. International Congress Series 1286C: 201-205.

Lehtonen, J. (2006). In search of the early mental organization of the infant: contributions from the
neurophysiology of nursing. In Mancia, M. (eds.) Psychoanalysis and Neuroscience, pp. 419-
431. Milano: Springer.

Lehtonen, J. (2006). Aivotutkimus ja psykoanalyysi. Kirjassa Mälkönen, K., Sammalahti, P., Saraneva, K. & Sitolahti, T. (toim.) Psykoanalyysin isät ja äidit. Helsinki: Gummerus.

Lehtonen, J. (2006). Mikä on psykoterapian tarve julkisessa terveydenhuollossa? Kirjassa
Duodecim, Suomen Akatemia (toim.) Psykoterapia – Konsensuskokous 16.-18.10.2006.
Vammala: Vammalan Kirjapaino.

Lehtonen, J. (2006). Descartesin cogito ja olemassaolon tunne. Kirjassa Korkeila, J., Heinimaa, M.
& Svirskis, T. (toim.) Ajattelen – olen siis psykiatri. Duodecim.

Lehtonen, J. (2007). Sull’ organizzazione mentale precoce del bambino: il contributo della
neurofisiologia dell’allattamento. In Mancia, M. (ed.) Psicoanalisi e neuroscienze. Springer-
Verlag, pp. 443-453. Italy.

Lehtonen, J. & Lönnqvist, J. (2007). Mielenterveys. Kirjassa Lönnqvist, J. ym. (toim.) Psykiatria.
Duodecim.

Lehtonen, J., Purhonen, M. & Valkonen-Korhonen, M. (2008). Des Traumas frühe Wurzeln. In Leuzinger-Bohleber, M., Roth, G. & Buchheim, A. (eds) Psychoanalyse – Neurobiologie – Trauma, pp. 149-154. Stuttgart: Schattauer.

Lehtonen, J. (2008). Developmental and neurobiological notes on Matte Blanco´s theory of the dimensionality of the unconscious. In Niemi, T. (ed.) The Suffering of Body and Mind: A Bi- logical Approach, pp. 166-173. Proceedings of the VI International Bi-logic Conference, Helsinki 29.- 31.8.2008.

Lehtonen, J. (2009). Aivotutkimuksen ja psykoanalyysin rajankäyntiä. Kirjassa Jääskeläinen, M. &
Takalo, A. (toim.) Freudin jalanjäljillä. Helsinki: Teos.

Lehtonen, J. (2009). Toivo ja aika paranemisen ulottuvuuksina. Kirjassa Mustakallio, H. (toim.) Terve sielu terveessä ruumissa. Juhlakirja professori Paavo Kettusen täyttäessä 60 vuotta. Karjalan teologisen seuran julkaisuja 1, ss. 157-164. Jyväskylä: Kopijyvä.

Lehtonen, J. (2010). Tietoisuuden ongelma muuttaa muotoaan. Kirjassa Saarinen, P., Tuohimaa, A. & Heikkinen, A. (toim.) Kätketyn jäljillä, ss. 66-106. Kuopio: Itä-Suomen Psykoterapiayhdistys.

Lehtonen, J. (2011). Tietoisuuden ruumiillisuus. Mieli, aivot ja olemassaolon tunne. Helsinki:
Duodecim.

Lehtonen, J. 2011). Terve ja sairas mieli – käsitykset muuttuvat. Kirjassa Vuori, H. (toim.) Terveyden jäljillä – Turusta maailman turuille, ss. 146-171. Turku: Kirja-Aurora, Turun yliopisto.

Lehtonen, J. (2011). Mielen matriisi ja tietoisuuden taiteellinen ulottuvuus. Kirjassa Leijala-
Marttila, M. & Huttula, K. (toim.) Taidepsykoterapia. Psykoanalyyttinen näkökulma, ss. 63-82.
Helsinki: Duodecim.

Lehtonen, J., Tiihonen, J., Joensuu, M., Lehto, S.M., Ahola, P., Saarinen, P.I., Valkonen-Korhonen,
M., Tolmunen, T. & Kuikka, J. (2011). Towards molecular psychotherapy of Depression? In
Levy, R., Ablon, S. & Kächele, H. (eds.) Practice-Based Evidence and Evidence-Based Practice
of Dynamic Psychotherapy. New York: Humana Press (Springer), in press.

Lehtonen, J., Välimäki, J. (2013). The environmental neurosis of modern man: the illusion of autonomy and the real dependence denied. Diskussio Sally Weintroben artikkelista ”The difficult problem of anxiety in thinking about climate change”,pp.48-51. Teoksessa Engaging with Climate Change, Psychoanalytic and Interdisciplinary Perspectives. Ed. Sally Weintrobe. Routledge, London and New York, 2013.

Lehtonen, K. & Väänänen, R. (2005). Mitä vauvaseuranta on opettanut? Kirjassa Korhonen-
Valkonen, M., Lehtonen, M. & Tuovinen, T. (toim.) Mielenterveys uusiutuvana voimavarana, ss.
158-166. Helsinki: Yliopistopaino.

Lehtonen, K., Väänänen, R. & Lehtonen, J. (2005). Psykoterapia terveydenhuollon kentällä ja
yhteiskunnassa. Kirjassa Saarinen, P., Lehtonen, K., Miettinen, S. & Rajala, R. (toim.) Pintaa
syvemmältä, ss. 21.33. Helsinki: Yliopistopaino.

Lehtonen, K. (2008). Persoonallisuuden varhaiskehitys: vauvasta taaperoikään, leikki-iästä
kouluikään ja kohti nuoruutta. Kirjassa Antikainen, R. & Ranta, M. (toim.) Kohti
vastavuoroisuutta, psykoterapeuttinen hoitosuhde, ss. 13-38. Helsinki: Duodecim.

Lindell, J. (2001). Representoidun repeämä: Lacan viettiteoreetikkona. Kirjassa Roos, E., Manninen,
V. & Välimäki, J. (toim.) Rakkaus, toive, todellisuus. Psykoanalyyttisiä tutkielmia. Helsinki:
Yliopistopaino.

Lindell, J. (2004). Laki ja rivo nautinto. Kirjassa Hirvonen, A. & Kotkas, T. (toim.) Immanuel Kant.
Radikaali paha. Paha eurooppalaisessa perinteessä. Helsinki: Loki-kirjat.

Lindell, J. (2005). Lacanin (neo)subjekti: Tyhjästä tehty. Kirjassa Saarinen, S., Lahtonen, K.,
Miettinen, S. & Rajala, R. (toim.) Pintaa syvemmältä. Itä-Suomen Psykoterapiayhdistyksen 25v.
juhlakirja. Helsinki: Yliopistopaino.

Linna, L. (1987). Lapsuuden psykoosit. Kirjassa Arajärvi, T. & Varilo, E. (toim.) Lastenpsykiatria
tänään. Tapiola: Weilin&Göös.

Linna, L. & Varilo, E. (1989). Lapsen etu. Kirjassa Honkavaara, P. (toim.) Lapsen oikeus kasvuun.
Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto.

Linna, L. (1990). Täydentyvät perheet. Kirjassa Kinnunen, I., Kyrönseppä, U. & Koskinen, S.
(toim.) Muuttuvat perhesuhteet – miten lapsi selviytyy uusperheessä? Helsinki:
Terveydenhuollon Psykologit ry.

Lönnqvist, J. & Lehtonen, J. (2007). Psykiatria. Kirjassa Lönnqvist, J. ym. (toim.) Psykiatria.
Duodecim.

Manninen, V. (2001). Pelon kasvot: kastraatio ja perversio. Kirjassa Roos, E., Manninen, V. &
Välimäki, J. (toim.) Rakkaus, toive, todellisuus, ss. 225-254. Helsinki: Yliopistopaino.

Manninen, V. (2006). Illuusio minän palveluksessa. Kirjassa Roos, E., Enckell, H. & Kumento, A.
(toim.) Myytit, vietit ja minuus, pp. 49-59. Helsinki: Yliopistopaino.

Manninen, V. (2007). Peeping Tom – sadomasokismin pakottavuus. Kirjassa Alanen, A. (toim.)
Elokuva ja psyyke – verhon takana, ss. 62-72. Helsinki: Minerva.

Manninen, V. (2010). Unen kieli ja elämisen illuusio. Kirjassa Alanen, A. (toim.) Elokuva ja
psyyke – rakkaus ja tuho, ss. 25-35. Helsinki: Minerva.

Maynard, D. & Peräkylä, A. (2003). Language and social interaction. In DeLamater, J. (ed.)
Handbook of Social Psychology, pp. 233-258. New York: Kluwer-Plenum.

