julkai­suja

INTERNATIONAL PEER-REVIEWED JOURNALS
KIRJAT
MUUT

INTERNATIONAL PEER-REVIEWED JOURNALS

Aaltonen, J., Alanen, Y.O., Keinänen, M. & Räkkö­läinen ‚V. (2002). An advanced special-level trai­ning programme in psyc­ho­dy­namic indi­vi­dual psyc­hot­he­rapy of psyc­hotic and border­line patients: The Finnish approach. Euro­pean J. sychot­he­rapy & Coun­se­ling & Health, 5: 13–30.

Ahola, P., Valkonen-Korhonen, M., Tolmunen, T., Joensuu, M., Lehto, S.M., Saarinen, P.I., Tiihonen, J. & ehtonen, J. (accepted for publica­tion). The percep­tions of patients and their thera­pists of the process of sycho­dy­namic psyc­hot­he­rapy for depres­sion. Am. J. Psyc­hot­he­rapy.

Alanen, Y.O. (2000). Schizoph­renie und Psyc­hot­he­rapie. Die Behand­lung schizoph­rener Störungen mit einer Kombi­na­tion aus syste­mischer und psyc­hoa­na­ly­tisch orien­tierter Psyc­hot­he­rapie. Psyc­hot­he­ra­peut, 45: 214–222.

Alanen, Y.O. (2002). Vulne­ra­bi­lity to schizoph­renia: Towards an inte­grated view. Psyc­hiatria Fennica, 33: 11–30.

Alanen, Y.O. (2004). The need-adapted approach – deve­lo­ping an inte­grated and indi­vi­dua­lized psyc­hot­he­ra­peu­tically oriented treat­ment of schizoph­renic patients. Archives of Psyc­hiatry and Psyc­hot­he­rapy, 6: 5–21.

Alanen, Y.O. (2009). Towards a more huma­nistc psyc­hiatry: Deve­lop­ment of need-adapted treat­ment of schizoh­renia group psyc­hoses. Psyc­hosis, 2: 156–166.

Alexan­derson, G. (2003). “You cannot solder an Abyss with air”: Traces of early rela­tionship to mother in the life and poetry of Emily Dickinson”. Scand. Psyc­hoanal. Rev., 26: 151–162. Julkaistu myös: Alexan­derson, G. (2010). “Et voi juottaa kuilua umpeen ilmalla…” – varhai­säi­ti­suh­teen jälkiä Emily Dickin­sonin elämässä ja runou­dessa. Kirjassa Saarinen, P., Tuohimaa, A. & Heik­kinen, A. (toim.) Kätketyn jäljillä, ss. 265–295. Itä-Suomen Psyko­te­ra­piayh­distys, Kuopio. Sekä: Alexan­derson, G. (2005). “Et voi juottaa kuilua umpeen ilmalla…” – varhai­säi­ti­suh­teen jälkiä Emily Dickin­sonin elämässä ja runou­dessa. Psyko­te­rapia, 24 (1), ss. 9–25.

Amnell, G. (1996). The Effect of Early Trauma on Body and Self Image in Adolescence. Child Analysis, Clinical,Theoretical and Applied. 7: 56–84.

Amnell, G. (1998). Body image and psyc­ho­pat­ho­logy in adolescence: a cont­rolled clinical study. Acta Psychiat.Scand., 98: 47–53.

Apaja­salo, M., Sintonen, H., Holm­berg, C., Sink­konen, J., Aalberg, V., Pihko, H., Siimes, MA.,
Kaitila, I., Mäkelä, A., Ranta­kari, K., Anttila, R., & Rautonen, J. (1996). Quality of life in early
adolescence: A sixteen-dimen­sional health-related measure (16D). Quality of life research, 5:
205–211.

Botbol, M., Alanen, Y.O., Lezic Tosevski D. & Schmolke, M. (2011). Psyc­ho­lo­gical pers­pec­tives
on psyc­hiatry for the person. Internat. J. Person Centered Medicine, 1: 134–136.

Camp­bell, D. & Enckell, H. (2005). Metaphor and the violent act. The Inter­na­tional Journal of
Psyc­hoa­na­lysis, 86: 801–823. (Ilmes­tynyt myös italiaksi, L´Annata Psicoanal. Int., 3: 49–73).

Eerola, K. (2010). The first dream in psyc­hoa­na­lysis. Scan­di­na­vian Psyc­hoa­na­lytic Review 33: 113 – 121.

Enckell, H. (2001). Psychic reality and psyc­hoa­na­lysis; A look through the theory of metaphor.
Psyc­hoa­na­lysis and Contem­po­rary Thought, 24: 231–252.

Enckell. H. (2001). “I want to know, too”; Psyc­hot­he­rapy with a visually impaired boy. The
Psyc­hoa­na­lytic Study of the Child, 56: 286–313.

Enckell, H. (2005). On the metap­syc­ho­logy of affects. The Scan­di­na­vian Psyc­hoa­na­lytic Review,
28: 22–30. (Ilmes­tynyt myös saksaksi, Psyche, 61: 735–753).

Enckell, H. (2007). The psyc­hoa­na­lytic theory of moti­va­tion: Drive or affect? The Scan­di­na­vian
Psyc­hoa­na­lytic Review, 30: 64–75.

Enckell, H. (2010). Reflec­tion in psyc­hoa­na­lysis: On symbols and metap­hors. The Inter­na­tional
Journal of Psyc­hoa­na­lysis, 91: 1093–1114.

Herrgård, EA., Karvonen, M., Luoma, L.. Saava­lainen, P., Määttä, S., Lauk­kanen, E. & Partanen J.
(2006). Increased number of febrile seizures in children born very preterm: Rela­tion of neonatal,
febrile and epileptic seizures and neuro­lo­gical dysfunc­tion to seizure outcome at 16 years of age.
Seizure, 15: 590–7.

Hintikka, U., Viina­mäki, H., Pell­konen, M., Hintikka, J., Lauk­kanen, E., Korhonen, V. & Lehtonen, J.
(2003). Clinical reco­very in cogni­tive func­tio­ning and self image among adolescents with major depres­sive disorder and conduct disorder during psyc­hiatric inpa­tient care. Am. J. Orthop­syc­hiatry, 73: 212–22.

Hintikka, U., Viina­mäki, H., Pelkonen, M., Hintikka, J., Lauk­kanen, E., Korhonen, V. & Lehtonen,
J. (2003). Clinical reco­very in cogni­tive func­tio­ning and self image among adolescents with
major depres­sive disorder and conduct disorder during psyc­hiatric inpa­tient care. Am. J.
Orthop­syc­hiatry, 73: 212–222.

Hintikka, U., Lauk­kanen, E., Mart­tunen, M. & Lehtonen, J. (2006). Good working alliance and
psyc­hot­he­rapy are associated with posi­tive changes in cogni­tive perfor­mance among adolescent
psyc­hiatric inpa­tients. Bull Menninger Clin., 70: 315–34.

Hintikka, U., Mart­tunen, M., Pelkonen, M., Lauk­kanen, E., Viina­mäki, H. & Lehtonen J. (2006).
Impro­ve­ment of cogni­tive and psyc­ho­social func­tio­ning and self image among adolescent inpa­tient
suicide attemp­ters. BMC Psyc­hiatry, 26:58.

Hintikka, U., Hintikka, J., Lauk­kanen, E. & Lehtonen, J. (2006). Good working alliance and
psyc­hot­he­rapy associate with posi­tive changes in cogni­tive perfor­mance among adolescent
psyc­hiatric inpa­tients. Bulletin of the Menninger Clinic, 70: 315–334.

Hintikka, U., Mart­tunen, M., Pelkonen, M., Lauk­kanen, E., Viina­mäki, H. & Lehtonen, J. (2006).
Impro­ve­ment in cogni­tive and psyc­ho­social func­tio­ning and self image among adolescent
inpa­tient suicide attemp­ters. BMC Psyc­hiatry, 6: 58.

Hintikka, J., Tolmunen, T., Rissanen, M.L., Honka­lampi, K., Kylmä, J. & Lauk­kanen E. (2009).
Mental Disor­ders in self-cutting adolescents. J. Adolesc. Health, 44: 464–7.

Holi, M.M., Sammal­lahti, P. & Aalberg, V.A. (1998). A Finnish vali­da­tion study of the SCL-90.
Acta Psyc­hiatr Scand, 97: 42–46.

Holi, M.M., Sammal­lahti, P. & Aalberg, V.A. (1999). Defence styles explain psyc­hiatric symp­toms.
J. Nerv. Ment. Dis. 187: 654–660.

Honka­lampi, K., Hintikka, J., Tans­kanen, A., Lehtonen, J. & Viina­mäki, H. (2000). Depres­sion
instrongly associated with alexit­hymia in the general popu­la­tion. J. Psyc­hosom. Res., 48: 99–104.

Honka­lampi, K., Hintikka, J., Saarinen, P., Lehtonen, J. & Viina­mäki, H. (2000). Is alexit­hymia a
perma­nent feature in depressed patients? Results from a 6-month follow-up study. Psyc­hoter.
Psyc­hosom., 69: 303–308.

Honka­lampi, K., Hintikka, J., Lauk­kanen, E., Lehtonen, J. & Viina­mäki H. (2001). Alexit­hymia and
depres­sion: A pros­pec­tive study of patients with major depres­sive disorder. Psyc­ho­so­ma­tics, 42:
229–234.

Honka­lampi, K., Koivumaa-Honkanen, H., Tans­kanen, A., Hintikka, J., Lehtonen, J. & Viina­mäki,
H. (2001). Why do alexit­hymic features appear to be stable? A 12-month follow-up study of a
general popu­la­tion. Psyc­hot­he­rapy and Psyc­ho­so­ma­tics, 70: 247–253.

Honka­lampi, K., Hintikka, J., Lauk­kanen, E., Lehtonen, J. & Viina­mäki, H. (2001). Alexit­hymia and
depres­sion: a pros­pec­tive study among patients with major depres­sive disorder and cont­rols from
the general popu­la­tion. Psyc­ho­so­ma­tics, 42: 229–234.

Honka­lampi, K., Tolmunen, T., Hintikka, J., Rissanen, M.L., Kylmä, J. & Lauk­kanen, E. (2009). The
preva­lence of alexi­tymia and its rela­tionship with Youth Self-Report problem scales among Finnish
adolescents. Compr. Psyc­hiatry, 50: 263–68.

Hämä­läinen, O. (1999). Some consi­de­ra­tions on the capacity to be alone. Scand. Psyc­hoanal. Rev.,
22: 33–47.

Hämä­läinen, O. (2009). The rela­tionship of the inner and the outer in psyc­hoa­na­lysis. Int. J.
Psyc­hoanal., 90: 1277–1297.

Ijäs-Kallio, T., Ruusu­vuori, J. & Perä­kylä, A. (2010). Patient resis­tance toward diag­nosis in primary
care: implica­tions for concor­dance. Health, 14: 505–522.

Ijäs-Kallio, T., Ruusu­vuori, J. E. & Perä­kylä, A. (in press). Patient invol­ve­ment in problem
presen­ta­tion and diag­nosis deli­very in primary care. Commu­nica­tion & Medicine.

Ijäs-Kallio, T., Ruusu­vuori, J. E. & Perä­kylä, A. (in press). ‘Unila­teral’ deci­sion making and patient
partici­pa­tion in primary care. Commu­nica­tion & Medicine.

Isojoki, I., Fröjd, S., Rantanen, P., Lauk­kanen, E., Närhi, P. & Kaltiala-Heino, R. (2008). Prio­rity
criteria tool for effec­tive specia­list level adolescent psyc­hiatric care predicts treat­ment received.
Eur. Child Adolecent. Psyc­hiatry, 17: 397- 405.

Joensuu M, Ahola P, Knekt P, Lind­fors O, Saarinen O, Tolmunen T, Valkonen-Korhonen M, Jääs­ke­läinen M, Virtala E, Tiihonen J, Lehtonen J. (2015). Base­line symptom seve­rity predicts SERT change during follow-up of psyc­hot­he­rapy. Psyc­hiatry and Clinical Neurosciences 2015, doi:10.1111/pcn.12335.

Kaltiala-Heino, R., Fröjd, S., Autio, V., Lauk­kanen, E., Närhi, P. & Rantanen, P. (2007). Trans­pa­rent
criteria for specia­list level adolescent psyc­hiatric services. Eur. Child Adolesc. Psyc­hiatry, 16: 260-
70.

Kinnunen, P., Lauk­kanen, E. & Kylmä, J. (2010). Associa­tions between psyc­ho­so­matic symp­toms in
adolescence and mental health symp­toms in early adult­hood. Int. J. Nurs. Pract., 16: 43–50.

Kinnunen, P., Lauk­kanen, E., Pölkki, P. & Kylmä, J. (2010). Are worries, satis­fac­tion with oneself and
outlook in secon­dary school students associated with mental health in early adult­hood? Int. J. Ment.
Health Prom., 12: 4–10.

Kinnunen, P., Lauk­kanen, E., Kivi­niemi, V. & Kylmä, J. (2010). Associa­tions between coping self in
adolescecnce and mental health in early adult­hood. J. Child Adolesc. Psyc­hiatr. Nurs., 23: 111–7.

Kloc­kars, L. (2009). The Oedipus Myth. The Tragedy and Strengths of Oedi­pa­lity. Scand.
Psyc­hoanal. Rev., 32.

Kloc­kars, L. (2005). Träume, Phan­ta­sien und Imagi­na­tion in der Fall­dars­tel­lung des kleinen Hans
von Sigmund Freud 1909. Kinde­ra­na­lyse, 13: 421–436.

Kloc­kars, L. (2004). Linking mind, body and language; free associa­tion revi­sited. Scand.
Psyc­hoanal. Rev., 27: 105–112.

Kloc­kars, L. & Sirola, R. (2001). The Mother-Daughter Love Affair Across the Gene­ra­tions.
Psyc­hoa­na­lytic Study of the Child, 56: 219–237. Julkaistu myös Kloc­kars, L. & Sirola, R.
(2001). Äidin ja tyttären rakkaus­suhde. Kirjassa Roos, E., Manninen, V. & Väli­mäki, J. (toim.)
Rakkaus, toive, todel­li­suus. Yliopis­to­paino.

Koivumaa-Hont­kanen, H., Honkanen, R., Anti­kainen, R., Hintikka, J., Lauk­kanen, E., Honka­lampi, K.
& Viina­mäki, H. (2001). Self-reported life satis­fac­tion and reco­very from depres­sion in a 1 – year
pros­pec­tive study. Acta. Psych. Scand., 103: 38–44.

Kondra­tyuk, N. & Perä­kylä, A. (2011). Thera­peutic work with the present moment: A conver­sa­tion
analy­tical study of guidance into imme­diacy. Psyc­hot­he­rapy Research, 21: 316–330.

Korhonen, V., Lauk­kanen, E., Peiponen, S., Lehtonen, J. & Viina­mäki, H. (2001). The effect of
major depres­sion on the self-image of adolescent boys and girls. J. Youth Adolescence, 30: 697- 706.
Korhonen, V., Lauk­kanen, E., Peiponen, S., Lehtonen, J. & Viina­mäki, H. (2001). Effect of major
depres­sion on the Self-Image of adolescent boys and girls. J. Youth Adolesc., 30: 697–706.

Korhonen, V., Lauk­kanen, E., Anti­kainen, R., Peiponen, S., Lehtonen, J. & Viina­mäki, H. (2002).
Effect of major depres­sion on cogni­tive perfor­mance among treat­ment seeking adolescents. Nord. J.
Psyc­hiatry, 56: 187–193.

Kotka­virta, J. (2001). Charakter und versprechen. Über Paul Ricoeurs herme­neu­tische ethik.
Associa­tions, 5: 115–133.

Kotka­virta, J. (2006). But is it real? On self-decep­tion and derea­liza­tion. Outis, 3: 109–116.

Kotka­virta, J. (2016). Impor­tant Thoughts on Images and Words. Scan­di­na­vian Review of Pschoa­na­lysis, vol. 38, 1/2015, s. 49–51.

Laasonen-Balk, T., Viina­mäki, H., Kuikka, J.T., Husso-Saas­ta­moinen, M., Lehtonen, J., Tiihonen,
J. (2004). 123I--CIT binding and reco­very from depres­sion. A six month follow-up study. Eur.
Arch. Psych. Clin. Neurosci., 254: 152–155.

Laine, A. (2013). Some reflec­tions on the origin of hate between man and woman Scand. Psyc­hoanal. Rev., 36: 80–88.

Laine, A. (2007). On the edge: The psychoanalyst‘s trans­fe­rence. Int. J. Psyc­hoanal., 88: 1171–83.

Laine, A. (2001). When the mother wasn´t there to be left. Child Analysis, 12: 93–108.

Laine, A. (1988). A Girl´s Loalty to her Mother: A Defence Against Oedipal Guilt and an Obstacle to Beco­ming an Adult. Scand. Psyc­hoanal. Rev., 11: 24–32.

Lappi, H., Valkonen-Korhonen, M., Geor­giadis, S., Tarvainen, M.P., Tarkka, I.M., Karja­lainen,
P.A. & Lehtonen, J. (2007). Effects of nutri­tive and non-nutri­tive sucking on infant heart rate
varia­bi­lity during the first 6 months of life. Infant Beha­vior Deve­lop­ment, 30: 546–556.

Lauk­kanen, E., Lehtonen, J., Amnell, G. & Viina­mäki, H. (1998). Body image and
psyc­ho­pat­ho­logy in adolescence: A cont­rolled clinical study. Acta. Psych. Scand., 98: 47–53.

Lauk­kanen, E., Peiponen, S., Halonen, P., Aivio, A. & Viina­mäki, H. (1999). Disc­ri­mi­nant vali­dity of
the Offer Self-Image Ques­tion­naire in Finland 13-year old adolescents. Nord. J. Psyc­hiatry, 53:
197–201.

Lauk­kanen, E., Halonen, P. & Viina­mäki, H. (1999). Stabi­lity and internal consis­tency of the Offer
Self-Image Ques­tion­naire: A study of Finnish adolescents. J. Youth Adolesc., 28: 71–77.

Lauk­kanen, E., Halonen, P., Aivio, A., Viina­mäki, H. & Lehtonen, J. (2000). Construct vali­dity of
the Offer-Self Image ques­tion­naire in Finnish 13-year-old adolescents: Diffe­rences in the self-
image of boys and girls. Nord. J. Psyc­hiatry., 54: 431–435.

Lauk­kanen, E., Halonen, P., Viina­mäki, H. & Lehtonen, J. (2000). Construct vali­dity of the Offer Self-
Image Ques­tion­naire in Finnish 13-year-old adolescents: Diffe­rences in the self-images of boys and
girls. Nord. J. Psyc­hiatry, 54: 431–435.

Lauk­kanen, E., Korhonen, V., Peiponen, S., Nuutinen, M. & Viina­mäki, H. (2001). A pessi­mistic
atti­tude towards the future and low psyc­ho­social func­tio­ning predict psyc­hiatric diag­nosis among
treat­ment-seeking adolescents. Aust. N. Z. J. Psyc­hiatry, 35: 160–165.

Lauk­kanen, E., Lehtonen, J., Amnell, G., Kivi­ranta, T. & Bargum, C. (2001). The effect of conge­nital
handicap on perso­na­lity deve­lop­ment in adolescence. Int. J. Rehabil. Res., 24: 149–151

Lauk­kanen, E., Shemeikka, S., Viina­mäki, H., Pölkki, P. & Lehtonen, J. (2001). Heavy drin­king is
associated with more severe psyc­ho­social dysfunc­tion among girls than boys. J. Adolesc. Health,
28: 270–7.