Mäenpää-Reenkola, E. (1992). Imetyksen ihanuus ja kurjuus. Kirjassa Manninen, V. (toim.) Tyttö
nainen, naisellisuus. Helsinki: Kirjayhtymä.

Mäenpää-Reenkola, E. (1996). Naisen sisin. Kirjassa Roos, E., Manninen, V. & Välimäki, J. (toim.)
Kohti piilotajuntaa. Helsinki: Yliopistopaino.

Mäenpää-Reenkola, E. (1997). Naisen verhottu sisin. Helsinki: Yliopistopaino.

Mäenpää-Reenkola, E. (1998). Naisen viha, kosto ja syyllisyys. Kirjassa Sundell, P. R. & Tikkanen,
H. (toim.) Keskusteleva psykologia. Tulevaisuuden ystävät ry.

Niemelä, P. (2001). Psykologinen valmistautuminen vanhemmuuden rooleihin raskauden aikana.
Kirjassa Rautiainen, M. (toim.) Vanhemmuuden roolikartta, ss. 9-16. Suomen Kuntaliitto.

Niemelä, P. (2002). A natural Experiment in Abstinence. In Raphael-Leff, J. (ed) Between Sessions
and Beyond the Couch. Colchester: CPS Psychoanalytic Publications.

Niemelä, P. (2003). Äitiyden tunteen syntyminen. Kirjassa Niemelä, Siltala & Tamminen (toim.)
Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. Juva: WSOY.

Niemelä, P., Siltala, P. & Tamminen, T. (toim.) (2003). Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus.
Juva: WSOY.

Niemelä, P. (2011). Becoming Mother. In Bastos, A.C., Uriko, K. & Valsiner, J. (eds.) Cultural
Dynamics of Women’s Lives. Information Age Publishing Inc.

Niemi, T. (toim.) (2001). Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 5. Helsinki:
Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Niemi, T. (toim.) (2002). Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 6. Helsinki:
Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Niemi, T. (toim.) (2004). Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 7. Helsinki:
Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Niemi, T. (toim.) (2006). Teot puhuvat sanoja kovemmin. Nuoriso- psykoterapian erityiskysymyksiä
8. Helsinki: Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Niemi, T. (toim.) (2007). Itseään viiltelevä nuori. Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 9.
Helsinki: Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Niemi, T. (2007). La creature oscura senza volto. In Ginzburg, A. & Lombardi, R. (eds.)
L´emozione come esperienza infinita. Matte Blanco e la psicoanalisi contemporanea, pp. 186-
194. Milano: FrancoAngeli.

Niemi, T. (2008) (ed.). The Suffering of Body and Mind: A Bi-logical Approach. Proceedings. The
VI International Bi-logic Conference. Helsinki.

Niemi, M. & Alava, P. (2008). Bi-logical Approach to Skin ego. In Niemi, T. (ed.) The Suffering of
Body and Mind: A Bi-logical Approach. Proceedings. The VI International Bi-logic Conference,
pp. 43-49. Helsinki.

Niemi, T. (2008). Tiedostamaton tiedostamaton Ignacio Matte Blancon ajatusten pohjalta. In Niemi,
T. (eds.) The Suffering of Body and Mind: A Bi-logical Approach. Proceedings. The VI
International Bi-logic Conference, pp. 13-27. Helsinki.

Niemi, T. (toim.) (2008). Kun on pakko. Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 10. Helsinki:
Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Niemi, M. (2009). Miten nuori muusikko voi. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Toipumiskyvystä.
Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 11, ss. 85-100. Helsinki: Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Niemi, T. (toim.) (2009). Toipumiskyvystä. Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 11. Helsinki:
Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Niemi, T. (toim.) (2010). Aikuistuminen, väkivalta ja fantasia. Nuorisopsykoterapian
erityiskysymyksiä 12. Helsinki: Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Niemi, T. (toim.) (2011). Seksuaalisuuden kohtaloita. Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 13.
Helsinki: Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Niemi, T. (2001). Masennuksen psykoterapiasta. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Nuorisopsykoterapian
erityiskysymyksiä 5, ss. 96-108. Helsinki: Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Niemi, T. (2001). Mies psykoterapeuttina. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Nuorisopsykoterapian
erityiskysymyksiä 5. ss. 109-119. Helsinki: Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Niemi, T. (2004). Eräitä näkökohtia häpeästä. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Nuorisopsykoterapian
erityiskysymyksiä 7. ss. 80-104. Helsinki: Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Niemi, T. (2011). Pornon puristuksessa. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Seksuaalisuuden kohtaloita.
Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 13. ss. 110-140. Helsinki: Nuorisopsykoterapia-säätiö.

Peräkylä, A. (2000). Sairaus, puhe ja vuorovaikutus. Kirjassa Kangas, I., Karvonen, S. & Lillrank, A. (toim.) Terveyssosiologian suuntauksia, ss. 74-84. Helsinki: Gaudeamus.

Peräkylä, A. (2001). Erving Goffman: sosiaalisen vuorovaikutuksen rakenteet. Kirjassa Hänninen,
V., Partanen, J. & Ylijoki O-H. (toim.) Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä, ss. 347-364.
Tampere: Vastapaino.

Peräkylä, A. (2001). Diagnoosin kertominen ja vastaanotto. In Sorjonen, M-L, Peräkylä, A. &
Eskola, K. (eds.) Keskustelu lääkärin vastaanotolla, pp. 71-88. Tampere: Vastapaino.

Peräkylä, A., Eskola, K. & Sorjonen, M-L. (2001). Lääkärin vastaanotto tutkimuksen kohteena. In
Sorjonen, M-L., Peräkylä, A. & Eskola, K. (eds.) Keskustelu lääkärin vastaanotolla, pp.7-26.
Tampere: Vastapaino.

Peräkylä, A., Sorjonen, M-L., Tammi, T., Haakana, M. & Raevaara, L. (2001). Keskustelu potilaan
elämäntavoista. In Sorjonen, M-L., Peräkylä, A. & Eskola, K. (eds.) Keskustelu lääkärin
vastaanotolla, pp. 161-182. Tampere: Vastapaino.

Peräkylä, A. (2004). Conversation analysis. In Seale, C., Silverman, D., Gubrium, J. & Gobo, G.
(eds.) Qualitative Research Practice, pp. 165-179. London: Sage.

Peräkylä, A. (2004). Potilaan rooli psykoanalyysissä ja yleislääkärin vastaanotolla. Kirjassa
Alapuro, R. & Arminen, I. (toim.) Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia, ss. 245-258. Helsinki:
WSOY.

Peräkylä, A. (2005). Analysing talk and text. In Denzin, N. & Lincoln, Y. (eds.) Handbook of
Qualitative Research, pp. 869-886. Third Edition. Newbury Park: Sage.

Peräkylä, A. (2006). Communicating and responding to diagnosis. In Heritage, J. & Maynard, D.
(eds.) Practising Medicine: Structure and Process in Primary Care Encounters, pp. 214-247.
Cambridge: Cambridge University Press.

Peräkylä, A. (2006). Observation and video analysis. In Drew, P., Raymond, G. & Weinberg, D.
(eds.) Talk in Interaction in Social Research Methods, pp. 81-96. London: Sage.

Peräkylä, A. & Ruusuvuori, J. (2006). Facial expression in an assessment. In Knoblauch, H.J.,
Raab, J., Soeffner, H-G. & Schnettler, B. (eds.) Video-Analysis: Methodology and Methods.
Qualitative audiovisual data analysis in sociology. Frankfurt: Peter Lang.

Peräkylä, A., Antaki, C., Vehviläinen, S. & Leudar, I (eds.) (2008). Conversation Analysis and
Psychotherapy. Cambridge: Cambridge University Press.

Peräkylä, A., Sorjonen, M-L. (eds.) (forthcoming). Emotion in Interaction. Oxford: Oxford
University Press.

Peräkylä, A. (2007). Conversation analysis. Blackwell Encyclopedia of Sociology. Oxford:
Blackwell, pp. 791-794.

Peräkylä, A. & Ruusuvuori, J. (2007). Components of participation in health care consultations: a
conceptual model for research. In Collins, S. et al (eds.) Patient Participation in Health Care
Consultations. Qualitative perspectives, pp. 167-175. Maidenhead: Open University Press.

Peräkylä, A., Ruusuvuori, J. & Lindfors, P. (2007). What is patient participation: reflections arising
from the study of general practice, homoeopathy and psychoanalysis. In Collins S. et al (eds.)
Patient Participation in Health Care Consultations. Qualitative perspectives, pp. 121-142.
Maidenhead: Open University Press.

Peräkylä, A., Antaki, C., Vehviläinen, S. & Leudar, I. (2008). Analysing Psychotherapy in Practice.
In Peräkylä, A., Antaki, C., Vehviläinen, S. & Leudar, I. (eds.) Conversation Analysis and
Psychotherapy, pp. 5-25. Cambridge: Cambridge University Press.

Peräkylä, A. (2008). Psychoanalysis and conversation analysis: interpretation, affect and
intersubjectivity. In Peräkylä, A., Antaki, C., Vehviläinen, S. & Leudar, I. (eds.) Conversation
Analysis and Psychotherapy, pp. 100-119. Cambridge: Cambridge University Press.

Peräkylä, A. (2010). Validity in research on naturally occurring social interaction. In Silverman, D.
(ed.) Qualitative Research, pp. 204-221. Third Edition. London: SAGE.

Peräkylä, A. (2011). Tunneilmausten kirjo vuorovaikutuksessa. Kirjassa Andersson, L., Hetemäki,
I., Mustonen, R. & Sihvola, A. (toim.) Kaikki irti arjesta, ss. 73. Helsinki: Gaudeamus.

Peräkylä, A. & Ruusuvuori, J. (2011). Analyzing talk and text. In Denzing, N. & Lincoln, Y. (eds.)
The SAGE Handbook of Qualitative Research, pp. 306-234. Fourth Edition. London: SAGE.

Peräkylä, A. (in press). A psychotherapist’s reflection on CA’s contribution to his own therapeutic
talk. In Antaki, C. (ed.) Applied Conversation Analysis. Changing Institutional Practices.
Palgrave Advances Series.

Peräkylä, A. (in press). CA in psychotherapy. In Stivers, T. & Sidnell, J. (eds.) Blackwell Handbook
in Conversation Analysis. Oxford: Blackwell.

Pylkkänen, K., Lehtonen, J. & Laukkanen, E. (1987). Nuoret ja depressio. Kirjassa Achte, K. &
Tamminen, T. (toim.) Lääkäri ja depressiopotilas, ss. 39-44. Hanko: Hangon kirjapaino.

Pylkkänen, K., Hartikainen, B., Henttonen, A., Lahti, I., Laine, O., Laukkanen, E., Miettinen, S.,
Ruuska, J., Salonen, L., Sandqvist, A., Tuominen, T. & Tuomi, R. (2003). Hoitotakuu
nuorisopsykiatriassa NUOTTA-projektin loppuraportti 2003. Sosiaali- ja terveysministeriö.

Reenkola, E. M. (2002). The Veiled Female Core. N.Y.: Other Press.

Reenkola. E. M. (2004). Intohimoinen nainen. Psykoanalyyttisiä tutkielmia halusta, rakkaudesta ja
häpeästä. Helsinki: Yliopistopaino.

Reenkola, E. (2008). Nainen ja viha. Helsinki: Minerva.

Reenkola, E. (2010). Vihaavat naiset ja narsistiäidit. Kirjassa Malmi, M. (toim.) Hullu akka.
Helsinki: Like.

Reenkola, E. (2012). Äidin valta ja voima. Helsinki: Minerva.

Reenkola, E. (2013). Vicissitudes of female revenge. In Moeslein-Teising, I. et al. (eds.) The
Female body –inside and outside. London: Karnac.

Reenkola, E. (2014). Nainen ja häpeä. Helsinki. Minerva.

Reenkola, E. (2015).  Medea, almighty mother. Kirjassa Myths of Mighty Women ed. Arlene Kramer Richards & Lucille Spira . London. Karnac. ss. 109 – 122.

Reenkola, E. (2015).  Medea: maternal ambivalence. Kirjassa Medea  Myth and Unconscious Fantasy. Ed. Esa Roos. London. Karnac. ss. 53-83.

Reenkola, E. (2015). Sister fantasy and sisterly love. Kirjassa Medea Myth and Unconscious Fantasy. Ed. Esa Roos. London. Karnac. ss.103-128.

Reenkola, E. (2015). Medea: maternal ambivalence. Teoksessa Medea  – Myth and Unconscious Fantasy. Toim. Esa Roos.
Psychoanalysis and Women Series IPA. London Karnac.

Roos, E. (2015) (toim.): Medea – Myth and Unconscious Fantasy. (187 s). London : Karnac Books.

Roine, M-L. (2011, painossa). Defenssit, vastarinta ja terapeutin vastatransferenssi taidepsykoterapiassa. Kirjassa Leijala-Marttila, M. & Huttula, K. (toim.) Hämeenlinna: Karisto.

Roos, E., Manninen, V. & Välimäki, J. (eds.) (2001). Rakkaus, toive, todellisuus. Helsinki:
Yliopistopaino.

Roos, E., Enckell, H. & Kumento. A. (toim.) (2006). Myytit, vietit ja minuus. Helsinki: Gaudeamus.

Saarinen, P., Lehtonen, K., Miettinen, S. & Rajala, R. (toim.) (2005). Pintaa syvemmältä. Helsinki:
Yliopistopaino.

Saarinen, P., Tuohimaa, A. & Heikkinen, A. (2010). (toim.) Kätketyn jäljillä: Kirjoituksia mielestä
ja psykoterapiasta. Kuopio: Itä-Suomen psykoterapiayhdistys.

Sakki, M-L. & Uoti, L. (2000). Opiskelijoiden kokemuksia kriisiryhmistä opiskeluvaikeuksiin
joutuneille. Kirjassa Janhunen, P., Sakki, M-L. & Uoti, L. (toim.) Kriisistä mielen tasapainoon.
Helsinki: Edita.

Sakki, M-L. (2002). Taideterapiaryhmät instituutiossa. Kirjassa Taideterapia. Teema:
Ryhmäterapia, ss. 41-47. Helsinki: Suomen Taideterapiayhdistys ry.

Sakki, M-L. (2002) Pitkän taideterapiaryhmän psykoanalyyttiset piirteet. Kirjassa Taideterapia.
Teema: Ryhmäterapia. Helsinki: Suomen Taideterapiayhdistys ry.

Sakki, M-L. (2003). Kenelle ryhmäpsykoterapia sopii. Kirjassa Pölönen, R. & Sitolahti, T. (toim.)
Ryhmä hoitaa – teoriaa ja käytäntöä. Helsinki: Yliopistopaino.

Sorjonen, M-L., Peräkylä, A. & Eskola, K. (toim.) (2001). Keskustelu lääkärin vastaanotolla.
Tampere: Vastapaino.

Sorjonen, M-L., Raevaara, L., Haakana, M., Tammi, T. & Peräkylä A. (2006). Practices for
discussing the patient’s lifestyle during medical interviews. In Heritage, J. & Maynard, D. (eds.)
Practising Medicine: Structure and Process in Primary Care Encounters, pp. 340-378. Cambridge: Cambridge University Press.

Torsti-Hagman, M. (2001). Vapaan assosiaation paluu. Helsinki: Yliopisto paino.

Torsti-Hagman, M. (2003). Harvesting free Association. London: Free Association Books.

Torsti-Hagman, M. (2004). Vid symboliseringens källor. Helsinki: University Press.

Torsti-Hagman, M. (2006). Viettiteoreetikon näkemys André Greenin tuotannosta. Kirjassa
Mälkönen, K., Sammallahti, P., Saraneva, K. & Sitolahti, T. (toim.) Psykoanalyysin isät ja äidit,
pp. 272-299. Helsinki: Therapeia säätiö.

Tuohimaa, A. (2008). Dynaaminen psykoterapia ja psyykkinen työ. Kirjassa Antikainen, R. &
Ranta, M. (toim.) Kohti vastavuoroisuutta: Psykoterapeuttinen hoitosuhde, ss. 89-105. Helsinki:
Duodecim.

Tuohimaa, A. (2010). Ei yhdessä, ei erillään – Suhteessa olemisen umpikujasta. Kirjassa Saarinen,
P., Tuohimaa, A. & Heikkinen A. (toim.) Kätketyn jäljillä: Kirjoituksia mielestä ja
psykoterapiasta, ss. 239-261. Kuopio: Itä-Suomen psykoterapiayhdistys.

Tähkä, R. (2001). Illuusio ja todellisuus psykoanalyyttisessa suhteessa. Kirjassa Roos, E.,
Manninen, V. & Välimäki, J. (toim.) Rakkaus, toive, todellisuus. Psykoanalyyttisia tutkielmia,
pp. 157-192. Helsinki: Yliopistopaino.

Tähkä, R. (2004). Illusion and reality in the psychoanalytic relationship. In Laine, A. (ed.) Power of
understanding. Essays in honour of Veikko Tähkä, pp. 73-99. London: Karnac Books.

Tähkä, R. (2005). Erillisyydestä ja vastavuoroisuudesta. Kirjassa Saarinen, P., Lehtonen, K.,
Miettinen, S. & Rajala, R. (eds.) Pintaa syvemmältä. Itä-Suomen Psykoterapiayhdistyksen 25-
vuotisjuhlakirja, pp. 139-160. Helsinki: Yliopistopaino.