Lauk­kanen, E.R., Shemeikka, S.L., Viina­mäki, H.T., Pölkki, P.L. & Lehtonen, J. (2001). Heavy
drin­king is associated with more severe psyc­ho­social dysfunc­tion among girls than boys in Finland. J. Adolescent. Health., 28: 270–277.

Lauk­kanen, E., Lehtonen, J., Amnell, G., Kivi­ranta, T., Bargum, C. (2001). The effect of congenital
handicap on perso­na­lity deve­lop­ment in adolescence. Int. J. Rehabil. Res., 24: 149–151.

Lauk­kanen, E., Pölkki, P., Oranen, L. & Viina­mäki, H. (2002). Factors predic­ting long-term rejec­tion
in school. Eur. J. Psyc­hiatry, 16: 47–55.

Lauk­kanen, E., Shemeikka, S., Notkola, I-L., Koivumaa-Honkanen, H. & Nissinen, A. (2002).
Exter­na­lizing and inter­na­lizing problems at school as signs of health-dama­ging beha­viour and
inci­pient margi­na­liza­tion. Health Prom. Int., 17:139–145.

Lauk­kanen, E., Pölkki, P., Oranen, L., Viina­mäki, H. & Lehtonen, J. (2002). Factors predic­ting
long-term rejec­tion at school. Eur. J. Psyc­hiatry, 16: 47–55.

Lauk­kanen, E., Pylk­känen, K., Harti­kainen, B., Luoto­niemi, M., Julma, K. & Aalberg, V. (2003). A
new prio­rity in psyc­hiatry: adequate services for adolescents. Nord. J. Psyc­hiatry, 58: 37–43.

Lauk­kanen, E., Honka­lampi, K., Hintikka, J., Hintikka, U. & Lehtonen, J. (2005). Suicidal idea­tion
among help-seeking adolescents: Associa­tion with a nega­tive self-image. Arch. Suicide. Res., 9:
45–44.

Lauk­kanen, E., Honka­lampi, K., Hintikka, J., Hintikka, U. & Lehtonen, J. (2005). Suicidal idea­tion
among help-seeking adolescents: associa­tion with a nega­tive self-image. Arch. Suicide. Res., 9: 45-
55.

Lauk­kanen, E., Rissanen, M-L., Honka­lampi, K., Kylmä, J., Tolmunen, T. & Hintikka, J. (2009). The
preva­lence of self-cutting and other self-harm among 13 – to 18 – year- old Finnish adolescents.
Soc. Psyc­hiatry Psyc­hiatr. Epide­miol., 44: 23–8.

Lauk­kanen, E., Hintikka, J., Kylmä, J., Kekkonen, V. & Mart­tunen, M. (2010). A brief inter­ven­tion is
sufficent for many adolescents seeking help from low thres­hold adolescent psyc­hiatric services.
BMC Health Services Research. http://www.biomedcentral.com/1472–6963/10/261.

Lauk­kanen, E., Pirs­kanen, M., Tolmunen, T., Kylmä, J. & Hintikka, J. (2010). Self-cutting on hidden
places among adolescent girls – associated with more severe psychic symp­toms. Manusc­ript 2010.

Lehto, S.M., Tolmunen, T., Saarinen, P.I„ Valkonen-Korhonen, M., Vanninen, R., Ahola, P.,
Tiihonen, J., Kuikka, J. & Lehtonen, J. (2008). Changes in midbrain sero­tonin trans­porter
avai­la­bi­lity in atypically depressed subjects after one year of psyc­hot­he­rapy. Neuro-
Psyc­hop­har­maco­logy and Biolo­gical Psyc­hiatry, 32: 229–237.

Lehtonen, J., Valkonen-Korhonen, M., Viina­mäki, H., Lauk­kanen, E. & Gröhn, T. (2001). Depart­ment
of psyc­hiatry, Univer­sity of Kuopio. Psych Fenn, 32: 98–116.

Lehtonen, J., Valkonen-Korhonen, M., Viina­mäki, H., Lauk­kanen, E. & Gröhn, T. (2001). Depart­ment
of psyc­hiatry, Univer­sity of Kuopio. Psych Fenn, 32:98–116.

Lehtonen, J., Könönen, M., Purhonen, M., Partanen, J. & Saari­koski, S. (2002). The effects of
feeding on the elect­roencep­ha­lo­gram in 3- and 6-month-old infants. Psyc­hop­hy­sio­logy, 39: 73-
79.

Lehtonen, J. (2002). Origins of drea­ming. Letter. Am. J. Psyc­hiatry, 159: 495.

Lehtonen, J. (2003). The dream between neuroscience and psyc­hoa­na­lysis: Has feeding an impact
on brain func­tion and the capacity to create dream images in infants? Psyc­hoa­na­lysis in Europe
Bulletin, 57: 175–183.

Lehtonen, J. (2004). From an undif­fe­ren­tiated cry towards a modu­lated signal. Behav. Brain. Sci.,
27: 467.

Lehtonen, J., Partanen, J., Purhonen, M., Valkonen-Korhonen, M., Könönen, M., Saari­koski, S. &
Launiala, K. (2006). Nascent body ego. Metap­syc­ho­lo­gical and neurop­hy­sio­lo­gical aspects. Int.
J. Psyc­hoanal., 87: 1335–1353.

Lehtonen, K. (2006). Lasten ja nuorten psyko­te­rapia (Child and adolescent psyc­hot­he­rapy) By
Brummer, M. & Enckell, H. (eds.), Book review. Juva: WSOY, 2005. Scand. Psyc­hoanal. Rev.,
29: 60–62.

Lehtonen, J. (2010). Dimen­sions in the dialogue between psyc­hoa­na­lysis and neuroscience.
Inter­na­tional Forum of Psyc­hoa­na­lysis, 19: 218–223.

Lehtonen, J. (2010). Freu­dian unconscious to cogni­tive neuroscience: From unconscious fanta­sies
to neural algo­rithms. By Vesa Talvitie. A book review. Int. J. Psyc­hoa­na­lysis, 91: 437–440.

Lindell, J. (2001) The rupture in the repre­sented: Lacan as drive theo­rist. Scand. Psyc­hoanal. Rev.,
24: 17–33.

Lindell, J. (2001) The Visitor: Psyc­hoa­na­lysis and the Impos­sible. Int. Forum Psyc­hoanal., 10: 77-
80.

Lindell, J. (2002). Vapaan asso­si­aa­tion paluu. (The return of free associa­tion).: Marita Torsti.
Helsinki: Yliopis­to­paino, 2001. Scand. Psyc­hoanal. Rev., 25: 69–72.

Lindell, J. (2003) Discus­sion on Bent Rosenbaum’s ”The Unconscious does it speak to us today? –
Or the story about the unspoken and the not heard.” Scand. Psyc­hoanal. Rev., 26: 58–62.

Linna, L. (2002). When the analyst falls ill. Implica­tions for the treat­ment rela­tionship.
Scand. Psyc­hoanal. Rev., 25: 27–35.

Linna-Koskela, L. (2012). On the diffe­rences between child and adult analysis.
Scand.Psychoanal. Rev. 35:94–104.

Manninen, V. (2000). The face of fear: castra­tion and perve­sion. Scand. Psyc­hoanal. Rev., 23: 193-
215.

Manninen, V. (Arvioi­ta­vana). Trans­fe­rence analysis as the ideal of the psyc­hoa­na­lyst. Scand. Psyc­hoanal. Rev.

Mero, M.M. (2002). Asperger syndrome with comorbid emotional disorder-treat­ment with
psyc­hoa­na­lytic psyc­hot­he­rapy. Int. J. Circum­polar Health, 61: 80–9.

Mäenpää-Reen­kola, E. (1996). The fantasy of damage to the baby. The Scand. Psyc­hoanal. Rev.,
19: 46–59.

Määttä, S., Saava­lainen, P., Herrgård, E., Pääk­könen, A., Luoma, L., Lauk­kanen, E. & Partanen, J.
(2005). Event-related poten­tials to elemen­tary audi­tory input in distrac­tible adolescents. Clin.
Neurop­syc­hiol., 116: 142–150.

Määttä, S., Saava­lainen, P., Herrgård, E., Pääkönen, A., Könönen, M., Luoma, L. & Lauk­kanen E.
(2005). P3 ampli­tude and time – on- task effects in distrac­tible adolescents. Clin. Neurop­hy­siol.,
116: 142–50.

Niemi, M. (2001). Psykoa­na­ly­tiskt Orientad Psyko­te­rapi (Psyc­hoa­na­ly­tically oriented
psyc­hot­he­rapy.): Bo Sigrell. Stock­holm: Natur och Kultur, 2000. Scand. Psyc­hoanal. Rev., 24:
136–138.

Niemi, M. (2008). Fumbling Words: Simi­la­ri­ties Between Poetry and the Early Stages of
Interpre­ta­tion. Scand. Psyc­hoanal. Rev., 31: 11–20.

Niemi, T. (2007). Corre o muere. Revista Gradiva, 7:205–214.

Niemi, T. & Lombardi, R. (2008). Run or Die: Bi-logical Pheno­mena at the Body-Mind Border.
Scand. Psyc­hoanal. Rev., 31:95–104.

Ollonen, P., Lehtonen, J. & Eske­linen, M. (2005). Stressful and adverse life expe­riences in patients
with breast symp­toms; a pros­pec­tive case-control study in Kuopio, Finland. Anticancer. Res., 25:
531–536.

Ollonen, P., Lehtonen, J. & Eske­linen, M. (2005). Anxiety, depres­sion, and the history of
psyc­hiatric symp­toms in patients with breast disease: A pros­pec­tive case-control study in
Kuopio, Finland. Anticancer Res., 25: 2527–2534.

Ollonen, P., Lehtonen, J. & Eske­linen, M. (2005). Coping and defen­ding as risk factors for breast
cancer in patients with breast disease; a pros­pec­tive case-control study in Kuopio, Finland.
Anticancer Res., 25: 4623–4630.

Paikin, H., Zachrisson, A. & Enckell, H. (2002). The history of The Scan­di­na­vian Psyc­hoa­na­lytic
Review: A pers­pec­tive from within. The Scan­di­na­vian Psyc­hoa­na­lytic Review, 25: 2–11.

Peiponen, S., Lauk­kanen, E., Korhonen, V. & Lehtonen, J. (2002). Working disa­bi­lity of the mother
with comorbid major depres­sion in adolescents. Eur. J. Psyc­hiatry, 16:163–67.

Peiponen, S., Lauk­kanen, E., Korhonen, V., Hintikka, U. & Lehtonen, J. (2006). The associa­tion of
parental alcohol abuse and depres­sion with severe emotional and beha­vioral problems in
adolescents. A clinical study. Int. J. Soc. Psyc­hiatry, 52: 396- 407.

Peiponen, S., Lauk­kanen, E., Korhonen, V., Hintikka, U. & Lehtonen, J. (2006). The associa­tion of
parental alcohol abuse and depres­sion with severe emotional and beha­vioural problems in
adolescents: A clinical study. Int. J. Soc. Psyc­hiatry, 52: 395–407.

Perä­kylä, A. (2002). Agency and autho­rity: extended responses to diag­nostic state­ments in primary
care encoun­ters. Research on Language and Social Inte­rac­tion, 35: 219–247.

Perä­kylä, A. & Vehvi­läinen, S. (2003). Conver­sa­tion analysis and the profes­sional stocks of
inte­rac­tional know­ledge. Discourse and Society, 14:727–750.

Perä­kylä, A. (2004). Two tradi­tions of inte­rac­tion research. British Journal of Social Psyc­ho­logy,
43: 1–20.

Perä­kylä, A. (2004). Making links in psyc­hoa­na­lytic interpre­ta­tions: a conver­sa­tion analytic view.
Psyc­hot­he­rapy Research, 14: 289–307.

Perä­kylä, A. (2005). Patients’ responses to interpre­ta­tions. A dialogue between conver­sa­tion
analysis and psyc­hoa­na­lytic theory. Commu­nica­tion & Medicine, 2: 163–176.

Perä­kylä, A., Ruusu­vuori, J. & Vehvi­läinen, S. (2005). Intro­duc­tion: profes­sional theo­ries and
insti­tu­tional inte­rac­tion. Commu­nica­tion & Medicine, 2: 105–109.

Perä­kylä, A. (2010). Shif­ting the pers­pec­tive after the patient’s response to an interpre­ta­tion.
Inter­na­tional Journal of Psyc­hoa­na­lysis, 91: 1363–1384.

Perä­kylä, A. (In press). After interpre­ta­tion.: Third posi­tion utte­rances in psyc­hoa­na­lysis. Research
on Language and Social Inte­rac­tion.

Pirs­kanen, M., Pietilä, AM., Halonen, P. & Lauk­kanen, E. (2006). School health nurses and subs­tance
use among adolescents – towards indi­vi­dual iden­ti­fica­tion and early inter­ven­tion. Scand. J. Caring
Sci., 20: 439–47.

Pirs­kanen, M., Lauk­kanen E. & Pietilä, A.M. (2007). A forma­tive evalua­tion to develop a school
health nursing early inter­ven­tion model for adolescent subs­tance use. Public Health Nurs., 24: 256-
64.
Portin, P., Lehtonen, J. & Alanen, Y.O. (2010). Mental illness requires a multi­discli­pi­nary plan.
Science, 328: 1229.

Purhonen, M., Pääk­könen, A., Yppä­rilä, H., Lehtonen, J. & Karhu, J. (2001). Dynamic beha­vior of
the audi­tory N100 elicited by a baby´s cry. Int. J. Psyc­hop­hy­siol., 41: 271–278.

Purhonen, M., Kilpe­läinen-Lees, R., Pääk­könen, A., Yppä­rilä, H., Lehtonen, J. & Karhu, J. (2001). Effects of mater­nity on audi­tory event-related poten­tials to human sound. Neuroreport, 12: 2975-
2979.

Purhonen, M., Kilpe­läinen-Lees, R., Valkonen-Korhonen, M., Karhu, J. & Lehtonen, J. (2004).
Cerebral proces­sing of mother’s voice compared to unfa­mi­liar voice in 4-month-old infants. Int.
J. Psyc­hop­hy­siol., 52: 257–266.

Purhonen, M., Kilpe­läinen-Lees, R., Valkonen-Korhonen, M., Karhu, J. & Lehtonen, J. (2005).
Four-month-old infants process own mother‘s voice faster than unfa­mi­liar voices-Elect­rical signs
of sensi­tiza­tion in infant brain. Cogni­tive Brain Res., 24: 627–33.

Purhonen, M., Valkonen-Korhonen, M. & Lehtonen, J. (2008). The impact of stimulus type and
early mother­hood on atten­tional proces­sing. Dev. Psyc­ho­biol., 50: 600–607.

Puukko, L-R., Sammal­lahti, P., Siimes, MA. & Aalberg, V. (1997). Child­hood leukemia and body
image: Inter­view reveals impair­ment not found with a ques­tion­naire. J Clin Psychol, 53:133–137.

Puukko, L-R., Hirvonen, E., Aalberg, V., Hovi, L., Rautonen, J. & Siimes, M.A. (1997). Sexua­lity
of young females survi­ving leukemia. Archives of Disease in Child­hood, 76: 197–202.

Puukko, L-R., Hirvonen, E., Aalberg, V., Hovi, L., Rautonen, J. & Siimes, M.A. (1997). Impaired
body image of young females survi­ving child­hood leukemia. Psyc­ho­so­ma­tics, 38: 54–62.

Raij, T.T., Valkonen-Koronen, M., Holi, M., Therman, S., Lehtonen, J. & Hari, R. (2009). Reality
of audi­tory verbal halluci­na­tions. Brain, 132: 2994–3001.

Reen­kola, E.M. (2004). Sister Fantasy in Edith Södergrans’s Poems ”Fantas­tique”. Scand. Psyc­hoanal. Rev., 27: 12–19.

Reen­kola, E.M. (2005). Female shame as an unconscious inner conflict. Scand. Psyc­hoanal. Rev., 28: 101–109.

Reen­kola, E.M. (2006). Schwan­gerschaft, Depres­sion und Psyc­hoa­na­lyse. Die vielen Gesichter der Depres­sion ”Trauer und Melanc­holie”. DPV.

Rissanen, M-L., Kylmä, J. & Lauk­kanen, E. (2008). Desc­rip­tions of self-muti­la­tion among Finnish
adolescents: a quali­ta­tive desc­rip­tive inquiry. Issues Ment. Health Nurs., 29: 145–63.

Rissanen, M-L., Kylmä, J. & Lauk­kanen, E. (2008). Parental concep­tions of self-muti­la­tion among
Finnish adolescents. J. Psyc­hiatr. Ment. Health Nurs., 15: 212–8.

Rissanen, M.L., Kylmä, J. & Lauk­kanen, E. (2009). Helping adolescents who self-muti­late: parental
desc­rip­tions. J. Clin. Nurs., 18: 1711–21.

Rissanen, M.L., Kylmä, J. & Lauk­kanen, E. (2009). Desc­rip­tions of help by Finnish adolescents who
self-muti­late. J. Child Adolesc. Psyc­hiatr. Nurs., 22: 7–15.

Rissanen, M.L., Kylmä, J. & Lauk­kanen, E. (2011). Self-muti­la­tion among Finnish adolescents: nurses
concep­tions. Int. J. Nurs. Prac­tice, 17: 158–165.

Rissanen, M.L., Lauk­kanen, E. & Kylmä, J. (2011). A syste­matic lite­ra­ture review: self-muti­la­tion
among adoelscents as a pheno­menon and help for it – what kind of know­ledge is lacking? Issues
Mental Health Nurs., 32: 575–83.

Ruusu­vuori, J. & Perä­kylä, A. (2009). Facial and verbal expres­sion in asses­sing stories and topics.
Research on Language and Social Inte­rac­tion, 43: 377–394.

Rytö­honka, A. (2015) : The psychoanalyst‘s mind and the reali­ties of life: to remain a psyc­hoa­na­lyst during times of personal crisis. The Scan­di­na­vian Psyc­hoa­na­lytic Review, 38, 23–30.

Saarinen, P.I., Hintikka, J., Viina­mäki, H., Lehtonen, J. & Lönn­qvist J. (2000). Is it possible to adapt to the suicide of a close indi­vi­dual? Results of a 10 year follow-up study. Int. J. Soc.
Psyc­hiatry, 46: 182–190.

Saarinen, P.I., Hintikka, J., Lehtonen, J., Lönn­qvist, J.K. & Viina­mäki, H. (2002). Mental health
and social isola­tion among survi­vors ten years after a suicide in the family. A case-control study.
Arch Suicide Res., 6: 221–226.

Saarinen, P.I., Lehtonen, J., Joensuu, M., Tolmunen, T., Ahola, P., Vanninen, R., Kuikka, J. &
Tiihonen, J. (2005). An outcome of psyc­ho­dy­namic psyc­hot­he­rapy: A case study of the hange in
sero­tonin trans­porter binding and the acti­va­tion of the dream screen. Am. J. Psyc­hot­he­rapy, 59: 61–73.

Saava­lainen, P., Luoma, L., Bowler D., Timonen, T., Määttä, S., Lauk­kanen, E. & Herrgård, E. (2006).
Naming skills of children born preterm in compa­rison to their full term peers at the age of 9 and 16.
Devl. Med. Child Neurol., 48: 28–32.