Tähkä, R. (2010). Depression psykoterapeuttisen hoidon ongelmista. Kirjassa Saarinen, P.,
Tuohimaa, A. & Heikkinen, A. (toim.) Kätketyn jäljillä. Itä-Suomen Psykoterapiayhdistyksen
30-vuotisjuhlakirja, pp. 109-146. Kuopio: Itä-Suomen Psykoterapiayhdistys.

Valkonen-Korhonen, M., Lehtonen, K. & Tuovinen, T. (toim.) (2003). Mielenterveys uusiutuvana
voimavarana. Helsinki: Yliopistopaino.

Vehviläinen, S., Peräkylä, A., Antaki, C. & Leudar, I. (2008). A Review of the conversational
practices of psychotherapy. In Peräkylä, A., Antaki, C., Vehviläinen, S. & Leudar, I. (eds.)
Conversation Analysis and Psychotherapy. pp. 185-197. Cambridge: Cambridge University
Press.

Välimäki, J. (1996). Minuus ja vuorovaikutus. Kirjassa Roos, E., Manninen, V. & Välimäki, J. (toim.) Kohti piilotajuntaa, ss. 121-154. Helsinki: Yliopistopaino.

Välimäki, J. (2003). Yksilön voima ja sukupolvien vuorovaikutus. Teoksessa Minna Valkonen-Korhonen, M., Lehtonen, K., Tuovinen, T. ”Mielenterveys uusiutuvana voimavarana”, s. 167-184. Helsinki, Yliopistopaino.

Välimäki, J. (2004). On the idea of a new developmental object in the psychoanalytic treatment.
In A. Laine (ed.) The Power of Understanding. Essays in Honour of VeikkoTähkä, pp. 277-300.
London: Karnac Books.

Välimäki, J. (2006). Ymmärtämisen ulottuvuuksia: psykoanalyyttisen hoidon kuratiivisista
tekijöistä. In Timo Niemi (ed.) Teot puhuvat sanoja kovemmin. Nuorisopsykoterapian
erityiskysymyksiä, pp.110-134. Helsinki: Nuorisopsykoterapiasäätiö.

Välimäki, J. (2006). Yksilön voima ja sukupolvien välinen vuorovaikutus. In Roos, E., Enckell, H.
& Kumento, A. (eds.) Myytit,vietit ja minuus, pp. 189-224. Helsinki: Yliopistopaino.

Välimäki, J.(2015). Näkökulmia psykoanalyysin teoriaan ja käytäntöön. Kirjassa: Eerola, K., Kokki-Saarinen, T., Seppänen, S., Tikka, M. (toim.): Katse sisäiseen. Psykoanalyyttistä psykoterapiaa Turussa. Turku: Turun psykoterapiayhdistys ry, s. 13-31.

MUITA JULKAISUJA

Aaltonen, J., Alanen, Y.O., Cullberg, J., Haugsgjerd, S., Levander, S. & Rosenbaum, B. (2009).
Northern Europe: developments in the Scandinavian countries. Item, pp. 153-184.

Airas, C. & Lyytikäinen, K. & Jokipaltio, L-M. (1996). Children´s Dreams Reconsidered : A
theoretical overview. EPF Bulletin, 46: 47-65.

Alanen, Y.O. (2007). Kohti integroidumpaa psykiatriaa. Suomen Lääkärilehti, 62: 796-799.

Alanen, Y.O. (2009). Kohti humanistisempaa psykiatriaa. Skitsofreniaryhmän psykoosien
tapeenmukaisen hoidon kehittäminen. Psykoterapia, 28: 226-240.

Alanen, Y.O., Lehtinen, V., Lehtinen, K., Aaltonen, J. & Räkköläinen, V. (2003). Das integrierte
Modell der Behandlung schizophrener and verwandter Psychosen. Item, pp. 65-88.

Alanen, Y.O. (2009). The Schreber case and Freud’s double-edged influence on the psychoanalytic
approach to psychosis. Item, pp. 23-37.

Alanen, Y.O. (2009). The pioneering work of Paul Federn. Item, pp. 51-55.

Alanen, Y.O., González de Chávez, M., Silver, A.-L. S. & Martindale, B. (2009). Further
development of treatment approaches to schizophrenic psychoses: an integrated view, Item, pp.
357-376.

Amnell, G. (1957). Om vätskeregulationes fylogenes. Medisiinari, 21: 29-33.

Amnell, G. (1960). Cerebral Palsy. Medisiinari, 24: 14-17.

Amnell, G. & Kivalo, E. (1961). Tuberös skleros. Finska Läk.Sällsk.Handl., 105: 147-155.

Amnell, G. & Kivalo, E. (1961). Treatment of Mentally retarded with Haloperidole.
Ann.Paediat.Fenn., 7: 320-328.

Amnell, G. & Kivalo, E. (1961). Lääkärinlausunnon laatiminen vajaamielisyydestä ja vajaamielisen
diagnosonti. Suom.Lääk.l., 16: 1355-1359.

Amnell, G. (1961). Strålningsrisk och ärftlighet. Epione, 54: 1-4.

Amnell, G. & Lindgren, H. (1962). Kokemuksia vajaamielispoliklinikan toiminnasta. Huoltaja,
50:19: 624-626.

Amnell, G. & Kivalo, E. (1962). Die Behandlung von Oligophrenen mit ” Librium ” unter
besonderer Berucksichtigung der Gehirnläsionen. Psychiat.Neurol., 144: 176-183.

Amnell, G. (1962). Vajaamileishuollon ajankohtaisia kysymyksiä. Suom.Lääk.l., 17: 473-480.

Amnell, G. (1963). Vajaamielisyydestä. Mielisairaanhoitaja, 26: 8:250-252.

Amnell, G. (1963). Det psykiskt efterblivna barnet. Vi och Vårt, 2: 2-6.

Amnell, G., Palo, J. & Varilo, E. (1964). The Epidemiology of Mental Deficiency in Finland.
International Copenhagen Congresds on the Scientific Study of Mental Retardation. Denmark.
519-524.

Amnell, G. & Palo, J. (1964). Tapausselostuksia. Apertin syndrooma (Akrokefalosyndactylia).
Duodecim, 80: 469-473.

Amnell, G. & Holmström, G. (1965). Kongenuitala missbildningar orsakade av rubeola.
Finsk.Läk.Sällsk.Handl., 109:65-67.

Amnell, G. (1965). Lasten traumaattisten aivovammojen jälkitiloista. Suom.Lääk.l., 20: 1970-1974

Amnell, G. (1965). Kromosomihäiriöt vajaamileisyyden syinä. Ketju, 1: 3-7.

Amnell, G., Palo, J. & Varilo, E. (1965). Vajaamielisyyden esiintymistiheys Suomessa.
Sosiaalilääket.Aik.l., 3: 16-19.

Amnell, G. (1966). Suomen vajaamieliset ja heidän huollontarpeensa. Suomen virallinen tilasto
XXXII:26, Lääketieteellinen osa.

Amnell, G. (1966). Psykisk utvecklingsstörning. Läka och Lära, 2: 8-9.

Amnell, G. (1966). Vajaamielyyasiagnostiikka ja vajaamielislausunnot. Suom.Lääkäri.l, 18: 1563-
1568.

Amnell, G. (1967). Att hjälpa familjer med utvecklingsstörda barn. Psykisk hälsa, 8: 207-217.

Amnell, G. (1967). Suomen vajaamieliset ja heidän huollontarpeensa. Sosiaalinen Aik.l.-Social
Tidsk., 61: 265-280.

Amnell, G. (1967). Koulupsykiatria ja kehitysvammaisen opetus. Ketju, 3: 17-11.

Amnell, G. (1967). Problemfamiljerna. Psykisk utvecklingshämning. Kongress-rapoport. Psykisk
hälsa suppl., 4:306.

Amnell, G. (1968). Skolan och de avvikande barnen. Skolnytt, 75: 369-373.

Amnell, G. (1968). Skolan och de avvinakde barnen. Skolnytt, 75: 393-396.

Amnell, G. (1968). Barnmorskan och familjen. Kätilölehti, 73: 317-319.

Amnell, G. (1969). Om trötta skolbarn. Skolnytt, 76: 378-379.

Amnell, G. (1970). Tunnetekijät ja älykkyyden kehitys CP-lapsilla. CP-lehti, 5: 5-7.

Amnell, G. (1970). De emotionella faktorernas betydlese för intelligensutvecklingen hos CP- barn.
Föredrag ved V Nordiska Kongresen om Cerebral Parese. Köbemhavn. 118-122.

Amnell, G. (1971). Pikkulapsi ja mielenterveys. Pelastakaa Lapset, 26: 3-6.

Amnell, G. (1974). Mortalitet och kronisk morbiditet i barnaåldern. En kohortundersökning av år
1955 födda Helsingforsbarn. Diss. 133 s. Helsingfors (BOK).

Amnell, G. (1974). Det kroniskt sjuka barnet. Meditrina vol 8:6-7

Amnell, G. (1974). Mortality and chronic morbidity in childhooh. A cohort-study of 6789 children
born in Helsinki 1955. Third Conference of the European Teratology Society. Helsinki.

Amnell, G. (1976). Vården av svenskspråkiga barn-och ungdomsibvalider i Finland. Meditrina, 10:
11-13.

Amnell, G. (1976). Psykosomatiska sjukdomar som uttryck för adaptionssvikt vid anpassningen till
invsalidiserande somatiska sjukdomar hos barn. Signe och Ane Gyllnbergs Stifteklse,
Psykosomatiska Medicin, Mattby 17.18.09.76.

Amnell, G. (1977). Kehitysvammaisuden esiintymisestä Suomessa. Rinnekoti-Säätiön
tutkimuslaitoksen juhlaesitelmätilaisuus. Helsinki 11.05.77 s. 13-17.

Amnell, G. (1977). Lapsi. Ensikotiväen Lehti, 1:4.

Amnell, G. (1979). Separation och deprivation- två företeelser som barn inte tål. Meditrina, 13: 8-
10.

Amnell, G. (1979). Ensam eller tillsammans. HBL.

Amnell, G. & Almqvist, F. (1979). Modersmålet och psykiatri. HBL.

Amnell, G., Blönnqvist, A-M., Paulinov & Sevelius, H. (1980). Ruotsinkielisten erityisopetuksesta
Suomessa. The Conferance for Special Education 04.08.1980 Finland. s 34-39. 50.

Amnell, G. (1982). Nuoruusiän kehitys. Lääketiede 82 Otaniemi s. 69.

Amnell, G. (1982). Synpunkter på decentralisering/centralisering i nordiskt samarbete omkring
arbetet för små gruppe. Små och mindre kjente grupper avc funktionshemmade. Nordiskt Möte
20-21.dec 1982, s 76-78.

Amnell, G. (1984). Lastenpsykiatrisia näkäkohtia MBD diadgnoosista. Lääketied 84, Otaniemi

Amnell, G. (1984). Ungdomspsykiatri: Historik, nuläge och utvecklingstrender. Lääketiede 84

Amnell, G. (1984). The maturation of Children who have grown up in institutions of Child.

Amnell, G., Alqvist, F., Eerola, E. & Pylkkänen, K. (1984). Protection. WHO Regional Symposium
18-21.6.84 Helsinki.

Amnell, G. (1985). Näkemyksiä liikuntavammaisten nuorten psyykkisestä kehityksestä. Kirjassa
Hägglund, T-B., Amnell, G. ym. (toim.) Kasvu ja kehitys. ss.95-103. Suomen
nuorisopsykiatrisen yhdistyksen vuosikirja. Jyväskylä: Gummerus.

Amnell, G. (1985). Nuorisopsykiatrinen epidemiologia. Kirjassa Hägglund, T-B. (toim.)
Nuoruusiän psykiatria, ss. 149-155. Tammi.

Amnell, G. (1985). Vammaiset ja somaattisesti pitkäaikaissairaat nuoret. Kirjassa Nuoruusiän
psykiatria, ss. 210-216. Tammi.

Amnell, G. (1985).. De tidiga tonåren. Nordisk Barnskyddskongress/aug. 1985 Helsingfors

Amnell, G. & Almqvist, F. (1985). Outcome during Adolescene after Psychiatric care in
Childhood. XXI Nordiska Psykiater-kongress 29.05-01.06.85 Odensee.

Amnell, G. (1988). Riittävän hyvä vanhemmuus. Pelastakaa lapset, 3: 6-9.

Amnell, G. (1988). Ruumiinkuvan muutos nuoruusiässä- psykologisia näkökohtia. Itä-Suomen
Lääketiedetapahtuma 1988.

Amnell, G. (1989). Nuoruuden kuohunnan aika. Pelastakaa Lapset, 2: 14-20.

Amnell, G. (1989). Miten voidaan auttaa laitoksissa olevia nuoria kasvamaan itsenäisiksi aikuisiksi.
Pelastakaa Lapset, 5-6: 9-13.

Amnell, G. (1989). Ajatuksia poikkeavan lahjakkaiden nuorten erityispiirteistä työelämässä.
Työterveyslääkäri, 3: 44-45.

Amnell, G. (1992). Laitoshoito lastenhuollon ” paha poika ”. Pelastakaa Lapset.1-2. s. 22-27

Amnell, G. (1996). Ungdomstiden- stegen från barn till vuxen. Nord.Kongr.fför Studenthälsov.13-
14-9.1996.

Eerola, K. Lehtinen V (1986). Psykiatrisen päiväosaston toiminta ja mahdollisuudet. Suomen Lääkärilehti 41: 1000-1006.

Eerola, K. (2000). Synnytyksen jälkeinen psykoosi. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 116(14): 1499 -1506.

Eerola, K. (2014). Pääpalkinto Duodecimin neljännessä sanakilpailussa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim ja Lääketieteen sanastolautakunta. Duodecim 130: 88–9.

Eerola, K. (2015). Kielentarkastaja kirjassa: Eerola K., Kokki-Saarinen T., Seppänen S., Tikka M. (toim.): Katse sisäiseen. Psykoanalyyttista psykoterapiaa Turussa. Turku: Turun Psykoterapiayhdistys ry.

Eerola, K. (2016). Juhana Torkki: Puhevalta käyttöön! Psykoterapia 1/2016.

Enckell, H. (2015). Unet psykoterapian työvälineenä. Psykoterapia:34: 163 – 175.

Erlich-Ginor, M., Junkers, G., Klockars, L., Target, M. (2008). Cosi fan tutti. Factual aspects of
Training institutes in the EPF. EPF Bulletin.

Fagerström, C., Rautanen, E., Amenll, G. & Häkkinen, P. (1992). Kasvoimme yhdessä. Tutkimus
pienryhmäkotien toiminnasta. s. 145. Pelastakaa Lapset ry.

Hintikka, U., Pelkonen, M., Hintikka, J., Laukkanen, E. & Lehtonen, J. (2002). Gender-specific
differences in cognitive functioning and self-image among admitted adolescent psychiatric
inpatients. Psychiatria Fennica, 33: 51-66.

Hirvonen, R., Kontunen, K., Amnell, G. & Laukkanen, E.(2004). Self-mutilating adolescents.
Duodecim, 120: 944-50.

Honkalampi, K., Lehtonen, J. & Viinamäki, H. (2002). Aleksitymian pysyvyys – uutta tietoa. Suom.
Lääkäril., 57: 5191-5193.

Hämäläinen, O. (2010). Sisäisen ja ulkoisen välisestä suhteesta psykoanalyysissa. Psykoterapia, 29:
321 -336.

Häkkinen, M. (toim.) (2015). Ruumis, mieli ja minuus. Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 16. Helsinki: Nuorisopsykoterapiasäätiö.

Juntumaa, R. (1979). Markkinatalous ja mielenterveys. Psykologia, 4: 66 -69.

Juntumaa, R. (1982). Rakkaussuhde. Helsingin yliopisto, soveltavan psykologian osaston
tutkimuksia 2.

Juntumaa, R. (1987). Yksilöityminen perheessä. Isyys. Julkaisu: Nummenmaa Anna-Raija (toim.)
Perhetutkimus ja ammattikäytäntö. Tampereen ylipoiston psykologian laitoksen oppimateriaaleja
10.

Juntumaa, R. (1992). Kehitys kolmiosuhteessa. Isä lapsen toisena hoitajana. Psykologia 6, 476 –
481.

Juntumaa, R. (1999). Isän merkitys lapselle ja aikuiselle. Konferenssiraportti ”Isän jäljillä”.
Pohjoismaiden ministerineuvosto, s. 23-29. Team Nord 1999:559, Kööpenhamina.

Juntumaa, R. (2010). Psykoanalyysi tunneperustaisena oppimisprosessina. Psykoterapia 29: 240- 247.

Karlsson, H., Räkköläinen, V., Äärelä, E. (1987). Mikä Maturanassa kiinnostaa? Perheterapia, 3:
17-23.

Karlsson, H., Äärelä, E. (1988). Terveyspalvelujen suurkuluttajat – yleislääketieteen ja psykiatrian
yhteinen haaste. Kohti moniuloitteisempaa hoitoa I. Suomen Lääkärilehti, 43: 3269-76.