Saava­lainen, P.M., Luoma, L., Lauk­kanen, E., Bowler, D., Määttä, S., Kivi­niemi, V. & Herrgård, E.
(2007). School perfor­mance of adolescents born preterm: neurop­syc­ho­lo­gical and background
corre­lates. Eur. J. Pediatric Neurol., 12: 246–52.

Saava­lainen, P., Luoma, L., Bowler, D., Määttä, S., Kivi­niemi, V., Lauk­kanen, E. & Herrgård, E.
(2007). Spatial span in very prema­ture born adolescents. Dev. Neurop­sychol., 32: 769- 85.

Salminen, JK., Saari­järvi, S., Äärelä, E. & Tamminen, T. (1994). Alexit­hymia – a state or trait?
One-year follow-up study of general hospital psyc­hiatric consul­ta­tion out-patients. Journal of
psyc­ho­so­matic research, 38: 681–5.

Salminen, JK:, Saari­järvi, S., Äärelä, E. (1995). Two decades of alexit­hymia. Journal of
psyc­ho­so­matic researh, 39:803–7.

Salminen, JK., Saari­järvi, S., Äärelä, E., Toikka, T. & Kauhanen, J. (1999). Preva­lence of
alexit­hymia and its associa­tion with socio­de­mo­graphic factors in the general popu­la­tion of
Finland. Journal of Psyc­ho­so­matic Research, 46: 75–82.

Salonen, S. (2000). Reco­very of affect and struc­tural conflict. Scand. Psyc­hoanal. Rev., 23: 50–64.

Salonen, S. (2002). Unders­tan­ding psyc­hotic disorder. Scand. Psyc­hoanal. Rev., 25: 143–146.

Salonen, S. (2006). On Destruc­tive Drive Pheno­mena: A Study of Human Aggres­sion. Scand. Psyc­hoanal. Rev., 29: 72–80.

Sammal­lahti, P., Kannisto, M. & Aalberg, V. (1996). Psyc­ho­lo­gical defenses and psyc­hiatric
symp­toms in persons with pediatric spinal cord injury. Spinal Cord, 34: 669–672.

Sammal­lahti, P., Holi, M., Komu­lainen, E. & Aalberg, V. (1996). Compa­ring two self-report
measures of coping — the Sense of Cohe­rence scale and the Defense Style Ques­tion­naire. J Clin
Psychol, 52 (5).

Seppä, K., Aalto, J., Raevaara, L. & Perä­kylä, A. (2004). A brief inter­ven­tion for risky drin­king –
analysis of video­taped consul­ta­tions in primary health care. Drug and Alcohol Review, 23: 167-
170.

Tans­kanen, A., Tuomi­lehto, J., Viina­mäki, H., Vartiainen, E., Lehtonen, J. & Puska, P. (2001).
Night­mares as predic­tors of suicide. Sleep, 24: 844–847.

Tolmunen, T., Maaranen, P., Hintikka, J., Kylmä, J., Rissanen, M.L., Honka­lampi, K., Hauki­järvi, T.
& Lauk­kanen, E. (2007). Dissocia­tion in a general popu­la­tion of Finnish adolescents. Brief Report.
J. Nerv. Ment. Dis., 195: 614–7.

Tolmunen, T., Rissanen, M.L., Hintikka, J., Maaranen, P., Honka­lampi, K., Kylmä, J. & Lauk­kanen, E.
(2008). Dissocia­tion, self-cutting and other self-harm beha­viour in a general popu­la­tion of
adolescents. J. Nerv. Ment. Dis., 196: 768–17.

Tolmunen, T., Honka­lampi, K., Hintikka, J., Rissanen, M.L., Maaranen, P., Kylmä, J. & Lauk­kanen, E.
(2010). Adolescent dissocia­tion and alexit­hymia are distinc­tive but over­lap­ping pheno­mena.
Psyc­hiatry Res., 176: 40–4.

Torsti, M. (2000). At the Sources of the Symbo­liza­tion process: The Psyc­hoa­na­lyst as an Observer
of early Trauma. Psyc­hoanal. Study Child, 55: 275–301.

Torsti-Hagman, M. (2002). A psyc­hoa­na­lysis which seeks popu­la­rity is a lost psyc­hoa­na­lysis.
Scand. Psyc­hoanal. Rev., 25, 147–151.

Torsti-Hagman, M. (2002). Aux sources des processus de symbo­li­sa­tion. Revue francaise de Psyc­ho­so­ma­tique, 21: 75–103

Tuominen, M. (2010). On the dialec­tics of the psyc­hoa­na­lysis and its poten­tials for alive­ness. Scand. Psyc­hoanal. Rev., 33: 23–31.

Tähkä, R. (2000). Illusion and reality in the psyc­hoa­na­lytic rela­tionship. Scand. Psyc­hoanal. Rev., 23: 65–88.

Valkonen-Korhonen, M., Karja­lainen, P., Lehtonen, J., Kois­tinen, A., Partanen, J. & Karhu, J.
(2001). Loss of time-orga­nised skin conduc­tive responses in acute psyc­hosis. J. Nerv. Ment. Dis.,
189: 552–556.

Valkonen-Korhonen, M., Lauk­kanen, E., Tarkka, I.M., Partanen, J. & Lehtonen, J. (2003).
Enhanced frontal proces­sing of audi­tory stimuli in siblings with acute psyc­hosis. J. Nerv. Ment.
Dis., 191: 60–62.

Valkonen-Korhonen, M., Lauk­kanen, E., Tarkka, I., Partanen, J. & Lehtonen, J. (2003). Enhanced
frontal proces­sing of audi­tory stimuli in siblings with acute psyc­hosis. J. Nerv. Ment. Dis., 191: 60-
2.
Valkonen-Korhonen, M., Tarvainen, M.P., Ranta-aho, P., Karja­lainen, P.A., Partanen, J., Karhu, J.
& Lehtonen, J. (2003). Heart rate varia­bi­lity in acute psyc­hosis. Psyc­hop­hy­sio­logy, 40: 716–726.

Valkonen-Korhonen, M., Purhonen, M., Tarkka, I.M., Sipilä, P., Partanen, J., Karhu, J. & Lehtonen,
J. (2003). Altered audi­tory proces­sing in acutely psyc­hotic never-medicated first-episode
patients. Cogni­tive Brain Res, 17: 747–758.

Valkonen-Korhonen, M., Tarkka, I.M., Pääk­könen, A., Krem­lacek, J., Lehtonen, J., Partanen, J.,
Karhu, J. (2005). Elect­rical brain responses evoked by human faces in acute psyc­hosis. Cogni­tive
Brain Res., 23: 277–286.

Vouti­lainen, L., Perä­kylä, A. & Ruusu­vuori, J. E. (2011). Thera­peutic change in inte­rac­tion:
Conver­sa­tion analysis of a trans­for­ming sequence. Psyc­hot­he­rapy Research, 21: 348–365.

Vouti­lainen, L., Perä­kylä, A. & Ruusu­vuori, J. (2010). Misa­lign­ment as a thera­peutic resource.
Quali­ta­tive Research in Psyc­ho­logy, 7: 299–315.

Vouti­lainen, L., Perä­kylä, A. & Ruusu­vuori, J. (2010). Profes­sional non-neut­ra­lity. Criticizing third
party in psyc­hot­he­ra­peutic inte­rac­tion. Socio­logy of Health and Illness, 32: 798–816.

Vouti­lainen, L., Perä­kylä, A. & Ruusu­vuori, J. (2010). Recog­ni­tion and interpre­ta­tion: respon­ding
to emotional expe­rience in psyc­hot­he­rapy. Research in Language and Social Inte­rac­tion, 43: 85-
107.

Vuorio, KA., Äärelä, E. & Lehtinen, V. (1990). Eight cases of patients with unfounded fear of
AIDS. Inter­na­tional Journal of Psyc­hiatry in Medicine, 20:405–11.

Väli­mäki, J.(2013). Book Review. Halun ja moraalin maisemia. Psykoa­na­lyyt­tistä suun­nis­tusta. (Landscapes of desire and mora­lity. Psyc­hoa­na­lytic orien­tee­ring),
by Vesa Manninen, Helsinki, Finland. Helsingin Psyko­te­ra­piayh­distys ry. 2012, 187 pp. The Scand. Psyc­hoanal. Rev. 2013, 2. pp.130–134.

KIRJAT, LUVUT KIRJOISSA, VÄITÖSKIRJAT

Ader­hold, V., Alanen, Y.O., Hess, G. & Hohn P. (eds.) (2003). Psyc­hot­he­rapie der Psyc­hosen.
Inte­gra­tive Behand­lung­san­sätze aus Skan­di­na­vien. Giessen: Psyc­ho­sozial-Verlag.

Airas, C. & Enckell, H. (2005). Tera­peut­tinen kehys ja tera­peut­tiset väli­neet. Kirjassa Brummer, M. & Enckell, H (toim.) Lasten ja nuorten psyko­te­rapia, ss. 88–108. Helsinki: WSOY.

Alanen, Y.O., Lehtinen,V., Lehtinen, K.,Aaltonen, J. & Räkkö­läinen, V. (2000). The Finnish
inte­grated model for early treat­ment of schizoph­renia and related condi­tions. In Martin­dale, B.,
Bateman, A., Growe, M. & Margison, F. (eds.) Psyc­hosis: Psyc­ho­lo­gical Approaches and their
Effec­ti­ve­ness, pp. 235–265. Glasgow: Gaskell.

Alanen, Y.O. (1997). Schizoph­renia — Its Origins and Need-Adapted Treat­ment. London: Karnac.
Julkaistu myös: Alanen, Y.O. (2001). Schizoph­renie. Ents­te­hung, Erschei­nungs­formen und die bedürf­ni­san­ge­passte Behand­lung. Stutt­gart: Klett-Cotta.
— Alanen, Y.O. (2001). Schizo­frenia. Jej przyczyny i leczenie dosto­sowane do
potrzeb. Warszawa: Institut psyc­hiatrii y neuro­logii.
— Alanen, Y.O. (2003). La Esquizo­frenia. Sus orígenes y trata­miento adap­tado a las
neces­si­dades del paciente. Madrid: Fundación para la inves­ti­gación y el trata­miento de la
esquizo­frenia y otras psicosis.
— Alanen, Y.O. (2005). La Schizo­frenia. Le sue origini e il trat­ta­mento adat­tato al bisogno.
Roma: Giovanni Fioriti Editore.

Alanen, Y.O. (2000). Schizoph­renia and para­noid psyc­hoses. In Achté, K. A., Freedman, A-M. &
Tamminen, T. (eds.) High­lights of Modern Psyc­hiatry, pp. 140–167. Jyväs­kylä: Recallmed.

Alanen, Y.O. (2001). Miten se alkoi. Perhe­te­ra­pian ja perhe­te­ra­pia­kou­lu­tuksen alku­vai­heista
Suomessa. Kirjassa Rinne, R. & Seik­kula, J. (toim.) Äkisti uusi aika­kausi. Profes­sori Jukka
Aaltonen 60 vuotta, ss. 29–42. Jyväs­kylä: Suomen Mielen­ter­veys­seuran psyko­te­ra­pia­tai­tojen
insti­tuutti.

Alanen, Y.O. (2002). Die Entwicklung einer bedürf­ni­so­rien­tierten psyc­ho­dy­na­mischen Behand­lung
neuer psyc­ho­tischen Patienten in der Gemein­dep­syc­hiatrie. In Meissel, T. & Eich­berger, G.
(eds.) Pers­pek­tiven einer künf­tigen Psyc­hiatrie, pp. 37–58. Linz: Edition pro mente.

Alanen, Y.O. (2002). Miten skit­so­fre­nian psyko­te­ra­piaa on kehi­tet­tävä. Kirjassa Lind­qvist, M.,
Kosken­pato, T., Meronen, P. & Välkki, T. (toim.) Näke­mi­sestä näke­mi­seen. Pirkko Siltalan
juhla­kirja, ss. 98–122. Helsinki: Thera­peia-säätiö.

Alanen, Y.O. (2003). Schizoph­rene Vulne­ra­bi­lität – auf dem Wege zu einer inte­gra­tiven Sichtweise.
In Ader­hold, V. Alanen, Y.O., Hess, G. & Hohn P. (eds.) Psyc­hot­he­rapie der Psyc­hosen.
Inte­gra­tive Behand­lung­san­sätze aus Skan­di­na­vien, pp. 21–37. Giessen: Psyc­ho­sozial-Verlag.

Alanen, Y.O. (2003). Mielen­ter­veys­tut­ki­muksen kehitys Suomessa: Kappale histo­riaa. Kirjassa
Valkonen-Korhonen, M., Lehtinen, K. & Tuovinen, T. (toim.): Mielen­ter­veys uusiu­tu­vana
voima­va­rana, ss. 14–21. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Alanen, Y.O., Silver, A.-L. S. & González de Chávez. M. (eds) (2006). Fifty Years of Huma­nistic Treat­ment of Psyc­hoses. In Honour of the History of the Inter­na­tional Society for the
Psyc­ho­lo­gical Treat­ment of the Schizoph­re­nias and other Psyc­hoses, 1956–2006. Madrid:
Fundacíon para la inves­ti­ga­tion y el trata­miento de le esquizo­frenia y otras psicosis.

Alanen, Y.O. (2007). Integrierte und indi­vi­dua­li­sierte psyc­ho­dy­na­mische Behand­lung
schizoph­rener Patienten. Erfah­rungen aus Finn­land. In: von Haebler, D., Müller, T. & Matejek,
N. (Hsgb): Pers­pek­tiven und Ergeb­nisse der psyc­hoa­na­ly­tischen Psyc­ho­sent­he­rapie, pp. 45–67.
Forum der psyc­hoa­na­ly­tischen Psyc­ho­sent­he­rapie, Band 17. Göttingen: Vanden­hoeck &
Ruprecht.

Alanen, Y.O., González de Chávez, M., Silver, A-L. S. & Martin­dale, B. (eds.) (2009).
Psyc­hot­he­ra­peutic Approaches to Schizoph­renic Psyc­hoses. Past, Present and Future. London:
Rout­ledge.

Alanen, Y.O. (2009). Can we approach schizoph­renic patients from a psyc­ho­lo­gical basis. In
Alanen, Y.O., González de Chávez, M., Silver, A-L. S., Martin­dale, B (editors):
Psyc­hot­he­ra­peutic Approaches to Schizoph­renic Psyc­hoses. Past, Present and Future, pp. 3–9.
London and New York: Rout­ledge.

Alanen, Y., Laine, A. (1973). Deve­lop­ment of a hospital centered commu­nity psyc­hot­he­rapy service for schizoph­renic patients. Evalua­tion of the first phase. in J.K. Wing and H. Häfner (ed.) Roots of Evalua­tion. Pp 309 – 325. Oxford Univer­sity Press.

Amnell, G. (1976). Psykiat­rinen preventio lapsuus-ja nuoruusiässä. Kirjassa Kansan­ter­veys­tiede
1ääket.opisk. Asun­tola- ja tuki­säätiö, ss. 48–52.

Amnell, G. (1978). Kuol­lei­suus, sairas­ta­vuus ja tapa­turmat nuoruusiässä. Kirjassa
Nuori­so­lää­ke­tiede, ss. 317–320. Helsinki: Tammi.

Amnell, G. (1981). Chronic somatic morbi­dity, psyc­hiatric disor­ders and psyc­ho­social adap­tion in
children and youth: a 20-year follow up-study of children born in Helsinki 1955. Kirjassa
Pros­pec­tive Longi­tu­dinal Research; An empi­rical basis for primary preven­tion of Psyc­ho­social
disor­ders, ss. 48–58. Oxford: Oxford Univer­sity Press.

Amnell, G. (1986). Lapsuuden laitos­si­joi­tusten ja lasten­suo­je­lu­toi­men­pi­teiden yhteydet nuoruusiän
mielen­ter­vey­teen. Kirjassa Kaivo­soja, M. (toim.) Lasten etu, ss. 43–54. Lastep­sy­kiat­rinen
tutki­mus­säätiö.

Amnell, G. (1988). Tor-Björn Hägglund,- ” reikä muurissa ”. Kirjassa Psykoa­na­lyysin monta tasoa,
ss. 16–18. Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiön Psykoa­na­lyyt­tisa toimi­tuksia.

Amnell, G. (1988). Ett handi­kappat barn-famil­jens kris. Kirjassa Pienten lasten psyyk­ki­sistä
ongel­mista ja nuorten käytös­häi­riöistä, ss. 57–61. Lastenp­syiat­rinsen tutki­mus­sää­tiön juul.vol
2:1.

Amnell, G. (1992). Samaistus ja ihanne psyyk­kisen kasvun mahdol­lis­ta­jana. Kirjassa
Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian erityis­ky­sy­myksiä 1, ss. 73–90. Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Amnell, G. (1992). Autismi – Sade­miehen sairaus. Kirjassa Poti­laat ja lääkärit kertovat.
Koti­lieden Lääkä­ri­kirja. s. 30–31.

Amnell, G. (1995). Varhaisten trau­mojen vaikutus nuoruusiän ruumiin- ja itse­ku­vaan. Kirjassa
Psykiat­rian vael­lus­vuodet, ss. 89–101. Kuopio yliopiston julkai­suja D. Lääke­tiede 79.

Amnell, G. (1995). Vammai­suus ja vanhem­pien tunteet. Kirjassa Ensi­tie­dosta evästä
elämän­hal­lintaa, ss.121–129. Lasten­suo­jelun Keskus­liitto.

Amnell, G. (1998). Isä ja isyys. Kirjassa Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian Erityis­ky­sy­myksiä 3, ss.129–159.
Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Amnell, G. (1999). Sepa­raatio: Esteenä ja tavoit­teena. Kirjassa Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian
Erityis­ky­sy­myksiä 4, ss. 95–126. Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Bargum, C. (2001). Miet­teitä sanojen äärellä. Kirjassa Impiö, P. (toim.) Susi­ra­jalla, ss. 299–312.
Oulu: Kustan­nus­yhtiö Kajo.

Bargum, C. (2006). Tiedos­ta­mat­toman jäljillä. Kirjassa Roos, E., Enckell, H. & Kumento, A. (toim.) Myytit, vietit ja minuus, ss. 76–90. Helsinki: Yliopis­to­paino Kustannus.

Bargum, C. (2010). Väki­vallan fantasia; pohdinta Lionel Shri­verin kirjasta ”Poikani Kevin”.
Kirjassa Niemi, T. (toim.) Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian erityis­ky­sy­myksiä 12; Aikuis­tu­minen, väki­valta
ja fantasia, ss. 90–116. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Bargum, C. (2011). Trauman merkitys nuoren oirei­lussa. Kirjassa Saarinen, P., Tuohimaa, A. &
Heik­kinen, A. (toim.) Kätketyn jäljillä, ss. 200–222. Kuopio: Itä-Suomen psyko­te­ra­piayh­distys.

Bargum, C. (2011). Trauman merkitys nuoren oirei­lussa. (Lyhyempi versio). Kirjassa Niemi, T.
(toim.) Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian erityis­ky­sy­myksiä 13; Seksu­aa­li­suuden kohta­loita, ss. 141–160.
Helsinki: Yliopis­to­paino.

Brummer, M. & Enckell, H. (toim.) (2005). Lasten ja nuorten psyko­te­rapia. Helsinki: WSOY.

Eerola K, Miet­tinen R (1989): Alko­holin käyttö. Kirjassa: Lehtinen V,
Alanen YO, Anttinen E, Eerola K, Lönn­qvist J, Pylk­känen K, Taipale V
(1989). Sosi­aa­lip­sy­kiatria. Helsinki: Paino­kaari Oy, s. 277–291.

Eerola K, Pylk­känen K, Miet­tinen R (1989). Vammaisten ongelmat.
Kirjassa: Lehtinen V, Alanen YO, Anttinen E, Eerola K, Lönn­qvist J,
Pylk­känen K, Taipale V (1989). Sosi­aa­lip­sy­kiatria. Helsinki: Paino­kaari
Oy, s. 231–243.

Eerola, K. (1990). Mielen­ter­veyden häiriöt. Kirjassa: Simonen O (toim.): Suoma­lainen lääkä­ri­keskus 3. Espoo: Weilin+Göös, s. 381–430, 435–454.

Eerola, K. (1990). Seksu­aa­liset vähem­mistöt. Kirjassa: Simonen O (toim.): Suoma­lainen lääkä­ri­keskus 2. Espoo: Weilin+Göös, s. 395–401.

Eerola, K. (1992, 1997). Psykiat­risen sanaston asian­tun­tija teok­sessa Duodecimin selit­tävä suur­sa­na­kirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Eerola, K. (1994). Mielen­ter­veys — voima­va­ramme. Psyyk­kisiä oireita. Mielen sairauksia. Kirjassa: Eskola M (toim.). Studia Tieto­keskus. Ihminen ja ajat­telu. Jyväs­kylä: Weilin&Göös, s. 70–75.

Eerola, K. (1995). Suomen­kie­linen käännös luvusta V Mielen­ter­veyden ja käyt­täy­ty­misen häiriöt. s. 185 – 246. STAKES. Tauti­luo­kitus ICD-10. Suoma­lainen laitos Maailman terveys­jär­jestön luoki­tuk­sesta ICD-10. Volume 1. Rauma: Kirja­paino Oy West Point.

Eerola, K. (1999). Mielen­ter­veyden häiriöt ensi­syn­nyt­tä­jillä. Turku: Turun yliopisto.

Eerola, K. (2015). Psykoa­na­lyysin ensim­mäinen uni. Kirjassa: Eerola, K., Kokki-Saarinen, T., Seppänen, S., Tikka, M. (toim.): Katse sisäi­seen. Psykoa­na­lyyt­tista psyko­te­ra­piaa Turussa. Turku: Turun Psyko­te­ra­piayh­distys ry, s. 93 – 112.

Eerola, K., Kokki-Saarinen T, Seppänen S, Tikka M (toim.) (2015): Katse sisäi­seen. Psykoa­na­lyyt­tista psyko­te­ra­piaa Turussa. Turku: Turun Psyko­te­ra­piayh­distys ry.

Enckell, H. (2002). Metaphor and the Psyc­ho­dy­namic Func­tions of the Mind (väitös­kirja). Kuopion
Yliopiston julkai­suja D. Lääke­tiede 265. Kuopio: Kuopio Univer­sity.

Enckell, H. (2005). Psyko­te­ra­pia­tar­peen arviointi ja tera­peut­tinen sopimus. Kirjassa Brummer, M.
& Enckell, H. (toim.) Lasten ja nuorten psyko­te­rapia, ss. 71–87. Helsinki: WSOY.

Enckell, H. (2005). Trans­fe­renssi, vastat­rans­fe­renssi ja acting out. Kirjassa Brummer, M. &
Enckell, H. Lasten ja nuorten psyko­te­rapia, ss. 155–172.

Enckell, H. (2009). Neurop­sy­koa­na­lyysi – mahdol­li­suus vai mahdot­to­muus? Kirjassa Juuti­lainen,
M. & Takalo, A. (toim.) Freudin jalan­jäl­jillä, ss. 174–193. Helsinki: Teos

Hagman, H. & Roine, M-L. (2011). Erilaisia psyko­te­ra­pia­ryhmiä, psykoa­na­lyyt­tisen
ryhmäp­sy­ko­te­ra­pian histo­riaa ja tavoit­teita, masen­tu­neen poti­laan ryhmäp­sy­ko­te­ra­pia­hoidon
erityis­piir­teet. Kirjassa Heis­kanen, T., Huttunen, M.O. & Tuulari, J. (toim.) Masennus,
Hämeen­linna: Karisto.

Hari R, Järvinen J, Lehtonen J, Lonka K, Perä­kylä A, Pyysiäinen I, Sale­nius S, Sams M, Ylikoski P. (2015). Ihmisen mieli. Gaudeamus, Tallinna, 2015, 205s.

Hautala, A. (2016). Viil­tävä nuoruus.

Hägglund, S. (2006). Homo Duplex – Joseph Conra­dista ja hänen romaa­nis­taan Lordi Jim. Kirjassa
Roos, E., Enckell, H. & Kumento, A. (toim.) Myytit,vietit ja minuus, ss. 163–186. Helsinki:
Yliopis­to­paino.

Hägglund, S. (2007). Ajatuksia eloku­vasta Ihmisen tahra. Kirjassa Alanen, A. (toim.) Elokuva ja
psyyke:Verhon takana, ss. 163–186. Helsinki: Minerva.

Hägglund, S. (2009). Vietti kohta­lona. Kirjassa Juuti­lainen, M. & Takalo, A. (toim.) Freudin
jalan­jäl­jillä, ss. 47–62 Helsinki: Teos.

Hägglund, S. (2010). Riip­pu­vuuden olemuk­sesta. Kirjassa Saarinen, P., Tuohimaa, A. & Heik­kinen,
A. (toim.) Kätketyn jäljillä, ss. 147–165. Kuopio: Itä-Suomen Psyko­te­ra­piayh­distys.

Hägglund, S. (2010). Rakkau­desta ja tuhosta. Kirjassa Alanen, A. (toim.) Elokuva ja psyyke:
Rakkaus ja tuho, ss. 11–25. Helsinki: Minerva.

Hämä­läinen, O. (1996). Yksi­näi­syy­destä. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian
erityis­ky­sy­myksiä 2, ss. 70 -89. Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pia­säätiö.

Hämä­läinen, J., Lauk­kanen, E. & Vornanen, R. (2008). Nuori­so­kas­va­tuksen, — sosi­aa­li­työn ja –
psykiat­rian kont­ri­buu­tiot ja yhteis­työn mahdol­li­suudet nuorten hyvin­voinnin edis­tä­mi­sessä. Kirjassa
Autio, M., Eräranta, K., Mylly­niemi, S. (toim.) Pola­ri­soi­tuva nuoruus? Nuorten elinolot –
vuosi­kirja 2008. Helsinki: Nuori­so­tut­ki­mus­ver­kosto.

Juntumaa R. & Juntumaa B. (1984). Rakkaus­suhde. Mänttä: Kirjayh­tymä.

Juntumaa, R. (1989). Miehen rakkause­lämä. Vaasa: Kirjayh­tymä.

Juntumaa, R. (1997). Kohti tasa­pai­noista aikui­suutta. Kirjassa Heis­kanen ja Valli­saari (toim.)
Elämän­taidon ja selviy­ty­misen kirja, ss. 43–78. Helsinki: WSOY.

Juntumaa, R. (2008). Psykoa­na­lyysi oppi­mis­pro­ses­sina. Helsingin yliopisto, Kasva­tus­tie­teen
laitoksen tutki­muksia 217. Helsinki; Yliopis­to­paino.

Kaleva, M. & Kello­salo, R. (2001). Rakkau­desta ihmis­mie­leen – ajatuksia luovuu­desta. Kirjassa
Impiö, P. (toim.) Susi­ra­jalla; Esseitä Tor-Björn Hägglundin psykoa­na­lyyt­ti­sesta ja
kauno­kir­jal­li­sesta tuotan­nosta, ss. 209–237. Oulu: Kustan­nus­yhtiö Kajo.

Kaleva, M. (2015):“Kehityksestä  ja psykoa­na­lyyt­ti­sesta hoidosta varhais­nuoo­ruusiässä” 
Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pia­sää­tiön julkai­sussa “Ruumis, mieli ja minuus  kirjassa, 2015.

Kello­salo, R. (2008). EVVK, Lapsuuden sidon­nai­suuk­sista irrot­tau­tu­mi­sesta nuoruusiässä. Kirjassa
Niemi, T. (toim.) Kun on Pakko, Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian erityis­ky­sy­myksiä 10, ss. 36–63.
Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pia­säätiö, Yliopis­to­paino.

Kello­salo, R. (2009). Karde­mum­masta, kane­lista… Tytön kehi­tyk­sel­li­sistä haas­teista naisel­li­suuden
poluilla. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Toipu­mis­ky­vystä, Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian erityis­ky­sy­myksiä
11, ss. 101–128. Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pia­säätiö, Yliopis­to­paino.

Kloc­kars, L. (1986). Erik H. Erik­sonin kehi­tys­teoria kaksi ensim­mäistä kehi­tys­vai­hetta empii­risen
tutki­muksen valossa. Helsingin Yliopisto. Psyko­lo­gian laitos. Lisen­si­aat­tityö.

Kloc­kars, L. (1998). Nainen pojan psyko­te­ra­peut­tina. Kirjassa Niemi, T. (toim.)
Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pia­sää­tiön julkai­suja 3, Helsinki.

Kloc­kars, L. (2002). Vapaa asso­si­aatio. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pia­sää­tiön
julkai­suja 6, Helsinki.

Kloc­kars, L. (2004). Ajatuk­siani seksu­aa­li­suuden kehi­tyk­sestä. Kirjassa Niemi, T. (toim.)
Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pia­sää­tiön julkai­suja 7, Helsinki.

Kloc­kars, L. (2004). The Father makes the Diffe­rence. In Laine, A. (ed.) The Power of
Unders­tan­ding. London: Karnac.

Kloc­kars, L. (2006). Oidi­puksen tragedia. Kirjassa Roos, E., Enckell, M. & Kumento, A. (toim.)
Myytit, vietit ja minuus. Psykoa­na­lyyt­tisen yhdis­tyksen julkai­suja. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Kloc­kars, L. (2008). Unet ja mieli­kuvat Pikku Hansin kehi­tyksen kuvaa­jina. Kirjassa Niemi, T.
(toim.) Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pia­sää­tiön julkai­suja 9, Helsinki.

Kloc­kars, L. (2009). Lapsi, lapsen mieli ja lapsen­mieli psykoa­na­lyy­sissa. Kirjassa Juuti­lainen, M. &
Takalo, A. (toim.) Freudin jalan­jäl­jillä. Helsinki: Teos.

Kloc­kars, L. (2011). Seksu­aa­li­suuden olemuk­sesta. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Seksu­aa­li­suuden
kohta­loita. Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pia­sää­tiön erityis­ky­sy­myksiä 13. Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-
säätiö.

Kloc­kars, L. (2011). Nuoruus – elämän toinen mahdol­li­suus. Kirjassa Kunttu, K., Komu­lainen, A.,
Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opis­ke­lu­ter­veys. Helsinki: Duodecim.

Kloc­kars, L. (2010, hyväk­syt­tä­vänä). Some Notes on the Deve­lop­ment of Sexua­lity. Käsi­kir­joitus.

Koti­mäki, M. (2013). Viet­tely ja varhainen seksua­li­soi­tu­minen tytön kehi­tyk­sessä. Psykoa­na­lyyt­tinen psyko­te­rapia 9:19–29. Helsingin psyko­te­ra­piayh­dis­tyksen julkaisu.

Koivu, A. & Lauk­kanen, E. (toim.) (1998). Koulu­yh­teisö nuoren kasvun ja kehi­tyksen tutki­jana –
koulun yhtei­söl­li­syyden kehit­tä­mis­ko­keilu 1995–1998. Pohjois-Savon sairaan­hoi­to­piirin julkai­suja
No 49.

Kotka­virta, J. (2000). Luot­tamus insti­tuu­tioihin ja yksi­löl­linen hyvin­vointi. Kirjassa Ilmonen, K. (toim.) Sosi­aa­linen pääoma ja luot­tamus, ss. 55–68. Jyväs­kylä: SoPhi.

Kotka­virta, J. (2001). Toivo, luot­tamus ja iden­ti­teetti. Kirjassa Kotka­virta & Tuomi (toim.) Toivo ja
luot­tamus epävar­muuk­sien maail­massa, ss. 5–17. SoPhi.

Kotka­virta, J. (2001). Paul Ricoeur ja oikeuden kehät. Kirjassa Gylling, H. & Tontti, J. (toim.)
Filo­so­fien oikeus II, ss. 239–256. Helsinki: Suoma­lainen Laki­mie­syh­distys.

Kotka­virta, J. (2002). Charles Taylor and the concept of person. In Laitinen, A. & Smith, N. (eds.)
Perc­pec­tives on the philo­sophy of Charles Taylor, 72: 65–82. Helsinki: Acta Philo­sop­hica
Fennica.

Kotka­virta, J. (2002). Aest­hetic expe­rience and intrinsic values. In Haapala, A. & Kuisma, O. (eds.)
Aest­hetic expe­rience and the ethical dimen­sion. Essays on moral problems in aest­he­tics, pp. 83-
100. Helsinki: Acta Philo­sop­hica Fennica.

Kotka­virta, J. (2003). Hooked on images. In Itkonen, M. & Back­haus, G. (eds.) Lived images.
Media­tions in expe­rience, life-world and I-hood, pp. 122–131. Univer­sity of Jyväs­kylä,
depart­ment of teac­hers educa­tion.

Kotka­virta, J. (2003). Liebe und Verei­ni­gung. In Merker, B., Mohr, G. & Quante, M. (eds.)
Subjek­ti­vität und Aner­ken­nung, pp. 15–31. Pader­born: Mentis.

Kotka­virta, J. (2004). Moral realism, inter­na­lism and emotions. In Kotka­virta, J. & Quante, M.
(eds.) Moral Realism, 76: 21–42. Helsinki: Acta Philo­sop­hica Fennica.

Kotka­virta, J. (2004). Hyvän ja pahan lähteellä. Kirjassa Hirvonen, A. & Kotkas, T. (toim.)
Radi­kaali paha ja muita kirjoi­tuksia pahasta. Helsinki: Loki.

Kotka­virta, J. (2004). Juok­se­minen, toisto ja kehol­li­suus. Kirjassa Itkonen, M., Inkinen, S. &
Heik­kinen, V. (toim.) Eletty tapa­kult­tuuri, ss. 510–527. Jyväs­kylän yliopisto,
Opet­ta­jan­kou­lu­tus­laitos.

Kotka­virta, J. (2005). Miksi kuole­man­vietti kuuluu elämään? Kirjassa Haukioja, J. & Räikkä J.
(toim.) Elämän merkitys. Filo­so­fisia kirjoi­tuksia elämästä, ss. 413–426. Turku: Unipress.

Kotka­virta, J. (2007). Syistä ja seurauk­sista psyy­kessä. Kirjassa Gylling, H., Niini­luoto, I. & Vilkko
R. (toim.) Syy, ss. 335–350. Helsinki: Gaudeamus.

Kotka­virta, J. (2007). Persoonan käsit­teestä: sen histo­riasta ja käytöstä. Kirjassa Kotka­virta, J.
(toim.) Persoonia vai ihmisiä. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Kotka­virta, J. (2007). Mitä on perso­na­lismi. Kirjassa Kotka­virta, J. (toim.) Persoonia vai ihmisiä.
Helsinki: Yliopis­to­paino.

Kotka­virta, J. (2008). Psykoa­na­lyysi ja hyvä elämä. Kirjassa Niemi, I. & Koti­ranta, T. (toim.)
Sosi­aa­lialan norma­tii­viset perus­teet, ss. 244–270. Helsinki: Palmenia.

Kotka­virta, J. (2008). Adorno ja psykoa­na­lyysi. Kirjassa Moisio, O-P. (toim.), Kätket­tyjä hahmoja.
Teks­tejä Theodor W. Ador­nosta, ss. 65–77. Helsinki: Minerva.

Kotka­virta, J. (2009). Hooked on images (in Russian). In Babusch­kina, D. (ed.) Search for the body,
pp. 230–239. St. Peters­burg: Publis­hing House of the State Univer­sity of St. Peters­burg.

Kotka­virta, J. (2009). Miksi kuvaa on hankala lukea. Kirjassa Haapa­ranta, L., Klemola, T.,
Kotka­virta, J. & Pihl­ström, S. (toim.) Kuva, ss. 42–52. Tampere: Tampere Univer­sity Press.

Kotka­virta, J. (2009). Psykoa­na­lyyt­tinen näkö­kulma eetti­siin ja moraa­li­siin kysy­myk­siin. Kirjassa
Takalo, A. & Juuti­lainen, M. (toim.) Freudin jalan­jäl­jillä, ss. 286–308. Helsinki: Teos.

Kotka­virta, J. (2009). Usko ja valta­me­rel­linen kokemus. Kirjassa Toppinen, P., Pihl­ström, S. &
Pieta­rinen A-V. (toim.) Usko, ss. 367–376. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Kotka­virta, J. (2010). Filo­sofia, psykoa­na­lyysi ja tiedos­ta­maton. Kirjassa Ryden­feldt, H. & Koskinen H.A. (toim.) Mitä on filo­sofia, ss. 228–246. Helsinki: Gaudeamus.

Kotka­virta, J.(2015). Tuhkaa ja timanttia I. Kirjoi­tuksia filo­so­fiasta ja psykoa­na­lyy­sistä. Ntamo.

Lahti, I. (2015). “Hän nukkui, mutta uni jatkoi hänen mielensä kuvai­lusta. Aleksis Kivi ja unet.”
Kirjassa “Nyt ei auta pelko eikä vapistus. Aleksis Kiven tervey­destä, kirjeistä, unista ja seit­se­mästä veljek­sestä.” Toim. J.Aaltonen, I.Lahti ja J.K.Salminen, Turun Aleksis Kivi-kerho, Turku 2015

Lahti, I. (2015). Adop­tiosta.” Kirjassa “Katse sisäi­seen. Psykoa­na­lyyt­tista psyko­te­ra­piaa Turussa. Toim K.Eerola, T.Kokki-Saarinen, S.Seppänen, M.Tikka, Turun Psyko­te­ra­piayh­distys, Turku
2015.

Laine, A. (toim.) (2004). Power of Unders­tan­ding — Essays in Honour of Veikko Tähkä. Karnac Books, London

Laine, A. (2004). When mother wasn‘t there to be left. From func­tional to deve­lop­mental object: A case report. In Power of unders­tan­ding. Pp 301–316. Karnac Books, London

Laine, A. (2004). Unders­tan­ding femi­ni­nity. In Contem­po­rary Psyc­hoa­na­lysis: Encoun­ters
in Bulgaria and Beyond 2004, julkaistu bulga­riaksi.

Laine, A., Parland, H., Roos, E. (toim.) (1997). Psykoa­na­lyysin uranuur­tajat Suomessa.
Lapin Paino­tuote OY, Kemi­järvi

Laine, A. (1992). Vieroitus keski-iässä. Erään analyysin ydin. Kirjassa Manninen, V. (toim.) Tyttö, nainen ja naisel­li­suus. ss. 159–169. Karisto Oy, Hämeen­linna

Lauk­kanen, E. (1993). Nuoruusiän psyyk­kinen kehitys ja sen häiriin­ty­minen (On Adolescent Growth
and Distur­bance). Kuopio Univer­sity Publica­tions D. Medical Sciences 30. Kuopio: Kuopion
yliopiston paina­tus­keskus. Väitös­kirja.

Lauk­kanen, E. (1993). Nuoren psyyk­kinen hätä ja tarjolla oleva apu; ovatko ne etäällä toisis­taan?
Kirjassa Anti­kainen, R., Lehtonen, J. & Isohanni, M. (toim.). Reports of Psyc­hiatria Fennica, 103:
115–127.