Karlsson, H., Äärelä, E.., Johansson H. (1988). Kokemuksia terveyspalveluiden suurkuluttajien
ongelmien laajennetusta selvittelystä. Kohti moniuloitteisempaa hoitoa II. Suomen Lääkärilehti
43: 3402-5.

Kauppinen, T., Koivu, A., Laukkanen, E., Pölkki, P., Nissinen, A. & Lehtonen, J. (2001).
Kiintymyssuhde vanhempiin ja psykosomaattinen oireilu nuoruusiässä. Sos. lääket. Aikakausl.,
38: 219-229.

Keränen, S., Laukkanen, E. & Hintikka, J. (2003). On mental health of adolescents and diagnosing
substance abuse disorders in connection to emergence care. Duodecim, 119: 1147-53.

Kinnunen, P., Laukkanen, E. & Kylmä J. (2010). Nuoruusiän vanhempisuhteiden, päihdekäytön ja
koulukokemusten yhteys varhaisaikuisuuden mielenterveyteen. Sosiaalilääk. Aikausl., 47: 234-243.

Kivalo, E., Autio, L., Palo, J. & Amnell, G. (1965). Mental Retardation, typical facies and aortic
stenosis syndrome. Ann.Med.Int,Fenn., 54: 81-87.

Klockars, L. & Hooke, M. T. (2010). Ageing of members in the European Psychoanalytical
Societies. European Psychoanalytical Federation, Bulletin, 64: 265-272.

Klockars, L. (2010). Discussion of Patrick Miller’s ”An Envelope in the Mail-Box”. European
Psychoanalytical Federation, Bulletin, 64: 243-246.

Koponen, N., Laukkanen, E., Tolmunen, T. & Ovaskainen, S. (2010). Joutuvatko sijoitetut nuoret liian
herkästi nuorisopsykiatriseen osastohoitoon. Suom. Lääkäril., 49: 4073-4078.

Korhonen, V., Laukkanen, E., Peiponen, S. & Viinamäki, H. (1999). Syrjäytyykö masentunut nuori?
Suom. Lääkäril., 5: 473-8.

Kotkavirta, J. (2000). Merkitys, tapahtuma ja suunnistautuminen. Paul Ricoeurin hermeneuttinen etiikka. Kulttuuritutkimus, 1: 15-26.

Kotkavirta, J. & Karjalainen, K. (2001). Narratiivinen lääketiede – Mitä se on ja miksi se on tärkeää? Lääkärilehti, 49-50: 5138-5142.

Kotkavirta, J. (2003). Miksi moraali pettää? Liikunta & Tiede, 3: 10-14.

Kotkavirta, J. (2005). Scheler ja Freud. Niin & Näin, 44: 77-85.

Kotkavirta, J. (2005). ”Too good to be true”. Fried, Freud ja depersonalisaatio. Psykoterapia, 1: 232-242.

Kotkavirta, J. (2007). Onko potilas persona? Duodecim.

Kotkavirta, J. (2007). Ajatuksia tiedostamattomasta. Psykoterapia, 2.

Kotkavirta, J. (2007). Psykoanalyysin paikasta tieteiden kentässä. Psykoanalyyttinen psykoterapia, :70-79.

Kotkavirta, J. (2007). Vielä toteutumattomasta. Niin & näin, 54: 36-39.

Kotkavirta, J. (2009). Paluu Normandiaan. Puheenvuoro Elokuva ja psyyke-tapahtumassa.
Psykoterapia, 3: 241-249.

Kotkavirta, J. (2009). Persoonallinen ja alipersoonallinen selittäminen psykoanalyyttisessä
teoriassa. Psykoterapia, 4: 343-353.

Kotkavirta, J. (2010). Filosofia ja psykoanalyysi Martti Siiralan tuotannossa. Psykoterapia, 3.

Kotkavirta, J:Hur ska vi tänka på döden? Divan Tidskrift för psykoanalys och kultur 3-4/2015, s. 73-82.

Kotkavirta, J:Psykoanalyysi ja ajan henki. Psykoanalyyttinen psykoterapia,, Nr. 11, 2015, s. 6-15.

Kotkavirta, J.:Unet ja todellisuudet. Psykoanalyyttinen psykoterapia,, Nr. 11, 2015, s. 19-26.

Kotkavirta, J.:Monipuolisesti ja elävästi häpeästä. Arvio Elina Reenkolan teoksesta Nainen ja häpeä. Psykoanalyyttinen psykoterapia,, Nr. 11, 2015, s. 160-163.

Kylmä, J., Rissanen, M-L., Laukkanen, E., Nikkonen, M., Isola, A. & Juvakka. (2007). Kuvaileva
laadullinen terveystutkimus. Premissi, 5: 42-46.

Kylmä, J., Rissanen, M-L., Laukkanen, E., Nikkonen, M., Juvakka, T. & Isola, A. (2008).
Aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä tietoa hoitotyön kehittämiseen. Tutkiva Hoitotyö, 6: 23-9.

Laine, A. (2006). Sigmund Freudin syntymästä 150 vuotta. Turun Sanomat 8.5.

Laine, A., Lehtinen, V. (1978). Yhteisön asenteet psyykkisesti sairaisiin. Kirjassa Alanen, Y., Anttinen, E., Eskola, J., Miettinen, R., Suominen, J.,Taipale V. (toim.) Sosiaalipsykiatria. Ss 172-177. Tammi, Helsinki.

Laine, A., Lehtinen, V. (1973). Attitudes towards mental illness and their relationship to social structure and mental hospital bed utilization in two Finnish rural communities. Social Psychiatry. pp. 117-123

Laitinen, A., Laukkanen, E. & Shemeikka, S. (2005). Nuorten kokemuksia läheisen ihmisen
kuolemasta. Sosiaaliturva, 12: 18-20.

Laukkanen, E., Lehtonen, J. & Aho, T. (1989). Nuorten psyykkisistä syistä johtuva ensiapupalveluiden
käyttö. Suom. Lääkäril., 30: 3014-3018.

Laukkanen, E. (1995). Nuoren ruumiin ja mielen välinen yhteys. Suom. Lääkäril., 36: 3943–46.

Laukkanen, E., Luotoniemi, M. & Lehtonen, J. (1996). Suomen nuorisopsykiatrinen hoitojärjestelmä
tänään. Suom. Lääkäril., 27: 2745-48.

Laukkanen, E., Hartikainen, N., Luotoniemi, M., Julma, K., Aalberg, V. & Pylkkänen, K. (1999).
Nuorisopsykiatrian palvelut lisääntyneet mutta eivät riitä kattamaan suurta tarvetta. Suom. Lääkäril.,
32: 3949- 55.

Laukkanen, E. (2000). Syömishäiriöpotilaan psykiatrinen tutkimus. Suom. Lääkäril., 14-15: 1593-96.

Laukkanen, E., Oranen, L. & Shemeikka, S. (2001). Koulun yhteisöllisyys- väline vaikuttaa nuoren
terveeseen kasvuun. Suom. Lääkäril., 41: 4175-77.

Laukkanen, T. & Laukkanen, E. (2004). Sijaislapsista suuri osa vailla tarvitsemaansa psykiatrista apua.
Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 41: 303-309.

Laukkanen, T. & Laukkanen, E. (2004). Sijaislapsista suuri osa vailla tarvitsemaansa psykiatrista apua.
Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 41: 303-309.

Lehtonen, J., Viinamäki, H., Laukkanen, E. & Väänänen, K. (1990). Are psychiatric patients moving to
general hospital? Duodecim, 17: 1190-.

Lehtonen, J., Sorri, P. & Äärelä, E. (1999). Yleissairaalapsykiatrian erityispätevyys.

Lehtonen, J. & Castrén, E. (2000). Psykiatrian muuttuva viitekehys neurobiologian aikakaudella.
Duodecim, 116: 1962-1968.

Lehtonen, J. (2001). Psykoanalyysin tulevaisuudesta. Kanava, 1: 30-34.

Lehtonen, J. (2001). Psykoanalyysi 2000-luvulle. Suom. Lääkäril. 56: 4285-4288.

Lehtonen, J. (2001). Luottamus terveydenhuollossa. Pääkirjoitus. Suom. Lääkäril., 56: 4475-4476.

Lehtonen, J. & Pylkkänen K. (2002). Uutta terveyspolitiikkaa – entä mielenterveys? Pääkirjoitus.
Suom. Lääkäril., 57: 2155.

Lehtonen, J., Könönen, M., Purhonen, M., Partanen, J. & Saarikoski, S. (2002). Imetys voimistaa
lapsen aivotoimintaa. Duodecim, 118: 956-957.

Lehtonen, J. (2002). Terveydenhuollon arvo. Pääkirjoitus. Suom. Lääkäril., 57: 4067.

Lehtonen, J. (2002). Erehtyikö Descartes? Kanava, 9: 589-593.