Lauk­kanen, E. (1995). Nuoruusiän kehi­tys­vai­heen merkitys depres­siolle. Kirjassa Suomen Akate­mian
julkai­suja 1/95, Depres­sion tunnis­ta­minen ja hoito, ss. 211–219. Helsinki: Paina­tus­keskus.

Lauk­kanen, E. (1995). Ruumiin ja mielen välinen yhteys nuoruusiässä. Kirjassa Lehtonen, J.,
Viina­mäki, H. & Väänänen, K. (toim.) Psykiatrian vael­lus­vuodet, ss. 103–112. Kuopio: Kuopion
yliopiston paina­tus­keskus.

Lauk­kanen, E. (1996). Nuori yleis­sai­raa­lassa. Kirjassa Viina­mäki, H. & Väänänen, K. (toim.)
Kehit­tyvää yleissairaalapsykiatriaa, ss. 53–59. Helsinki: Psyc­hiatria Fennica.

Lauk­kanen, E. (1998). “Otan mitä sinulla on ja lähden” — nuoren hoito­suh­teesta. Kirjassa Anti­kainen,
R. & Ranta, M. (toim.) Kohti vasta­vuo­roista koke­musta. Psyko­te­ra­peut­tisen hoito­suh­teen
perus­kurssi 2, ss. 117–126. Pohjois-Savon sairaan­hoi­to­piirin julkai­suja 51.

Lauk­kanen, E., Koivu, A., Honka­lampi, K., Aivio, A. & Lehtonen, J. (2001). The stabi­lity and
corre­lates of nega­tive coping self among adolescents. In Columbus F. (ed.) Advances in psyc­ho­logy
research Vol 3, pp. 49–61. NY: Nova Science.

Lauk­kanen, E. (2002). Nuori­sop­sy­kiatria. Kirjassa Mäyränpää, M. (toim.) Therapia Fennica.
Kandi­daat­ti­kus­tannus.

Lauk­kanen, E. (2003). Kasvun mahdol­li­suudet nuoren psyyk­ki­sissä häiriöissä. Kirjassa Valkonen-
Korhonen, M., Lehtonen, K. & Tuovinen, T. (toim.) Mielen­ter­veys uusiu­tu­vana voima­va­rana.
Helsinki: Yliopis­to­paino.

Lauk­kanen, E. (2007). Nuori­sop­sy­kiatria (luku­koor­di­naat­tori). Kirjassa Mäyränpää, (toim.) Therapia
Fennica, ss. 1259–78. Kandi­taat­ti­kus­tannus & Lääke­tie­teen kandi­taat­ti­seura.

Lauk­kanen, E. (2007). Itä-Suomen nuori­so­so­si­aa­li­työn tule­vai­suuden näkymät. Kirjassa Kosonen, E.
(toim.) Itä-Suomen sosi­aa­li­työn toimin­taym­pä­ristö, ss. 79–83. Kuopio: Kuopio Univer­sity Press.

Lauk­kanen, E., Mart­tunen, M., Miet­tinen, S. & Pieti­käinen, M. (toim.) (2008). Nuoren psyyk­kisten
ongel­mien kohtaa­minen. Hämeen­linna: Duodecim.

Lauk­kanen, E., Kemppi, T., Kylmä, J., Airak­sinen, A., Hent­tonen, A. & Haatainen, K. (2009). SIHTI
inter­ventio. Nuoren ongel­mien ja elämän­ti­lan­teen koko­nais­val­tainen arviointi perus­tason ja
erikois­sai­raan­hoidon yhteis­työnä. THL julkai­suja, 11.

Lauk­kanen, E. (2010). Nuorten depressio. Kirjassa Lääkärin käsi­kirja 2010. Helsinki: Kustannus.

Lauk­kanen, E. (2010). Depres­sion of adolescents. In Evidence-Based Medicine Guide­lines (EBMG).
Chic­hester: John Wiley Sons.

Lauk­kanen, E. (2010). Nuorten hyvin­voinnin tila Itä-Suomessa. Kirjassa Leinonen, M. (toim.)
Puheen­vuo­roja nuorten hyvin­voin­nista Itä-Suomessa, ss. 15–19. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto.

Lauk­kanen, E. (2010). Nuoruusiän psyyk­kinen kehitys. Kirjassa Nuorten hyvin – ja pahoin­vointi, ss.
60–64. Konsen­sus­ko­kous 2010 1.–3.2.2010 Hana­saaren kult­tuu­ri­keskus, Espoo. Suoma­lainen
Lääkä­ri­seura Duodecim, Suomen Akatemia.

Lauk­kanen, E. (2010). Nuorten hyvin­voinnin tila Itä-Suomessa. Kirjassa Leinonen, M. (toim.)
Puheen­vuo­roja nuorten hyvin­voin­nista Itä-Suomessa, ss. 15–20. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto.

Lauk­kanen, E. (2011). Nuoren ja nuoren aikuisen itse­tu­hoinen käyt­täy­ty­minen ja viil­tely. Kirjassa
Kunttu, K., Komu­lainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opis­ke­lu­ter­veys, ss. 299–301.
Porvoo: Duodecim.

Lehtinen, V., Alanen, Y.O., Anttinen, E., Eerola, K., Lönn­qvist, J., Pylk­känen, K., Taipale, V. (1989). Sosi­aa­lip­sy­kiatria. Helsinki: Paino­kaari Oy.

Lehtonen, J. (2000). Paniik­ki­häi­riön psyko­dy­na­miikka. Kirjassa Paniik­ki­häiriö. Konsensuskokous 6.- 8.11.2000, ss. 53–64. Helsinki: Duodecim.

Lehtonen, J. (2003). Plea­sure and pain in the begin­ning of life — empi­rical studies on newborn
infants. In Kalso, E., Estlander, A-M. & Kloc­kars, M. (eds). Psyche, Soma and Pain. Helsinki:
The Signe and Ane Gyllen­berg Foun­da­tion.

Lehtonen, J. (2004). Descartes’ cogito as a model of reality. In Laine, A. (ed.) Power of unders­tan­ding. Essays in honour of Veikko Tähkä, pp. 235–249. London: H. Karnac.

Lehtonen, J. (2005). Koke­muksia aivojen kuvan­ta­mis­me­ne­tel­mien käytöstä psyko­te­ra­pian
tulok­sel­li­suus­tut­ki­muk­sessa. Kirjassa Harti­kainen, K. & Aaltonen, J. (toim.) Näyt­töön perus­tuva
psyko­te­rapia, ss. 56–67. Jyväs­kylä: Jyväs­kylän yliopis­to­paino.

Lehtonen, J. (2005). Time and the mind. In Fredriksson, H. & Kloc­kars, M. (eds.) Time – the
impact on body and soul, pp. 19–27. Helsinki: Nord Print.

Lehtonen, J. (2005). Sadismi regres­si­vi­senä objektin kaipuuna. Kirjassa Saarinen, P., Lehtonen, K.,
Miet­tinen, S. & Rajala, R. (toim.) Pintaa syvem­mältä, ss. 87–104. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Lehtonen, J. (2006). Infant-mother matrix as a source of mental orga­niza­tion in the infant:
Cont­ri­bu­tions from the neurop­hy­sio­logy of nursing. In: Zacha­raco­poulou, E. (ed.) Beyond the
Mind-Body Dualism: Psyc­hoa­na­lysis and the human body. Inter­na­tional Congress Series 1286C: 201–205.

Lehtonen, J. (2006). In search of the early mental orga­niza­tion of the infant: cont­ri­bu­tions from the
neurop­hy­sio­logy of nursing. In Mancia, M. (eds.) Psyc­hoa­na­lysis and Neuroscience, pp. 419-
431. Milano: Springer.

Lehtonen, J. (2006). Aivo­tut­kimus ja psykoa­na­lyysi. Kirjassa Mälkönen, K., Samma­lahti, P., Sara­neva, K. & Sito­lahti, T. (toim.) Psykoa­na­lyysin isät ja äidit. Helsinki: Gummerus.

Lehtonen, J. (2006). Mikä on psyko­te­ra­pian tarve julki­sessa tervey­den­huol­lossa? Kirjassa
Duodecim, Suomen Akatemia (toim.) Psyko­te­rapia – Konsen­sus­ko­kous 16.–18.10.2006.
Vammala: Vammalan Kirja­paino.

Lehtonen, J. (2006). Descar­tesin cogito ja olemas­saolon tunne. Kirjassa Korkeila, J., Heinimaa, M.
& Svirskis, T. (toim.) Ajat­telen – olen siis psykiatri. Duodecim.

Lehtonen, J. (2007). Sull’ orga­nizzazione mentale precoce del bambino: il cont­ri­buto della
neuro­fi­sio­logia dell’allattamento. In Mancia, M. (ed.) Psicoa­na­lisi e neuroscienze. Springer-
Verlag, pp. 443–453. Italy.

Lehtonen, J. & Lönn­qvist, J. (2007). Mielen­ter­veys. Kirjassa Lönn­qvist, J. ym. (toim.) Psykiatria.
Duodecim.

Lehtonen, J., Purhonen, M. & Valkonen-Korhonen, M. (2008). Des Traumas frühe Wurzeln. In Leuzinger-Bohleber, M., Roth, G. & Buch­heim, A. (eds) Psyc­hoa­na­lyse – Neuro­bio­logie – Trauma, pp. 149–154. Stutt­gart: Schat­tauer.

Lehtonen, J. (2008). Deve­lop­mental and neuro­bio­lo­gical notes on Matte Blanco´s theory of the dimen­sio­na­lity of the unconscious. In Niemi, T. (ed.) The Suffe­ring of Body and Mind: A Bi- logical Approach, pp. 166–173. Procee­dings of the VI Inter­na­tional Bi-logic Confe­rence, Helsinki 29.- 31.8.2008.

Lehtonen, J. (2009). Aivo­tut­ki­muksen ja psykoa­na­lyysin rajan­käyntiä. Kirjassa Jääs­ke­läinen, M. &
Takalo, A. (toim.) Freudin jalan­jäl­jillä. Helsinki: Teos.

Lehtonen, J. (2009). Toivo ja aika para­ne­misen ulot­tu­vuuk­sina. Kirjassa Musta­kallio, H. (toim.) Terve sielu terveessä ruumissa. Juhla­kirja profes­sori Paavo Kettusen täyt­täessä 60 vuotta. Karjalan teolo­gisen seuran julkai­suja 1, ss. 157–164. Jyväs­kylä: Kopi­jyvä.

Lehtonen, J. (2010). Tietoi­suuden ongelma muuttaa muotoaan. Kirjassa Saarinen, P., Tuohimaa, A. & Heik­kinen, A. (toim.) Kätketyn jäljillä, ss. 66–106. Kuopio: Itä-Suomen Psyko­te­ra­piayh­distys.

Lehtonen, J. (2011). Tietoi­suuden ruumiil­li­suus. Mieli, aivot ja olemas­saolon tunne. Helsinki:
Duodecim.

Lehtonen, J. 2011). Terve ja sairas mieli – käsi­tykset muut­tuvat. Kirjassa Vuori, H. (toim.) Terveyden jäljillä – Turusta maailman turuille, ss. 146–171. Turku: Kirja-Aurora, Turun yliopisto.

Lehtonen, J. (2011). Mielen matriisi ja tietoi­suuden taiteel­linen ulot­tu­vuus. Kirjassa Leijala-
Mart­tila, M. & Huttula, K. (toim.) Taidep­sy­ko­te­rapia. Psykoa­na­lyyt­tinen näkö­kulma, ss. 63–82.
Helsinki: Duodecim.

Lehtonen, J., Tiihonen, J., Joensuu, M., Lehto, S.M., Ahola, P., Saarinen, P.I., Valkonen-Korhonen,
M., Tolmunen, T. & Kuikka, J. (2011). Towards molecular psyc­hot­he­rapy of Depres­sion? In
Levy, R., Ablon, S. & Kächele, H. (eds.) Prac­tice-Based Evidence and Evidence-Based Prac­tice
of Dynamic Psyc­hot­he­rapy. New York: Humana Press (Springer), in press.

Lehtonen, J., Väli­mäki, J. (2013). The envi­ron­mental neurosis of modern man: the illusion of auto­nomy and the real depen­dence denied. Diskussio Sally Weint­roben artik­ke­lista ”The difficult problem of anxiety in thin­king about climate change”,pp.48–51. Teok­sessa Enga­ging with Climate Change, Psyc­hoa­na­lytic and Inter­discipli­nary Pers­pec­tives. Ed. Sally Weint­robe. Rout­ledge, London and New York, 2013.

Lehtonen, K. & Väänänen, R. (2005). Mitä vauva­seu­ranta on opet­tanut? Kirjassa Korhonen-
Valkonen, M., Lehtonen, M. & Tuovinen, T. (toim.) Mielen­ter­veys uusiu­tu­vana voima­va­rana, ss.
158–166. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Lehtonen, K., Väänänen, R. & Lehtonen, J. (2005). Psyko­te­rapia tervey­den­huollon kentällä ja
yhteis­kun­nassa. Kirjassa Saarinen, P., Lehtonen, K., Miet­tinen, S. & Rajala, R. (toim.) Pintaa
syvem­mältä, ss. 21.33. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Lehtonen, K. (2008). Persoo­nal­li­suuden varhais­ke­hitys: vauvasta taape­roi­kään, leikki-iästä
koului­kään ja kohti nuoruutta. Kirjassa Anti­kainen, R. & Ranta, M. (toim.) Kohti
vasta­vuo­roi­suutta, psyko­te­ra­peut­tinen hoito­suhde, ss. 13–38. Helsinki: Duodecim.

Lindell, J. (2001). Repre­sen­toidun repeämä: Lacan viet­ti­teo­ree­tik­kona. Kirjassa Roos, E., Manninen,
V. & Väli­mäki, J. (toim.) Rakkaus, toive, todel­li­suus. Psykoa­na­lyyt­tisiä tutkielmia. Helsinki:
Yliopis­to­paino.

Lindell, J. (2004). Laki ja rivo nautinto. Kirjassa Hirvonen, A. & Kotkas, T. (toim.) Imma­nuel Kant.
Radi­kaali paha. Paha euroop­pa­lai­sessa perin­teessä. Helsinki: Loki-kirjat.

Lindell, J. (2005). Lacanin (neo)subjekti: Tyhjästä tehty. Kirjassa Saarinen, S., Lahtonen, K.,
Miet­tinen, S. & Rajala, R. (toim.) Pintaa syvem­mältä. Itä-Suomen Psyko­te­ra­piayh­dis­tyksen 25v.
juhla­kirja. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Linna, L. (1987). Lapsuuden psykoosit. Kirjassa Arajärvi, T. & Varilo, E. (toim.) Lastenp­sy­kiatria
tänään. Tapiola: Weilin&Göös.

Linna, L. & Varilo, E. (1989). Lapsen etu. Kirjassa Honka­vaara, P. (toim.) Lapsen oikeus kasvuun.
Helsinki: Lasten­suo­jelun Keskus­liitto.

Linna, L. (1990). Täyden­tyvät perheet. Kirjassa Kinnunen, I., Kyrön­seppä, U. & Koskinen, S.
(toim.) Muut­tuvat perhe­suh­teet – miten lapsi selviytyy uusper­heessä? Helsinki:
Tervey­den­huollon Psyko­logit ry.

Lönn­qvist, J. & Lehtonen, J. (2007). Psykiatria. Kirjassa Lönn­qvist, J. ym. (toim.) Psykiatria.
Duodecim.

Manninen, V. (2001). Pelon kasvot: kastraatio ja perversio. Kirjassa Roos, E., Manninen, V. &
Väli­mäki, J. (toim.) Rakkaus, toive, todel­li­suus, ss. 225–254. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Manninen, V. (2006). Illuusio minän palve­luk­sessa. Kirjassa Roos, E., Enckell, H. & Kumento, A.
(toim.) Myytit, vietit ja minuus, pp. 49–59. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Manninen, V. (2007). Peeping Tom – sado­ma­so­kismin pakot­ta­vuus. Kirjassa Alanen, A. (toim.)
Elokuva ja psyyke – verhon takana, ss. 62–72. Helsinki: Minerva.

Manninen, V. (2010). Unen kieli ja elämisen illuusio. Kirjassa Alanen, A. (toim.) Elokuva ja
psyyke – rakkaus ja tuho, ss. 25–35. Helsinki: Minerva.

Maynard, D. & Perä­kylä, A. (2003). Language and social inte­rac­tion. In DeLa­mater, J. (ed.)
Hand­book of Social Psyc­ho­logy, pp. 233–258. New York: Kluwer-Plenum.

Mäenpää-Reen­kola, E. (1992). Imetyksen ihanuus ja kurjuus. Kirjassa Manninen, V. (toim.) Tyttö
nainen, naisel­li­suus. Helsinki: Kirjayh­tymä.

Mäenpää-Reen­kola, E. (1996). Naisen sisin. Kirjassa Roos, E., Manninen, V. & Väli­mäki, J. (toim.)
Kohti piilo­ta­juntaa. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Mäenpää-Reen­kola, E. (1997). Naisen verhottu sisin. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Mäenpää-Reen­kola, E. (1998). Naisen viha, kosto ja syyl­li­syys. Kirjassa Sundell, P. R. & Tikkanen,
H. (toim.) Keskus­te­leva psyko­logia. Tule­vai­suuden ystävät ry.

Niemelä, P. (2001). Psyko­lo­ginen valmis­tau­tu­minen vanhem­muuden rooleihin raskauden aikana.
Kirjassa Rautiainen, M. (toim.) Vanhem­muuden rooli­kartta, ss. 9–16. Suomen Kunta­liitto.

Niemelä, P. (2002). A natural Expe­ri­ment in Absti­nence. In Raphael-Leff, J. (ed) Between Sessions
and Beyond the Couch. Colc­hester: CPS Psyc­hoa­na­lytic Publica­tions.

Niemelä, P. (2003). Äitiyden tunteen synty­minen. Kirjassa Niemelä, Siltala & Tamminen (toim.)
Äidin ja vauvan varhainen vuoro­vai­kutus. Juva: WSOY.

Niemelä, P., Siltala, P. & Tamminen, T. (toim.) (2003). Äidin ja vauvan varhainen vuoro­vai­kutus.
Juva: WSOY.

Niemelä, P. (2011). Beco­ming Mother. In Bastos, A.C., Uriko, K. & Valsiner, J. (eds.) Cultural
Dyna­mics of Women’s Lives. Infor­ma­tion Age Publis­hing Inc.

Niemi, T. (toim.) (2001). Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian erityis­ky­sy­myksiä 5. Helsinki:
Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Niemi, T. (toim.) (2002). Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian erityis­ky­sy­myksiä 6. Helsinki:
Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Niemi, T. (toim.) (2004). Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian erityis­ky­sy­myksiä 7. Helsinki:
Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Niemi, T. (toim.) (2006). Teot puhuvat sanoja kovemmin. Nuoriso- psyko­te­ra­pian erityis­ky­sy­myksiä
8. Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Niemi, T. (toim.) (2007). Itseään viil­te­levä nuori. Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian erityis­ky­sy­myksiä 9.
Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Niemi, T. (2007). La crea­ture oscura senza volto. In Ginz­burg, A. & Lombardi, R. (eds.)
L´emozione come espe­rienza infi­nita. Matte Blanco e la psicoa­na­lisi contem­po­ranea, pp. 186-
194. Milano: FrancoAn­geli.

Niemi, T. (2008) (ed.). The Suffe­ring of Body and Mind: A Bi-logical Approach. Procee­dings. The
VI Inter­na­tional Bi-logic Confe­rence. Helsinki.

Niemi, M. & Alava, P. (2008). Bi-logical Approach to Skin ego. In Niemi, T. (ed.) The Suffe­ring of
Body and Mind: A Bi-logical Approach. Procee­dings. The VI Inter­na­tional Bi-logic Confe­rence,
pp. 43–49. Helsinki.

Niemi, T. (2008). Tiedos­ta­maton tiedos­ta­maton Ignacio Matte Blancon ajatusten pohjalta. In Niemi,
T. (eds.) The Suffe­ring of Body and Mind: A Bi-logical Approach. Procee­dings. The VI
Inter­na­tional Bi-logic Confe­rence, pp. 13–27. Helsinki.

Niemi, T. (toim.) (2008). Kun on pakko. Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian erityis­ky­sy­myksiä 10. Helsinki:
Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Niemi, M. (2009). Miten nuori muusikko voi. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Toipu­mis­ky­vystä.
Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian erityis­ky­sy­myksiä 11, ss. 85–100. Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Niemi, T. (toim.) (2009). Toipu­mis­ky­vystä. Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian erityis­ky­sy­myksiä 11. Helsinki:
Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Niemi, T. (toim.) (2010). Aikuis­tu­minen, väki­valta ja fantasia. Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian
erityis­ky­sy­myksiä 12. Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Niemi, T. (toim.) (2011). Seksu­aa­li­suuden kohta­loita. Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian erityis­ky­sy­myksiä 13.
Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Niemi, T. (2001). Masen­nuksen psyko­te­ra­piasta. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian
erityis­ky­sy­myksiä 5, ss. 96–108. Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Niemi, T. (2001). Mies psyko­te­ra­peut­tina. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian
erityis­ky­sy­myksiä 5. ss. 109–119. Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Niemi, T. (2004). Eräitä näkö­kohtia häpeästä. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian
erityis­ky­sy­myksiä 7. ss. 80–104. Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Niemi, T. (2011). Pornon puris­tuk­sessa. Kirjassa Niemi, T. (toim.) Seksu­aa­li­suuden kohta­loita.
Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian erityis­ky­sy­myksiä 13. ss. 110–140. Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­rapia-säätiö.

Perä­kylä, A. (2000). Sairaus, puhe ja vuoro­vai­kutus. Kirjassa Kangas, I., Karvonen, S. & Lill­rank, A. (toim.) Terveys­so­sio­lo­gian suun­tauksia, ss. 74–84. Helsinki: Gaudeamus.

Perä­kylä, A. (2001). Erving Goffman: sosi­aa­lisen vuoro­vai­ku­tuksen raken­teet. Kirjassa Hänninen,
V., Partanen, J. & Ylijoki O-H. (toim.) Sosi­aa­lip­sy­ko­lo­gian suun­nan­näyt­täjiä, ss. 347–364.
Tampere: Vasta­paino.

Perä­kylä, A. (2001). Diag­noosin kerto­minen ja vastaan­otto. In Sorjonen, M-L, Perä­kylä, A. &
Eskola, K. (eds.) Keskus­telu lääkärin vastaa­no­tolla, pp. 71–88. Tampere: Vasta­paino.

Perä­kylä, A., Eskola, K. & Sorjonen, M-L. (2001). Lääkärin vastaan­otto tutki­muksen kohteena. In
Sorjonen, M-L., Perä­kylä, A. & Eskola, K. (eds.) Keskus­telu lääkärin vastaa­no­tolla, pp.7–26.
Tampere: Vasta­paino.

Perä­kylä, A., Sorjonen, M-L., Tammi, T., Haakana, M. & Raevaara, L. (2001). Keskus­telu poti­laan
elämän­ta­voista. In Sorjonen, M-L., Perä­kylä, A. & Eskola, K. (eds.) Keskus­telu lääkärin
vastaa­no­tolla, pp. 161–182. Tampere: Vasta­paino.

Perä­kylä, A. (2004). Conver­sa­tion analysis. In Seale, C., Silverman, D., Gubrium, J. & Gobo, G.
(eds.) Quali­ta­tive Research Prac­tice, pp. 165–179. London: Sage.

Perä­kylä, A. (2004). Poti­laan rooli psykoa­na­lyy­sissä ja yleis­lää­kärin vastaa­no­tolla. Kirjassa
Alapuro, R. & Arminen, I. (toim.) Vertai­levan tutki­muksen ulot­tu­vuuksia, ss. 245–258. Helsinki:
WSOY.

Perä­kylä, A. (2005). Analy­sing talk and text. In Denzin, N. & Lincoln, Y. (eds.) Hand­book of
Quali­ta­tive Research, pp. 869–886. Third Edition. Newbury Park: Sage.

Perä­kylä, A. (2006). Commu­nica­ting and respon­ding to diag­nosis. In Heri­tage, J. & Maynard, D.
(eds.) Prac­ti­sing Medicine: Struc­ture and Process in Primary Care Encoun­ters, pp. 214–247.
Cambridge: Cambridge Univer­sity Press.

Perä­kylä, A. (2006). Obser­va­tion and video analysis. In Drew, P., Raymond, G. & Wein­berg, D.
(eds.) Talk in Inte­rac­tion in Social Research Methods, pp. 81–96. London: Sage.

Perä­kylä, A. & Ruusu­vuori, J. (2006). Facial expres­sion in an assess­ment. In Knoblauch, H.J.,
Raab, J., Soeffner, H-G. & Schnettler, B. (eds.) Video-Analysis: Metho­do­logy and Methods.
Quali­ta­tive audio­vi­sual data analysis in socio­logy. Frank­furt: Peter Lang.

Perä­kylä, A., Antaki, C., Vehvi­läinen, S. & Leudar, I (eds.) (2008). Conver­sa­tion Analysis and
Psyc­hot­he­rapy. Cambridge: Cambridge Univer­sity Press.

Perä­kylä, A., Sorjonen, M-L. (eds.) (forthco­ming). Emotion in Inte­rac­tion. Oxford: Oxford
Univer­sity Press.

Perä­kylä, A. (2007). Conver­sa­tion analysis. Blackwell Encyclo­pedia of Socio­logy. Oxford:
Blackwell, pp. 791–794.

Perä­kylä, A. & Ruusu­vuori, J. (2007). Compo­nents of partici­pa­tion in health care consul­ta­tions: a
concep­tual model for research. In Collins, S. et al (eds.) Patient Partici­pa­tion in Health Care
Consul­ta­tions. Quali­ta­tive pers­pec­tives, pp. 167–175. Maiden­head: Open Univer­sity Press.

Perä­kylä, A., Ruusu­vuori, J. & Lind­fors, P. (2007). What is patient partici­pa­tion: reflec­tions arising
from the study of general prac­tice, homoeo­pathy and psyc­hoa­na­lysis. In Collins S. et al (eds.)
Patient Partici­pa­tion in Health Care Consul­ta­tions. Quali­ta­tive pers­pec­tives, pp. 121–142.
Maiden­head: Open Univer­sity Press.

Perä­kylä, A., Antaki, C., Vehvi­läinen, S. & Leudar, I. (2008). Analy­sing Psyc­hot­he­rapy in Prac­tice.
In Perä­kylä, A., Antaki, C., Vehvi­läinen, S. & Leudar, I. (eds.) Conver­sa­tion Analysis and
Psyc­hot­he­rapy, pp. 5–25. Cambridge: Cambridge Univer­sity Press.

Perä­kylä, A. (2008). Psyc­hoa­na­lysis and conver­sa­tion analysis: interpre­ta­tion, affect and
inter­sub­jec­ti­vity. In Perä­kylä, A., Antaki, C., Vehvi­läinen, S. & Leudar, I. (eds.) Conver­sa­tion
Analysis and Psyc­hot­he­rapy, pp. 100–119. Cambridge: Cambridge Univer­sity Press.

Perä­kylä, A. (2010). Vali­dity in research on natu­rally occur­ring social inte­rac­tion. In Silverman, D.
(ed.) Quali­ta­tive Research, pp. 204–221. Third Edition. London: SAGE.

Perä­kylä, A. (2011). Tunneil­mausten kirjo vuoro­vai­ku­tuk­sessa. Kirjassa Andersson, L., Hete­mäki,
I., Mustonen, R. & Sihvola, A. (toim.) Kaikki irti arjesta, ss. 73. Helsinki: Gaudeamus.

Perä­kylä, A. & Ruusu­vuori, J. (2011). Analyzing talk and text. In Denzing, N. & Lincoln, Y. (eds.)
The SAGE Hand­book of Quali­ta­tive Research, pp. 306–234. Fourth Edition. London: SAGE.

Perä­kylä, A. (in press). A psychotherapist’s reflec­tion on CA’s cont­ri­bu­tion to his own thera­peutic
talk. In Antaki, C. (ed.) Applied Conver­sa­tion Analysis. Chan­ging Insti­tu­tional Prac­tices.
Palgrave Advances Series.

Perä­kylä, A. (in press). CA in psyc­hot­he­rapy. In Stivers, T. & Sidnell, J. (eds.) Blackwell Hand­book
in Conver­sa­tion Analysis. Oxford: Blackwell.

Pylk­känen, K., Lehtonen, J. & Lauk­kanen, E. (1987). Nuoret ja depressio. Kirjassa Achte, K. &
Tamminen, T. (toim.) Lääkäri ja depres­sio­po­tilas, ss. 39–44. Hanko: Hangon kirja­paino.

Pylk­känen, K., Harti­kainen, B., Hent­tonen, A., Lahti, I., Laine, O., Lauk­kanen, E., Miet­tinen, S.,
Ruuska, J., Salonen, L., Sand­qvist, A., Tuominen, T. & Tuomi, R. (2003). Hoito­takuu
nuori­sop­sy­kiat­riassa NUOTTA-projektin loppu­ra­portti 2003. Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­teriö.

Reen­kola, E. M. (2002). The Veiled Female Core. N.Y.: Other Press.

Reen­kola. E. M. (2004). Into­hi­moinen nainen. Psykoa­na­lyyt­tisiä tutkielmia halusta, rakkau­desta ja
häpeästä. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Reen­kola, E. (2008). Nainen ja viha. Helsinki: Minerva.

Reen­kola, E. (2010). Vihaavat naiset ja narsis­tiäidit. Kirjassa Malmi, M. (toim.) Hullu akka.
Helsinki: Like.

Reen­kola, E. (2012). Äidin valta ja voima. Helsinki: Minerva.

Reen­kola, E. (2013). Vicis­si­tudes of female revenge. In Moes­lein-Teising, I. et al. (eds.) The
Female body –inside and outside. London: Karnac.

Reen­kola, E. (2014). Nainen ja häpeä. Helsinki. Minerva.

Reen­kola, E. (2015).  Medea, almighty mother. Kirjassa Myths of Mighty Women ed. Arlene Kramer Richards & Lucille Spira . London. Karnac. ss. 109 — 122.

Reen­kola, E. (2015).  Medea: maternal ambi­va­lence. Kirjassa Medea  Myth and Unconscious Fantasy. Ed. Esa Roos. London. Karnac. ss. 53–83.

Reen­kola, E. (2015). Sister fantasy and sisterly love. Kirjassa Medea Myth and Unconscious Fantasy. Ed. Esa Roos. London. Karnac. ss.103–128.

Reen­kola, E. (2015). Medea: maternal ambi­va­lence. Teok­sessa Medea  — Myth and Unconscious Fantasy. Toim. Esa Roos.
Psyc­hoa­na­lysis and Women Series IPA. London Karnac.

Roos, E. (2015) (toim.): Medea — Myth and Unconscious Fantasy. (187 s). London : Karnac Books.

Roine, M-L. (2011, painossa). Defenssit, vasta­rinta ja tera­peutin vastat­rans­fe­renssi taidep­sy­ko­te­ra­piassa. Kirjassa Leijala-Mart­tila, M. & Huttula, K. (toim.) Hämeen­linna: Karisto.

Roos, E., Manninen, V. & Väli­mäki, J. (eds.) (2001). Rakkaus, toive, todel­li­suus. Helsinki:
Yliopis­to­paino.

Roos, E., Enckell, H. & Kumento. A. (toim.) (2006). Myytit, vietit ja minuus. Helsinki: Gaudeamus.

Saarinen, P., Lehtonen, K., Miet­tinen, S. & Rajala, R. (toim.) (2005). Pintaa syvem­mältä. Helsinki:
Yliopis­to­paino.

Saarinen, P., Tuohimaa, A. & Heik­kinen, A. (2010). (toim.) Kätketyn jäljillä: Kirjoi­tuksia mielestä
ja psyko­te­ra­piasta. Kuopio: Itä-Suomen psyko­te­ra­piayh­distys.

Sakki, M-L. & Uoti, L. (2000). Opis­ke­li­joiden koke­muksia krii­si­ryh­mistä opis­ke­lu­vai­keuk­siin
joutu­neille. Kirjassa Janhunen, P., Sakki, M-L. & Uoti, L. (toim.) Krii­sistä mielen tasa­pai­noon.
Helsinki: Edita.

Sakki, M-L. (2002). Taide­te­ra­pia­ryhmät insti­tuu­tiossa. Kirjassa Taide­te­rapia. Teema:
Ryhmä­te­rapia, ss. 41–47. Helsinki: Suomen Taide­te­ra­piayh­distys ry.

Sakki, M-L. (2002) Pitkän taide­te­ra­pia­ryhmän psykoa­na­lyyt­tiset piir­teet. Kirjassa Taide­te­rapia.
Teema: Ryhmä­te­rapia. Helsinki: Suomen Taide­te­ra­piayh­distys ry.

Sakki, M-L. (2003). Kenelle ryhmäp­sy­ko­te­rapia sopii. Kirjassa Pölönen, R. & Sito­lahti, T. (toim.)
Ryhmä hoitaa – teoriaa ja käytäntöä. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Sorjonen, M-L., Perä­kylä, A. & Eskola, K. (toim.) (2001). Keskus­telu lääkärin vastaa­no­tolla.
Tampere: Vasta­paino.

Sorjonen, M-L., Raevaara, L., Haakana, M., Tammi, T. & Perä­kylä A. (2006). Prac­tices for
discus­sing the patient’s lifes­tyle during medical inter­views. In Heri­tage, J. & Maynard, D. (eds.)
Prac­ti­sing Medicine: Struc­ture and Process in Primary Care Encoun­ters, pp. 340–378. Cambridge: Cambridge Univer­sity Press.

Torsti-Hagman, M. (2001). Vapaan asso­si­aa­tion paluu. Helsinki: Yliopisto paino.

Torsti-Hagman, M. (2003). Harves­ting free Associa­tion. London: Free Associa­tion Books.

Torsti-Hagman, M. (2004). Vid symbo­li­se­rin­gens källor. Helsinki: Univer­sity Press.

Torsti-Hagman, M. (2006). Viet­ti­teo­ree­tikon näkemys André Greenin tuotan­nosta. Kirjassa
Mälkönen, K., Sammal­lahti, P., Sara­neva, K. & Sito­lahti, T. (toim.) Psykoa­na­lyysin isät ja äidit,
pp. 272–299. Helsinki: Thera­peia säätiö.

Tuohimaa, A. (2008). Dynaa­minen psyko­te­rapia ja psyyk­kinen työ. Kirjassa Anti­kainen, R. &
Ranta, M. (toim.) Kohti vasta­vuo­roi­suutta: Psyko­te­ra­peut­tinen hoito­suhde, ss. 89–105. Helsinki:
Duodecim.

Tuohimaa, A. (2010). Ei yhdessä, ei eril­lään – Suhteessa olemisen umpi­ku­jasta. Kirjassa Saarinen,
P., Tuohimaa, A. & Heik­kinen A. (toim.) Kätketyn jäljillä: Kirjoi­tuksia mielestä ja
psyko­te­ra­piasta, ss. 239–261. Kuopio: Itä-Suomen psyko­te­ra­piayh­distys.

Tähkä, R. (2001). Illuusio ja todel­li­suus psykoa­na­lyyt­ti­sessa suhteessa. Kirjassa Roos, E.,
Manninen, V. & Väli­mäki, J. (toim.) Rakkaus, toive, todel­li­suus. Psykoa­na­lyyt­tisia tutkielmia,
pp. 157–192. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Tähkä, R. (2004). Illusion and reality in the psyc­hoa­na­lytic rela­tionship. In Laine, A. (ed.) Power of
unders­tan­ding. Essays in honour of Veikko Tähkä, pp. 73–99. London: Karnac Books.

Tähkä, R. (2005). Eril­li­syy­destä ja vasta­vuo­roi­suu­desta. Kirjassa Saarinen, P., Lehtonen, K.,
Miet­tinen, S. & Rajala, R. (eds.) Pintaa syvem­mältä. Itä-Suomen Psyko­te­ra­piayh­dis­tyksen 25-
vuotis­juh­la­kirja, pp. 139–160. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Tähkä, R. (2010). Depres­sion psyko­te­ra­peut­tisen hoidon ongel­mista. Kirjassa Saarinen, P.,
Tuohimaa, A. & Heik­kinen, A. (toim.) Kätketyn jäljillä. Itä-Suomen Psyko­te­ra­piayh­dis­tyksen
30-vuotis­juh­la­kirja, pp. 109–146. Kuopio: Itä-Suomen Psyko­te­ra­piayh­distys.

Valkonen-Korhonen, M., Lehtonen, K. & Tuovinen, T. (toim.) (2003). Mielen­ter­veys uusiu­tu­vana
voima­va­rana. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Vehvi­läinen, S., Perä­kylä, A., Antaki, C. & Leudar, I. (2008). A Review of the conver­sa­tional
prac­tices of psyc­hot­he­rapy. In Perä­kylä, A., Antaki, C., Vehvi­läinen, S. & Leudar, I. (eds.)
Conver­sa­tion Analysis and Psyc­hot­he­rapy. pp. 185–197. Cambridge: Cambridge Univer­sity
Press.

Väli­mäki, J. (1996). Minuus ja vuoro­vai­kutus. Kirjassa Roos, E., Manninen, V. & Väli­mäki, J. (toim.) Kohti piilo­ta­juntaa, ss. 121–154. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Väli­mäki, J. (2003). Yksilön voima ja suku­pol­vien vuoro­vai­kutus. Teok­sessa Minna Valkonen-Korhonen, M., Lehtonen, K., Tuovinen, T. “Mielen­ter­veys uusiu­tu­vana voima­va­rana”, s. 167–184. Helsinki, Yliopis­to­paino.

Väli­mäki, J. (2004). On the idea of a new deve­lop­mental object in the psyc­hoa­na­lytic treat­ment.
In A. Laine (ed.) The Power of Unders­tan­ding. Essays in Honour of Veik­ko­Tähkä, pp. 277–300.
London: Karnac Books.

Väli­mäki, J. (2006). Ymmär­tä­misen ulot­tu­vuuksia: psykoa­na­lyyt­tisen hoidon kura­tii­vi­sista
teki­jöistä. In Timo Niemi (ed.) Teot puhuvat sanoja kovemmin. Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian
erityis­ky­sy­myksiä, pp.110–134. Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pia­säätiö.

Väli­mäki, J. (2006). Yksilön voima ja suku­pol­vien välinen vuoro­vai­kutus. In Roos, E., Enckell, H.
& Kumento, A. (eds.) Myytit,vietit ja minuus, pp. 189–224. Helsinki: Yliopis­to­paino.

Väli­mäki, J.(2015). Näkö­kulmia psykoa­na­lyysin teoriaan ja käytän­töön. Kirjassa: Eerola, K., Kokki-Saarinen, T., Seppänen, S., Tikka, M. (toim.): Katse sisäi­seen. Psykoa­na­lyyt­tistä psyko­te­ra­piaa Turussa. Turku: Turun psyko­te­ra­piayh­distys ry, s. 13–31.