Lehtonen, J., Hintikka, J., Saarinen, P., Honkalampi, K., Viinamäki, H. & Gröhn, T. (2003).
Terveys ja mielenterveys – ajattelemisen aihetta. Suom. Lääkäril., 58: 947-949.

Lehtonen, J. (2003). Neuropsykoanalyysista. Psykoterapia, 22: 74-78.

Lehtonen, J. (2003). On vastuutonta jättää lapset ja nuoret maksajan rooliin. Suom. Lääkäril., 58:
5007.

Lehtonen, J. (2005). Voidaanko aivotutkimuksen ja psykoanalyysin tietämystä yhdistää? Duodecim,
121: 733-740.

Lehtonen, J. (2005). Varhaisen vuorovaikutuksen ja äiti-lapsi -suhteen merkitys vauvan aivojen
neurofysiologiselle kypsymiselle. Psykoterapia, 24: 168-170.

Lehtonen, J. (2006). Psykoanalyyttisen psykoterapian ajankohtaisia kysymyksiä. Duodecim, 122:
705-712.

Lehtonen, J. (2009). Aivotutkimuksen ja psykoanalyysin rajankäyntiä. Psykoanalyyttinen
Psykoterapia, 5: 7-26.

Lehtonen, J. (2011). Moniammatillisuus psykiatriassa. Duodecim, 127: 1187-8.

Lehtonen, P. & Niemelä, P. (2000). Äitien ja heidän 18-vuotiaiden lastensa kiintymyssuhdetyypit.
Psykologia, 35: 35-44.

Lilja, A. (2015) Alkulause kirjoitukseen Katoavaisuudesta. Psykoanalyyttinen Psykoterapia 11: 48.

Lilja, A.: suomennos: Freud, S. (2015) Katoavaisuudesta. Psykoanalyyttinen Psykoterapia, 11: 49-50.

Lindell, J. (2001). Lacan oireen asemasta. Psykoterapia 4.

Lindell, J. (2003). Psykodynaamisia kommentteja. Ratkes, Ratkaisu ja voimavarakeskeisten
työtapojen lehti, 3: 28-31.

Lindell, J. (2007). Lacan ja analyytikon rakkaus. Psykoterapia, 3.

Lindell, J. (2008). Lacan ja Bi-logiikka – Symmetria ja asymmetria David Fincherin elokuvassa
Fight Club. Psykoterapia, 4.

Lindfors, O., Pölönen, R., Leinonen, M. & Sakki, M-L. (2003). Lyhytkestoisten kriisiryhmien
tuloksellisuus ja koettu hoitotyytyväisyys. Loppuraportti Suomen ryhmäpsykoterapia ry:n
kriisiryhmätutkimuksesta

Lindfors, O., Leinonen, M., Pölönen, R. & Sakki, M-L. (2008). Miten kriisiryhmät auttavat? Psykoterapia, 1.

Linna, L. (1986). Lain mukaan lapsen etu on ratkaiseva – miten on käytäntö? Lapset ja Yhteiskunta,
8: 433-436.

Linna, L. (1987). The mourning work of small children after the loss of a parent through divorce.
Psychiatria Fennica, 18: 41-51.

Linna, L. (1988). Lapsi sijoitustilanteessa. Pelastakaa Lapset, 5-6: 22-25.

Linna, L. (1989). Lapsen kehitysvaiheista sijoituksen näkökulmasta. Pelastakaa Lapset, 1: 6-8.

Linna, L. (1990). Lasten yksilöterapia. Pelastakaa Lapset, 1: 6-10.

Linna, L. & Varilo, E. (1991). Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö perheissä. Insestin tyypilliset
piirteet ja juridisten toimenpiteiden merkitys hoidon kannalta. Lakimies, 2: 137-147.

Linna, L. & Varilo, E. (1992). Insesti ja yhteisö. Duodecim, 3: 280-289.

Linna, L. (2004). Satujen ja tarinoiden merkityksestä. Ryhmätyö, 3: 22-28.

Linna, L. (2006). Ahneudesta. Ryhmätyö, 1: 23-28.

Linna, L. (2008). Tunteista. Ryhmätyö, 1: 2-10.

Linna, L. (2009). Kehityksen vaatimasta ajasta lapsuudessa ja nuoruudessa. Ryhmätyö, 1: 22-30.

Linna, L. (2009). Miten ehdollistumme siihen mitä olemme. Ryhmätyö, 4: 20-28.

Linna-Koskela, L. (2011) Muutoksen pelosta. Ryhmätyö, 1: 2-9.

Manninen, V. (2007). Pojan kehitys ja miehisyyden moraali. Psykoanalyyttinen psykoterapia, 4: 18-
24.

Manninen, V. (2007). Sorron yöstä. Psykoanalyyttinen psykoterapia, 4: 89-90.

Manninen, V. (2009). Miehet ja heidän ideaalinsa John Fordin elokuvassa Mies joka ampui Liberty Valancen. Psykoterapia, 2: 136-143.

Manninen, V. (2010). Psykoterapian perusta: asetelma ja asennoituminen. Psykoanalyyttinen
psykoterapia, 6: 10-15.

Manninen, V. (2011). Luotettavuus ja luottamuksellisuus. Psykoanalyyttinen psykoterapia, 7: 10-
15.

Manninen, V. (arvioitavana). Kohti psykoruumiillisuutta. Psykoterapia.

Manninen, Vesa   ”Ilmoitetaan elämän tarkoitus” ja  ”Kaiken takana on Freud” / Psykoanalyyttinen psykoterapia  vol.  11, 2015.

Miettinen, S., Taattola, S., Lappalainen, M., Pietarinen-Lyytinen, R., Haatainen, K., Jokiniemi, K.
& Lehtonen J. (2007). Uusia keinoja väkivallan ehkäisyyn ja hallintaan terveydenhuollossa.
Suom. Lääkäril., 34: 2981-2983.

Molander, G., Peräkylä, A. (2000). Milloin hoidettavalle kuolevan identiteetti. Duodecim, 116: 955-
961.

Mäenpää-Reenkola, E. (1989). Pieni merenneito – eräs itsetuhosyndrooma. Psykologia, 5.

Niemelä, P. (2011). Karen Horney. Psykoterapialehti, 2.

Niemelä, P. (2011). Arvio kirjasta Seppä, M., Martin M. ym: Hengitys itsesäätelyn ja
vuorovaikutuksen tukena. Psykologia.

Niemi, T. (2004). Being and Happening. Psychoanalysis in Europe. Bulletin, 58: 23-32.

Ollikainen, S. (2010). Psyykkinen muutos ja psykoanalyysin muutos. Psykoanalyyttinen
psykoterapia, 6: 36-49.

Paavilainen, E., Ahlfors, U.G. & Amnell, G. (1963). Report on The Thirteenth Congress of
Scandinavian Psychiatrist. Acta Psych.Scand.Supp., 169 vol. 39.

Palo, J., Haltia, M. & Amnell, G. (1975). Tapausselostuksia G m1 – G m2 – gangliosidoosi.
Duodecim, 91: 354-361.

Peiponen, S., Viinamäki, H., Laukkanen, E., Jääskeläinen, J. & Lehtonen, J. (1995). Nuoret
psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Suom. Lääkäril., 32: 3461-66.

Peräkylä, A. (2002). Emootiot sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sosiologia, 38.

Peräkylä, A., Lehtinen, E., Lindfors, P., Nikander, P., Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (2002).
Sosiaalisen suhteen rakentuminen vuorovaikutuksessa: Erään puhelinkeskustelun analyysi.
Sosiologia, 38.

Peräkylä, A. (2009). Mieli sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sosiologia 46: 251-268.

Peräkylä, A.(2007). Lääkäri, kieli ja valta. Duodecim, 122: 2875-9.

Piha, H. (2007). Äänten tulkinta: näkökohtia auditiivisen kommunikaation varhaissyntyisistä
merkityksistä. SPY:n viikonloppukonferenssin julkaisu 2007.

Pirskanen M, Pietilä A-M & Laukkanen E. (2005). Terveyskeskustelu nuorten kanssa päihteistä.
Hoitotiede.

Pirskanen, M., Pietilä, A-M., Halonen, P. & Laukkanen, E. (2005). Nuorten päihdemittarin
luotettavuus. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 42: 115-126.

Pirskanen, M., Pietilä, AM., Halonen, P. (2007). Laukkanen, E. Nuorten päihteiden käytön ja sen
haitallisten seurausten varhainen tunnistaminen – menetelmiä preventiiviseen hoitotyöhön. Tutkiva
Hoitotyö, 5: 12-17.

Pylkkänen, K. & Laukkanen, E. (2003). Nuorisopsykiatrian näkökulma erikoislääkäripulaan. Suom.
Lääkäril., 58: 1321-24.