MUITA JULKAISUJA

Aaltonen, J., Alanen, Y.O., Cull­berg, J., Haugsg­jerd, S., Levander, S. & Rosen­baum, B. (2009).
Nort­hern Europe: deve­lop­ments in the Scan­di­na­vian count­ries. Item, pp. 153–184.

Airas, C. & Lyyti­käinen, K. & Joki­paltio, L-M. (1996). Children´s Dreams Recon­si­dered : A
theo­re­tical over­view. EPF Bulletin, 46: 47–65.

Alanen, Y.O. (2007). Kohti integroi­dumpaa psykiat­riaa. Suomen Lääkä­ri­lehti, 62: 796–799.

Alanen, Y.O. (2009). Kohti huma­nis­ti­sempaa psykiat­riaa. Skit­so­fre­nia­ryhmän psykoo­sien
tapeen­mu­kaisen hoidon kehit­tä­minen. Psyko­te­rapia, 28: 226–240.

Alanen, Y.O., Lehtinen, V., Lehtinen, K., Aaltonen, J. & Räkkö­läinen, V. (2003). Das integrierte
Modell der Behand­lung schizoph­rener and verwandter Psyc­hosen. Item, pp. 65–88.

Alanen, Y.O. (2009). The Schreber case and Freud’s double-edged influence on the psyc­hoa­na­lytic
approach to psyc­hosis. Item, pp. 23–37.

Alanen, Y.O. (2009). The pionee­ring work of Paul Federn. Item, pp. 51–55.

Alanen, Y.O., González de Chávez, M., Silver, A.-L. S. & Martin­dale, B. (2009). Further
deve­lop­ment of treat­ment approaches to schizoph­renic psyc­hoses: an inte­grated view, Item, pp.
357–376.

Amnell, G. (1957). Om väts­ke­re­gu­la­tiones fylo­genes. Medi­sii­nari, 21: 29–33.

Amnell, G. (1960). Cerebral Palsy. Medi­sii­nari, 24: 14–17.

Amnell, G. & Kivalo, E. (1961). Tuberös skleros. Finska Läk.Sällsk.Handl., 105: 147–155.

Amnell, G. & Kivalo, E. (1961). Treat­ment of Mentally retarded with Halo­pe­ri­dole.
Ann.Paediat.Fenn., 7: 320–328.

Amnell, G. & Kivalo, E. (1961). Lääkä­rin­lausunnon laati­minen vajaa­mie­li­syy­destä ja vajaa­mie­lisen
diag­no­sonti. Suom.Lääk.l., 16: 1355–1359.

Amnell, G. (1961). Strål­nings­risk och ärft­lighet. Epione, 54: 1–4.

Amnell, G. & Lindgren, H. (1962). Koke­muksia vajaa­mie­lis­po­likli­nikan toimin­nasta. Huol­taja,
50:19: 624–626.

Amnell, G. & Kivalo, E. (1962). Die Behand­lung von Oligoph­renen mit ” Librium ” unter
beson­derer Beruck­sich­ti­gung der Gehirn­lä­sionen. Psychiat.Neurol., 144: 176–183.

Amnell, G. (1962). Vajaa­mi­leis­huollon ajan­koh­taisia kysy­myksiä. Suom.Lääk.l., 17: 473–480.

Amnell, G. (1963). Vajaa­mie­li­syy­destä. Mieli­sai­raan­hoi­taja, 26: 8:250–252.

Amnell, G. (1963). Det psykiskt efterblivna barnet. Vi och Vårt, 2: 2–6.

Amnell, G., Palo, J. & Varilo, E. (1964). The Epide­mio­logy of Mental Deficiency in Finland.
Inter­na­tional Copen­hagen Congresds on the Scien­tific Study of Mental Retar­da­tion. Denmark.
519–524.

Amnell, G. & Palo, J. (1964). Tapaus­se­los­tuksia. Apertin syndrooma (Akro­ke­fa­lo­syn­dac­tylia).
Duodecim, 80: 469–473.

Amnell, G. & Holm­ström, G. (1965). Konge­nui­tala miss­bild­ningar orsa­kade av rubeola.
Finsk.Läk.Sällsk.Handl., 109:65–67.

Amnell, G. (1965). Lasten trau­maat­tisten aivo­vam­mojen jälki­ti­loista. Suom.Lääk.l., 20: 1970–1974

Amnell, G. (1965). Kromo­so­mi­häi­riöt vajaa­mi­lei­syyden syinä. Ketju, 1: 3–7.

Amnell, G., Palo, J. & Varilo, E. (1965). Vajaa­mie­li­syyden esiin­ty­mis­ti­heys Suomessa.
Sosiaalilääket.Aik.l., 3: 16–19.

Amnell, G. (1966). Suomen vajaa­mie­liset ja heidän huol­lon­tar­peensa. Suomen viral­linen tilasto
XXXII:26, Lääke­tie­teel­linen osa.

Amnell, G. (1966). Psykisk utvecklingss­tör­ning. Läka och Lära, 2: 8–9.

Amnell, G. (1966). Vajaa­mie­lyy­asiag­nos­tiikka ja vajaa­mie­lis­lausunnot. Suom.Lääkäri.l, 18: 1563-
1568.

Amnell, G. (1967). Att hjälpa familjer med utvecklingss­törda barn. Psykisk hälsa, 8: 207–217.

Amnell, G. (1967). Suomen vajaa­mie­liset ja heidän huol­lon­tar­peensa. Sosi­aa­linen Aik.l.-Social
Tidsk., 61: 265–280.

Amnell, G. (1967). Koulup­sy­kiatria ja kehi­tys­vam­maisen opetus. Ketju, 3: 17–11.

Amnell, G. (1967). Problem­fa­mil­jerna. Psykisk utvecklings­häm­ning. Kongress-rapo­port. Psykisk
hälsa suppl., 4:306.

Amnell, G. (1968). Skolan och de avvi­kande barnen. Skol­nytt, 75: 369–373.

Amnell, G. (1968). Skolan och de avvi­nakde barnen. Skol­nytt, 75: 393–396.

Amnell, G. (1968). Barn­morskan och familjen. Käti­lö­lehti, 73: 317–319.

Amnell, G. (1969). Om trötta skol­barn. Skol­nytt, 76: 378–379.

Amnell, G. (1970). Tunne­te­kijät ja älyk­kyyden kehitys CP-lapsilla. CP-lehti, 5: 5–7.

Amnell, G. (1970). De emotio­nella fakto­rernas betyd­lese för intel­li­gen­sut­vecklingen hos CP- barn.
Före­drag ved V Nordiska Kongresen om Cerebral Parese. Köbem­havn. 118–122.

Amnell, G. (1971). Pikku­lapsi ja mielen­ter­veys. Pelas­takaa Lapset, 26: 3–6.

Amnell, G. (1974). Morta­litet och kronisk morbi­ditet i barnaål­dern. En kohor­tun­der­sök­ning av år
1955 födda Helsing­fors­barn. Diss. 133 s. Helsing­fors (BOK).

Amnell, G. (1974). Det kroniskt sjuka barnet. Medit­rina vol 8:6–7

Amnell, G. (1974). Morta­lity and chronic morbi­dity in child­hooh. A cohort-study of 6789 children
born in Helsinki 1955. Third Confe­rence of the Euro­pean Tera­to­logy Society. Helsinki.

Amnell, G. (1976). Vården av svensksprå­kiga barn-och ungdom­sib­va­lider i Finland. Medit­rina, 10:
11–13.

Amnell, G. (1976). Psyko­so­ma­tiska sjuk­domar som uttryck för adap­tionss­vikt vid anpass­ningen till
invsa­li­di­se­rande soma­tiska sjuk­domar hos barn. Signe och Ane Gylln­bergs Stif­teklse,
Psyko­so­ma­tiska Medicin, Mattby 17.18.09.76.

Amnell, G. (1977). Kehi­tys­vam­mai­suden esiin­ty­mi­sestä Suomessa. Rinne­koti-Säätiön
tutki­mus­lai­toksen juhlae­si­tel­mä­ti­lai­suus. Helsinki 11.05.77 s. 13–17.

Amnell, G. (1977). Lapsi. Ensi­ko­ti­väen Lehti, 1:4.

Amnell, G. (1979). Sepa­ra­tion och depri­va­tion- två före­teelser som barn inte tål. Medit­rina, 13: 8-
10.

Amnell, G. (1979). Ensam eller till­sam­mans. HBL.

Amnell, G. & Almqvist, F. (1979). Modersmålet och psykiatri. HBL.

Amnell, G., Blönn­qvist, A-M., Paulinov & Seve­lius, H. (1980). Ruot­sin­kie­listen erityi­so­pe­tuk­sesta
Suomessa. The Confe­rance for Special Educa­tion 04.08.1980 Finland. s 34–39. 50.

Amnell, G. (1982). Nuoruusiän kehitys. Lääke­tiede 82 Otaniemi s. 69.

Amnell, G. (1982). Synpunkter på decentralisering/centralisering i nordiskt samar­bete omkring
arbetet för små gruppe. Små och mindre kjente grupper avc funk­tions­hem­made. Nordiskt Möte
20–21.dec 1982, s 76–78.

Amnell, G. (1984). Lastenp­sy­kiat­risia näkä­kohtia MBD diadg­noo­sista. Lääke­tied 84, Otaniemi

Amnell, G. (1984). Ungdomsp­sy­kiatri: Historik, nuläge och utveckling­strender. Lääke­tiede 84

Amnell, G. (1984). The matu­ra­tion of Children who have grown up in insti­tu­tions of Child.

Amnell, G., Alqvist, F., Eerola, E. & Pylk­känen, K. (1984). Protec­tion. WHO Regional Sympo­sium
18–21.6.84 Helsinki.

Amnell, G. (1985). Näke­myksiä liikun­ta­vam­maisten nuorten psyyk­ki­sestä kehi­tyk­sestä. Kirjassa
Hägglund, T-B., Amnell, G. ym. (toim.) Kasvu ja kehitys. ss.95–103. Suomen
nuori­sop­sy­kiat­risen yhdis­tyksen vuosi­kirja. Jyväs­kylä: Gummerus.

Amnell, G. (1985). Nuori­sop­sy­kiat­rinen epide­mio­logia. Kirjassa Hägglund, T-B. (toim.)
Nuoruusiän psykiatria, ss. 149–155. Tammi.

Amnell, G. (1985). Vammaiset ja somaat­ti­sesti pitkä­ai­kais­sai­raat nuoret. Kirjassa Nuoruusiän
psykiatria, ss. 210–216. Tammi.

Amnell, G. (1985).. De tidiga tonåren. Nordisk Barnskyddskongress/aug. 1985 Helsing­fors

Amnell, G. & Almqvist, F. (1985). Outcome during Adolescene after Psyc­hiatric care in
Child­hood. XXI Nordiska Psykiater-kongress 29.05–01.06.85 Odensee.

Amnell, G. (1988). Riit­tävän hyvä vanhem­muus. Pelas­takaa lapset, 3: 6–9.

Amnell, G. (1988). Ruumiin­kuvan muutos nuoruusiässä- psyko­lo­gisia näkö­kohtia. Itä-Suomen
Lääke­tie­de­ta­pah­tuma 1988.

Amnell, G. (1989). Nuoruuden kuohunnan aika. Pelas­takaa Lapset, 2: 14–20.

Amnell, G. (1989). Miten voidaan auttaa laitok­sissa olevia nuoria kasva­maan itse­näi­siksi aikui­siksi.
Pelas­takaa Lapset, 5–6: 9–13.

Amnell, G. (1989). Ajatuksia poik­keavan lahjak­kaiden nuorten erityis­piir­teistä työelä­mässä.
Työter­veys­lää­käri, 3: 44–45.

Amnell, G. (1992). Laitos­hoito lasten­huollon ” paha poika ”. Pelas­takaa Lapset.1–2. s. 22–27

Amnell, G. (1996). Ungdoms­tiden- stegen från barn till vuxen. Nord.Kongr.fför Studenthälsov.13-
14–9.1996.

Eerola, K. Lehtinen V (1986). Psykiat­risen päivä­osaston toiminta ja mahdol­li­suudet. Suomen Lääkä­ri­lehti 41: 1000–1006.

Eerola, K. (2000). Synny­tyksen jälkeinen psykoosi. Lääke­tie­teel­linen Aika­kaus­kirja Duodecim 116(14): 1499 -1506.

Eerola, K. (2014). Pääpal­kinto Duodecimin neljän­nessä sana­kil­pai­lussa. Lääke­tie­teel­linen Aika­kaus­kirja Duodecim ja Lääke­tie­teen sanas­to­lau­ta­kunta. Duodecim 130: 88–9.

Eerola, K. (2015). Kielen­tar­kas­taja kirjassa: Eerola K., Kokki-Saarinen T., Seppänen S., Tikka M. (toim.): Katse sisäi­seen. Psykoa­na­lyyt­tista psyko­te­ra­piaa Turussa. Turku: Turun Psyko­te­ra­piayh­distys ry.

Eerola, K. (2016). Juhana Torkki: Puhe­valta käyt­töön! Psyko­te­rapia 1/2016.

Enckell, H. (2015). Unet psyko­te­ra­pian työvä­li­neenä. Psykoterapia:34: 163 — 175.

Erlich-Ginor, M., Junkers, G., Kloc­kars, L., Target, M. (2008). Cosi fan tutti. Factual aspects of
Trai­ning insti­tutes in the EPF. EPF Bulletin.

Fager­ström, C., Rautanen, E., Amenll, G. & Häkkinen, P. (1992). Kasvoimme yhdessä. Tutkimus
pien­ryh­mä­ko­tien toimin­nasta. s. 145. Pelas­takaa Lapset ry.

Hintikka, U., Pelkonen, M., Hintikka, J., Lauk­kanen, E. & Lehtonen, J. (2002). Gender-specific
diffe­rences in cogni­tive func­tio­ning and self-image among admitted adolescent psyc­hiatric
inpa­tients. Psyc­hiatria Fennica, 33: 51–66.

Hirvonen, R., Kontunen, K., Amnell, G. & Lauk­kanen, E.(2004). Self-muti­la­ting adolescents.
Duodecim, 120: 944–50.

Honka­lampi, K., Lehtonen, J. & Viina­mäki, H. (2002). Alek­si­ty­mian pysy­vyys — uutta tietoa. Suom.
Lääkäril., 57: 5191–5193.

Hämä­läinen, O. (2010). Sisäisen ja ulkoisen väli­sestä suhteesta psykoa­na­lyy­sissa. Psyko­te­rapia, 29:
321 -336.

Häkkinen, M. (toim.) (2015). Ruumis, mieli ja minuus. Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pian erityis­ky­sy­myksiä 16. Helsinki: Nuori­sop­sy­ko­te­ra­pia­säätiö.

Juntumaa, R. (1979). Mark­ki­na­ta­lous ja mielen­ter­veys. Psyko­logia, 4: 66 -69.

Juntumaa, R. (1982). Rakkaus­suhde. Helsingin yliopisto, sovel­tavan psyko­lo­gian osaston
tutki­muksia 2.

Juntumaa, R. (1987). Yksi­löi­ty­minen perheessä. Isyys. Julkaisu: Nummenmaa Anna-Raija (toim.)
Perhe­tut­kimus ja ammat­ti­käy­täntö. Tampe­reen ylipoiston psyko­lo­gian laitoksen oppi­ma­te­ri­aa­leja
10.

Juntumaa, R. (1992). Kehitys kolmio­suh­teessa. Isä lapsen toisena hoita­jana. Psyko­logia 6, 476 –
481.

Juntumaa, R. (1999). Isän merkitys lapselle ja aikui­selle. Konfe­rens­si­ra­portti ”Isän jäljillä”.
Pohjois­maiden minis­te­ri­neu­vosto, s. 23–29. Team Nord 1999:559, Kööpen­ha­mina.

Juntumaa, R. (2010). Psykoa­na­lyysi tunne­pe­rus­tai­sena oppi­mis­pro­ses­sina. Psyko­te­rapia 29: 240- 247.

Karlsson, H., Räkkö­läinen, V., Äärelä, E. (1987). Mikä Matu­ra­nassa kiin­nostaa? Perhe­te­rapia, 3:
17–23.

Karlsson, H., Äärelä, E. (1988). Terveys­pal­ve­lujen suur­ku­lut­tajat – yleis­lää­ke­tie­teen ja psykiat­rian
yhteinen haaste. Kohti moniu­loit­tei­sempaa hoitoa I. Suomen Lääkä­ri­lehti, 43: 3269–76.

Karlsson, H., Äärelä, E.., Johansson H. (1988). Koke­muksia terveys­pal­ve­luiden suur­ku­lut­ta­jien
ongel­mien laajen­ne­tusta selvit­te­lystä. Kohti moniu­loit­tei­sempaa hoitoa II. Suomen Lääkä­ri­lehti
43: 3402–5.

Kaup­pinen, T., Koivu, A., Lauk­kanen, E., Pölkki, P., Nissinen, A. & Lehtonen, J. (2001).
Kiintymyssuhde vanhem­piin ja psyko­so­maat­tinen oireilu nuoruusiässä. Sos. lääket. Aika­kausl.,
38: 219–229.

Keränen, S., Lauk­kanen, E. & Hintikka, J. (2003). On mental health of adolescents and diag­no­sing
subs­tance abuse disor­ders in connec­tion to emer­gence care. Duodecim, 119: 1147–53.

Kinnunen, P., Lauk­kanen, E. & Kylmä J. (2010). Nuoruusiän vanhem­pi­suh­teiden, päih­de­käytön ja
koulu­ko­ke­musten yhteys varhai­sai­kui­suuden mielen­ter­vey­teen. Sosi­aa­li­lääk. Aikausl., 47: 234–243.

Kivalo, E., Autio, L., Palo, J. & Amnell, G. (1965). Mental Retar­da­tion, typical facies and aortic
stenosis syndrome. Ann.Med.Int,Fenn., 54: 81–87.

Kloc­kars, L. & Hooke, M. T. (2010). Ageing of members in the Euro­pean Psyc­hoa­na­ly­tical
Socie­ties. Euro­pean Psyc­hoa­na­ly­tical Fede­ra­tion, Bulletin, 64: 265–272.

Kloc­kars, L. (2010). Discus­sion of Patrick Miller’s ”An Enve­lope in the Mail-Box”. Euro­pean
Psyc­hoa­na­ly­tical Fede­ra­tion, Bulletin, 64: 243–246.

Koponen, N., Lauk­kanen, E., Tolmunen, T. & Ovas­kainen, S. (2010). Joutu­vatko sijoi­tetut nuoret liian
herkästi nuori­sop­sy­kiat­ri­seen osas­to­hoi­toon. Suom. Lääkäril., 49: 4073–4078.

Korhonen, V., Lauk­kanen, E., Peiponen, S. & Viina­mäki, H. (1999). Syrjäy­tyykö masen­tunut nuori?
Suom. Lääkäril., 5: 473–8.

Kotka­virta, J. (2000). Merkitys, tapah­tuma ja suun­nis­tau­tu­minen. Paul Ricoeurin herme­neut­tinen etiikka. Kult­tuu­ri­tut­kimus, 1: 15–26.

Kotka­virta, J. & Karja­lainen, K. (2001). Narra­tii­vinen lääke­tiede – Mitä se on ja miksi se on tärkeää? Lääkä­ri­lehti, 49–50: 5138–5142.