Pylkkänen, K. & Laukkanen E. (2011). Nuoret eivät pelkää hakeutua mielenterveyspalveluihin. Suom.
Lääkäril., 33: 2317-17.

Reenkola, E. (2007). Raskaus, masennus ja psykoterapia. Psykoanalyyttinen psykoterapia, 4.

Reenkola, E. (2009). Seksuaalisuus ja häpeä. Psykoterapia, 3.

Reenkola, E. (2011). Mummimyytti. Psykoterapia, 2: 167-168.

Reenkola, E. (2011). Naisen koston kohtaloita. Psykoanalyyttinen psykoterapia, 7: 22-33.

Reenkola, E. (2011). La venganza femenina volcada en el cuerpo y la propia vida. Revista Chilena
de psicoanálisis, 2: 18-31.

Riikonen, R. & Amnell, G. (1981). Psychiatric Disorders in Children with Earlier Infantile Spasm.
Develop.Med.Neurol., 23: 741-760.

Rissanen, M-L., Kylmä, J. & Laukkanen, E. (2006). Nuoren itsensä viiltäminen ja polttaminen –
kirjallisuuskatsaus. Hoitotiede, 18: 46-54.

Rissanen, M-L., Kylmä, J. & Laukkanen, E. (2008). Viiltojen viesti – itsensä viiltäminen nuorten
kuvaamana. Nuorisotutkimus, 1: 34-44.

Roos, E. (2015): Kommentti Jussi Kotkavirran artikkeliin Psykoanalyysi ja ajan henki. Psykoanalyyttinen Psykoterapia nro 11: 16-18.

Roos, E. (2015): Muistokirjoitus Erkki Rutanen 1932-2015. Psykoanalyyttinen Psykoterapia nro 11: 87-89.

Ruusuvuori, J., Raevaara, L. & Peräkylä, A. (2003). Potilas vaivansa tulkkina – ymmärtääkö lääkäri
yskän. Suomen Lääkärilehti, 42: 4219-4225.

Rytöhonka, A. (2010). Muusikko ja psyykkinen työ- soittamisen piilotajuiset merkitykset.
Psykoanalyyttinen Psykoterapia, 6.

Rytöhonka, A. (2015):Psykoanalyytikon mieli ja elämänrealiteetit- kriisien ja elämänmuutosten
vaikutus psykoanalyytikon työhön.
Psykoanalyyttinen Psykoterapia nro 11, s 68-79. Helsingin Psykoterapiayhdistys ry. Helsinki 2015.

Räkköläinen, V., Virtanen, H., Karppinen, T., Äärelä, E. (1985). Akuutin psykoosin integroitu
hoito; kokemuksia Turun psykiatrian psykoosiosastolta. Lapinlahti 2, 40-59.

Saarijärvi, S., Salminen, JK., Tamminen, T. & Äärelä, E. (1993). Alexithymia in psychiatric
consultation-liaison patients. General Hospital Psychiatry, 15: 330-3.

Saarinen, P.I., Lehtonen, J. & Lönnqvist, J. (2001). Suicide risk in schizophrenia: an analysis of
seventheen consecutive suicides. Psychosis & Schizophrenia, 1: 16-17.

Salminen, JK., Saarijärvi, S., Äärelä, E. & Kauhanen, J. (1999). Sanat, tunteet ja terveys. Duodecim,
47: 1988.

Schulman G. (2015)  Vastatransferenssi – jälkikleinilanen lähestymistapa. Psykoterapia  34 (2) s. 83-93.
 
Schulman G. (2015) Huomioita vastatunteiden käyttöä käsittelevän artikkelini herättämiin kommentteihin. Psykoterapia 34 (2) s. 109-117.
 
Schulman G. (2015)  Psykoanalyysin koulukuntien kohtaaminen: Kleinilainen suuntaus. Psykoanalyyttinen Psykoterapia 11, s. 151-153.

Taiminen, T., Tuominen, T., Heinimaa, M. Kresanov, K., Ilonen, T., Strandberg, J., Rosenquist, S.,
Leino, O. Sourander, A., Äärelä, E. Salokangas, RKR:, Holmberg RL. Estonia-katastrofissa
eloonjääneiden psyykkiset ensireaktiot. Suomen Lääkärilehti 33: 3461.

Tolmunen, T., Joensuu, M., Saarinen, P., Ahola, P., Kuikka, J. & Lehtonen, J. (2003). Aivojen
kuvantamismenetelmät psykoterapian tuloksellisuuden tutkimisessa. Suom. Lääkäril., 58: 283-
287.

Tolmunen, T., Maaranen, P., Lehto, S., Laukkanen, E. & Hintikka, J. (2009). Nuorten dissosiaation
arvioiminen. Suom. Lääkäril., 45: 3845-50.

Torsti-Hagman, M. (2006). Vapaa assosiaatio – mitä se on? Psykoterapia lehti, 2: 110-121.

Torsti-Hagman, M. (2009). Häpeän metapsykologia. Psykoterapia lehti, 3: 206-214.

Torsti-Hagman, M. (2007). Pakkoneuroosi ja vapaa assosiaatio. Psykoanalyyttinen Psykoterapia, 4:
52-64.

Torsti-Hagman, M. (2011). Äidin masennuksesta. Psykoanalyyttinen Psykoterapia, 7: 34-43.

Tuohimaa, A.:Unen alkuhämärässä – unennäkökyvyn syntysijoilla
Psykoterapia 3/2015

Tuovinen, T. & Lehtonen, J. (2005). Psykoterapins effekter. Finska Läkaresällskapets Handlingar,
165: 28-31.

Vehviläinen, S., Ehrling, L., Peräkylä, A. & Lindfors, O. (2007). Diagnostinen haastattelu
vuorovaikutuksena. Psykologia, 42: 332–349.

Vuorio, KA., Äärelä, E., Knudsen, P. & Lehtinen, V. (1988). Immuunikadon pelko psykiatrisena
oireena. Duodecim, 104: 714-8.

Välimäki, J. (1978). Erik. H. Erikson ja hänen minän kehitystä koskeva psykososiaalinen teoriansa.
In Alanen, Y. & Tähkä, V. (eds.) Psykoanalyysin ja psykoterapian suuntauksia, pp. 68-83.
Espoo: Weiling+Göös.

Välimäki, J. (2003). Neuroosin psykoanalyysin kuratiivisista tekijöistä. SPY:n IV viikonloppukongressin ”Psykoanalyysin menetelmä” kongressijulkaisu 2003.

Välimäki, J. & Lehtonen, J. (2009). Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan johtajuutta. Kanava, 6: 341-344.

Välimäki, J. & Lehtonen, J. (2009). Tieto tuskaa lisää. Kanava, 9: 579-580.

Välimäki, J. (2015). Ilmastonmuutos – haaste myös psykoanalyysille? SPY:n X viikonloppukongressin ”Ruumis ja mieli – eheys ja yhteys” kongressijulkaisu 2015.

Välimäki, J. (2015). Ohjektisuhdenäkökulma. Puheenvuoro paneelikeskustelussa ”Psykoanalyysin koulukuntien kohtaaminen” Helsingin Psykoterapiaseurassa 27.11.2014. Psykoanalyyttinen psykoterapia 11:154-159.

Välimäki, J. (2015) :Psykoanalyysin koulukuntien kohtaaminen: Objektisuhdenäkökulma. Psykoanalyyttinen Psykoterapia nro 11: 154-159.

Äärelä, E. (1995) Balint-toiminta ja sen tehostaminen. In Psykiatrian asemasta, tutkimuksesta ja
käytännöstä. Psykiatrian tutkimussäätiön julkaisusarja 108, Helsinki.

Äärelä, E. (1995). Mitä annettavaa kivun biologisella ja psykologisella tutkimuksella on kliiniselle
työlle? Työterveyslääkäri 3: 241-5.

Äärelä, E. (1995). Depressio ruumiillisen sairauden yhteydessä – oheisdepressio. Lundbeck Oy.

Äärelä, E., Saarijärvi, S., Salminen, JK:, Toikka, T. (1997). Alexithymic features do not predict
compliance with psychotherapy in cosultation-liaison patients. General Hospital Psychiatry, 19:
229-33.

Äärelä, E. (1997). Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset depression diagnostiikassa ja hoidossa.
Suomen Lääkärilehti, 16: 1961-4.

Äärelä, E. (1997). Depressio ja diabetes. Lundbeck Oy.

Äärelä, E. (1998). Kun potilaalla on paniikkihäiriö. Käypä hoito. Suomen Lääkärilehti, 13, 1529-.

Äärelä, E. (1998). Hankalan potilaan ja lääkärin ongelma. Miten tähän tultiin? Suomen Lääkärilehti
18-19:3, 214-217.