Kotka­virta, J. (2003). Miksi moraali pettää? Liikunta & Tiede, 3: 10–14.

Kotka­virta, J. (2005). Scheler ja Freud. Niin & Näin, 44: 77–85.

Kotka­virta, J. (2005). ”Too good to be true”. Fried, Freud ja deper­so­na­li­saatio. Psyko­te­rapia, 1: 232–242.

Kotka­virta, J. (2007). Onko potilas persona? Duodecim.

Kotka­virta, J. (2007). Ajatuksia tiedos­ta­mat­to­masta. Psyko­te­rapia, 2.

Kotka­virta, J. (2007). Psykoa­na­lyysin paikasta tieteiden kentässä. Psykoa­na­lyyt­tinen psyko­te­rapia, :70–79.

Kotka­virta, J. (2007). Vielä toteu­tu­mat­to­masta. Niin & näin, 54: 36–39.

Kotka­virta, J. (2009). Paluu Norman­diaan. Puheen­vuoro Elokuva ja psyyke-tapah­tu­massa.
Psyko­te­rapia, 3: 241–249.

Kotka­virta, J. (2009). Persoo­nal­linen ja aliper­soo­nal­linen selit­tä­minen psykoa­na­lyyt­ti­sessä
teoriassa. Psyko­te­rapia, 4: 343–353.

Kotka­virta, J. (2010). Filo­sofia ja psykoa­na­lyysi Martti Siiralan tuotan­nossa. Psyko­te­rapia, 3.

Kotka­virta, J:Hur ska vi tänka på döden? Divan Tids­krift för psykoa­nalys och kultur 3–4/2015, s. 73–82.

Kotka­virta, J:Psykoanalyysi ja ajan henki. Psykoa­na­lyyt­tinen psyko­te­rapia„ Nr. 11, 2015, s. 6–15.

Kotka­virta, J.:Unet ja todel­li­suudet. Psykoa­na­lyyt­tinen psyko­te­rapia„ Nr. 11, 2015, s. 19–26.

Kotka­virta, J.:Monipuolisesti ja elävästi häpeästä. Arvio Elina Reen­kolan teok­sesta Nainen ja häpeä. Psykoa­na­lyyt­tinen psyko­te­rapia„ Nr. 11, 2015, s. 160–163.

Kylmä, J., Rissanen, M-L., Lauk­kanen, E., Nikkonen, M., Isola, A. & Juvakka. (2007). Kuvai­leva
laadul­linen terveys­tut­kimus. Premissi, 5: 42–46.

Kylmä, J., Rissanen, M-L., Lauk­kanen, E., Nikkonen, M., Juvakka, T. & Isola, A. (2008).
Aineis­to­läh­töi­sellä sisäl­lö­na­na­lyy­sillä tietoa hoito­työn kehit­tä­mi­seen. Tutkiva Hoitotyö, 6: 23–9.

Laine, A. (2006). Sigmund Freudin synty­mästä 150 vuotta. Turun Sanomat 8.5.

Laine, A., Lehtinen, V. (1978). Yhteisön asen­teet psyyk­ki­sesti sairai­siin. Kirjassa Alanen, Y., Anttinen, E., Eskola, J., Miet­tinen, R., Suominen, J.,Taipale V. (toim.) Sosi­aa­lip­sy­kiatria. Ss 172–177. Tammi, Helsinki.

Laine, A., Lehtinen, V. (1973). Atti­tudes towards mental illness and their rela­tionship to social struc­ture and mental hospital bed utiliza­tion in two Finnish rural commu­ni­ties. Social Psyc­hiatry. pp. 117–123

Laitinen, A., Lauk­kanen, E. & Shemeikka, S. (2005). Nuorten koke­muksia läheisen ihmisen
kuole­masta. Sosi­aa­li­turva, 12: 18–20.

Lauk­kanen, E., Lehtonen, J. & Aho, T. (1989). Nuorten psyyk­ki­sistä syistä johtuva ensia­pu­pal­ve­luiden
käyttö. Suom. Lääkäril., 30: 3014–3018.

Lauk­kanen, E. (1995). Nuoren ruumiin ja mielen välinen yhteys. Suom. Lääkäril., 36: 3943–46.

Lauk­kanen, E., Luoto­niemi, M. & Lehtonen, J. (1996). Suomen nuori­sop­sy­kiat­rinen hoitojärjestelmä
tänään. Suom. Lääkäril., 27: 2745–48.

Lauk­kanen, E., Harti­kainen, N., Luoto­niemi, M., Julma, K., Aalberg, V. & Pylk­känen, K. (1999).
Nuori­sop­sy­kiat­rian palvelut lisään­ty­neet mutta eivät riitä katta­maan suurta tarvetta. Suom. Lääkäril.,
32: 3949- 55.

Lauk­kanen, E. (2000). Syömis­häi­riö­po­ti­laan psykiat­rinen tutkimus. Suom. Lääkäril., 14–15: 1593–96.

Lauk­kanen, E., Oranen, L. & Shemeikka, S. (2001). Koulun yhtei­söl­li­syys- väline vaikuttaa nuoren
tervee­seen kasvuun. Suom. Lääkäril., 41: 4175–77.

Lauk­kanen, T. & Lauk­kanen, E. (2004). Sijais­lap­sista suuri osa vailla tarvit­se­maansa psykiat­rista apua.
Sosi­aa­li­lää­ke­tie­teel­linen Aika­kaus­lehti, 41: 303–309.

Lauk­kanen, T. & Lauk­kanen, E. (2004). Sijais­lap­sista suuri osa vailla tarvit­se­maansa psykiat­rista apua.
Sosi­aa­li­lää­ke­tie­teel­linen Aika­kaus­lehti, 41: 303–309.

Lehtonen, J., Viina­mäki, H., Lauk­kanen, E. & Väänänen, K. (1990). Are psyc­hiatric patients moving to
general hospital? Duodecim, 17: 1190-.

Lehtonen, J., Sorri, P. & Äärelä, E. (1999). Yleis­sai­raa­lap­sy­kiat­rian erityis­pä­te­vyys.

Lehtonen, J. & Castrén, E. (2000). Psykiat­rian muut­tuva viite­kehys neuro­bio­lo­gian aikakaudella.
Duodecim, 116: 1962–1968.

Lehtonen, J. (2001). Psykoa­na­lyysin tule­vai­suu­desta. Kanava, 1: 30–34.

Lehtonen, J. (2001). Psykoa­na­lyysi 2000-luvulle. Suom. Lääkäril. 56: 4285–4288.

Lehtonen, J. (2001). Luot­tamus tervey­den­huol­lossa. Pääkir­joitus. Suom. Lääkäril., 56: 4475–4476.

Lehtonen, J. & Pylk­känen K. (2002). Uutta terveys­po­li­tiikkaa — entä mielen­ter­veys? Pääkirjoitus.
Suom. Lääkäril., 57: 2155.

Lehtonen, J., Könönen, M., Purhonen, M., Partanen, J. & Saari­koski, S. (2002). Imetys voimistaa
lapsen aivo­toi­mintaa. Duodecim, 118: 956–957.

Lehtonen, J. (2002). Tervey­den­huollon arvo. Pääkir­joitus. Suom. Lääkäril., 57: 4067.

Lehtonen, J. (2002). Ereh­tyikö Descartes? Kanava, 9: 589–593.

Lehtonen, J., Hintikka, J., Saarinen, P., Honka­lampi, K., Viina­mäki, H. & Gröhn, T. (2003).
Terveys ja mielen­ter­veys — ajat­te­le­misen aihetta. Suom. Lääkäril., 58: 947–949.

Lehtonen, J. (2003). Neurop­sy­koa­na­lyy­sista. Psyko­te­rapia, 22: 74–78.

Lehtonen, J. (2003). On vastuu­tonta jättää lapset ja nuoret maksajan rooliin. Suom. Lääkäril., 58:
5007.

Lehtonen, J. (2005). Voidaanko aivo­tut­ki­muksen ja psykoa­na­lyysin tietä­mystä yhdistää? Duodecim,
121: 733–740.

Lehtonen, J. (2005). Varhaisen vuoro­vai­ku­tuksen ja äiti-lapsi -suhteen merkitys vauvan aivojen
neuro­fy­sio­lo­gi­selle kypsy­mi­selle. Psyko­te­rapia, 24: 168–170.

Lehtonen, J. (2006). Psykoa­na­lyyt­tisen psyko­te­ra­pian ajan­koh­taisia kysy­myksiä. Duodecim, 122:
705–712.

Lehtonen, J. (2009). Aivo­tut­ki­muksen ja psykoa­na­lyysin rajan­käyntiä. Psykoa­na­lyyt­tinen
Psyko­te­rapia, 5: 7–26.

Lehtonen, J. (2011). Moniam­ma­til­li­suus psykiat­riassa. Duodecim, 127: 1187–8.

Lehtonen, P. & Niemelä, P. (2000). Äitien ja heidän 18-vuotiaiden lastensa kiin­ty­mys­suh­de­tyypit.
Psyko­logia, 35: 35–44.

Lilja, A. (2015) Alku­lause kirjoi­tuk­seen Katoa­vai­suu­desta. Psykoa­na­lyyt­tinen Psyko­te­rapia 11: 48.

Lilja, A.: suomennos: Freud, S. (2015) Katoa­vai­suu­desta. Psykoa­na­lyyt­tinen Psyko­te­rapia, 11: 49–50.

Lindell, J. (2001). Lacan oireen asemasta. Psyko­te­rapia 4.

Lindell, J. (2003). Psyko­dy­naa­misia komment­teja. Ratkes, Ratkaisu ja voima­va­ra­kes­keisten
työta­pojen lehti, 3: 28–31.

Lindell, J. (2007). Lacan ja analyy­tikon rakkaus. Psyko­te­rapia, 3.

Lindell, J. (2008). Lacan ja Bi-logiikka – Symmetria ja asym­metria David Finc­herin eloku­vassa
Fight Club. Psyko­te­rapia, 4.

Lind­fors, O., Pölönen, R., Leinonen, M. & Sakki, M-L. (2003). Lyhyt­kes­toisten krii­si­ryh­mien
tulok­sel­li­suus ja koettu hoito­tyy­ty­väi­syys. Loppu­ra­portti Suomen ryhmäp­sy­ko­te­rapia ry:n
krii­si­ryh­mä­tut­ki­muk­sesta

Lind­fors, O., Leinonen, M., Pölönen, R. & Sakki, M-L. (2008). Miten krii­si­ryhmät auttavat? Psyko­te­rapia, 1.

Linna, L. (1986). Lain mukaan lapsen etu on ratkai­seva – miten on käytäntö? Lapset ja Yhteis­kunta,
8: 433–436.

Linna, L. (1987). The mour­ning work of small children after the loss of a parent through divorce.
Psyc­hiatria Fennica, 18: 41–51.

Linna, L. (1988). Lapsi sijoi­tus­ti­lan­teessa. Pelas­takaa Lapset, 5–6: 22–25.

Linna, L. (1989). Lapsen kehi­tys­vai­heista sijoi­tuksen näkö­kul­masta. Pelas­takaa Lapset, 1: 6–8.

Linna, L. (1990). Lasten yksi­lö­te­rapia. Pelas­takaa Lapset, 1: 6–10.

Linna, L. & Varilo, E. (1991). Lasten seksu­aa­linen hyväk­si­käyttö perheissä. Insestin tyypil­liset
piir­teet ja juri­disten toimen­pi­teiden merkitys hoidon kannalta. Laki­mies, 2: 137–147.

Linna, L. & Varilo, E. (1992). Insesti ja yhteisö. Duodecim, 3: 280–289.

Linna, L. (2004). Satujen ja tari­noiden merki­tyk­sestä. Ryhmätyö, 3: 22–28.

Linna, L. (2006). Ahneu­desta. Ryhmätyö, 1: 23–28.

Linna, L. (2008). Tunteista. Ryhmätyö, 1: 2–10.

Linna, L. (2009). Kehi­tyksen vaati­masta ajasta lapsuu­dessa ja nuoruu­dessa. Ryhmätyö, 1: 22–30.

Linna, L. (2009). Miten ehdol­lis­tumme siihen mitä olemme. Ryhmätyö, 4: 20–28.

Linna-Koskela, L. (2011) Muutoksen pelosta. Ryhmätyö, 1: 2–9.

Manninen, V. (2007). Pojan kehitys ja miehi­syyden moraali. Psykoa­na­lyyt­tinen psyko­te­rapia, 4: 18-
24.

Manninen, V. (2007). Sorron yöstä. Psykoa­na­lyyt­tinen psyko­te­rapia, 4: 89–90.

Manninen, V. (2009). Miehet ja heidän ideaa­linsa John Fordin eloku­vassa Mies joka ampui Liberty Valancen. Psyko­te­rapia, 2: 136–143.

Manninen, V. (2010). Psyko­te­ra­pian perusta: asetelma ja asen­noi­tu­minen. Psykoa­na­lyyt­tinen
psyko­te­rapia, 6: 10–15.

Manninen, V. (2011). Luotet­ta­vuus ja luot­ta­muk­sel­li­suus. Psykoa­na­lyyt­tinen psyko­te­rapia, 7: 10-
15.

Manninen, V. (arvioi­ta­vana). Kohti psyko­ruu­miil­li­suutta. Psyko­te­rapia.

Manninen, Vesa   “Ilmoi­te­taan elämän tarkoitus” ja  “Kaiken takana on Freud” / Psykoa­na­lyyt­tinen psyko­te­rapia  vol.  11, 2015.

Miet­tinen, S., Taat­tola, S., Lappa­lainen, M., Pieta­rinen-Lyytinen, R., Haatainen, K., Joki­niemi, K.
& Lehtonen J. (2007). Uusia keinoja väki­vallan ehkäi­syyn ja hallin­taan tervey­den­huol­lossa.
Suom. Lääkäril., 34: 2981–2983.

Molander, G., Perä­kylä, A. (2000). Milloin hoidet­ta­valle kuolevan iden­ti­teetti. Duodecim, 116: 955-
961.

Mäenpää-Reen­kola, E. (1989). Pieni meren­neito — eräs itse­tu­ho­syndrooma. Psyko­logia, 5.

Niemelä, P. (2011). Karen Horney. Psyko­te­ra­pia­lehti, 2.

Niemelä, P. (2011). Arvio kirjasta Seppä, M., Martin M. ym: Hengitys itse­sää­telyn ja
vuoro­vai­ku­tuksen tukena. Psyko­logia.

Niemi, T. (2004). Being and Happe­ning. Psyc­hoa­na­lysis in Europe. Bulletin, 58: 23–32.

Olli­kainen, S. (2010). Psyyk­kinen muutos ja psykoa­na­lyysin muutos. Psykoa­na­lyyt­tinen
psyko­te­rapia, 6: 36–49.

Paavi­lainen, E., Ahlfors, U.G. & Amnell, G. (1963). Report on The Thir­teenth Congress of
Scan­di­na­vian Psyc­hiat­rist. Acta Psych.Scand.Supp., 169 vol. 39.

Palo, J., Haltia, M. & Amnell, G. (1975). Tapaus­se­los­tuksia G m1 – G m2 – ganglio­si­doosi.
Duodecim, 91: 354–361.

Peiponen, S., Viina­mäki, H., Lauk­kanen, E., Jääs­ke­läinen, J. & Lehtonen, J. (1995). Nuoret
psykiat­ri­sessa erikois­sai­raan­hoi­dossa. Suom. Lääkäril., 32: 3461–66.

Perä­kylä, A. (2002). Emoo­tiot sosi­aa­li­sessa vuoro­vai­ku­tuk­sessa. Sosio­logia, 38.

Perä­kylä, A., Lehtinen, E., Lind­fors, P., Nikander, P., Ruusu­vuori, J. & Tiit­tula, L. (2002).
Sosi­aa­lisen suhteen raken­tu­minen vuoro­vai­ku­tuk­sessa: Erään puhe­lin­kes­kus­telun analyysi.
Sosio­logia, 38.

Perä­kylä, A. (2009). Mieli sosi­aa­li­sessa vuoro­vai­ku­tuk­sessa. Sosio­logia 46: 251–268.

Perä­kylä, A.(2007). Lääkäri, kieli ja valta. Duodecim, 122: 2875–9.

Piha, H. (2007). Äänten tulkinta: näkö­kohtia audi­tii­visen kommu­ni­kaa­tion varhais­syn­tyi­sistä
merki­tyk­sistä. SPY:n viikon­lop­pu­kon­fe­renssin julkaisu 2007.

Pirs­kanen M, Pietilä A-M & Lauk­kanen E. (2005). Terveys­kes­kus­telu nuorten kanssa päih­teistä.
Hoito­tiede.

Pirs­kanen, M., Pietilä, A-M., Halonen, P. & Lauk­kanen, E. (2005). Nuorten päih­de­mit­tarin
luotet­ta­vuus. Sosi­aa­li­lää­ke­tie­teel­linen Aika­kaus­lehti, 42: 115–126.

Pirs­kanen, M., Pietilä, AM., Halonen, P. (2007). Lauk­kanen, E. Nuorten päih­teiden käytön ja sen
haital­listen seurausten varhainen tunnis­ta­minen – mene­telmiä preven­tii­vi­seen hoito­työhön. Tutkiva
Hoitotyö, 5: 12–17.

Pylk­känen, K. & Lauk­kanen, E. (2003). Nuori­sop­sy­kiat­rian näkö­kulma erikois­lää­kä­ri­pu­laan. Suom.
Lääkäril., 58: 1321–24.

Pylk­känen, K. & Lauk­kanen E. (2011). Nuoret eivät pelkää hakeutua mielen­ter­veys­pal­ve­luihin. Suom.
Lääkäril., 33: 2317–17.

Reen­kola, E. (2007). Raskaus, masennus ja psyko­te­rapia. Psykoa­na­lyyt­tinen psyko­te­rapia, 4.

Reen­kola, E. (2009). Seksu­aa­li­suus ja häpeä. Psyko­te­rapia, 3.

Reen­kola, E. (2011). Mummi­myytti. Psyko­te­rapia, 2: 167–168.

Reen­kola, E. (2011). Naisen koston kohta­loita. Psykoa­na­lyyt­tinen psyko­te­rapia, 7: 22–33.

Reen­kola, E. (2011). La venganza feme­nina volcada en el cuerpo y la propia vida. Revista Chilena
de psicoaná­lisis, 2: 18–31.

Riikonen, R. & Amnell, G. (1981). Psyc­hiatric Disor­ders in Children with Earlier Infan­tile Spasm.
Develop.Med.Neurol., 23: 741–760.

Rissanen, M-L., Kylmä, J. & Lauk­kanen, E. (2006). Nuoren itsensä viil­tä­minen ja polt­ta­minen –
kirjal­li­suus­kat­saus. Hoito­tiede, 18: 46–54.

Rissanen, M-L., Kylmä, J. & Lauk­kanen, E. (2008). Viil­tojen viesti – itsensä viil­tä­minen nuorten
kuvaa­mana. Nuori­so­tut­kimus, 1: 34–44.

Roos, E. (2015): Kommentti Jussi Kotka­virran artik­ke­liin Psykoa­na­lyysi ja ajan henki. Psykoa­na­lyyt­tinen Psyko­te­rapia nro 11: 16–18.

Roos, E. (2015): Muis­to­kir­joitus Erkki Rutanen 1932–2015. Psykoa­na­lyyt­tinen Psyko­te­rapia nro 11: 87–89.

Ruusu­vuori, J., Raevaara, L. & Perä­kylä, A. (2003). Potilas vaivansa tulk­kina – ymmär­tääkö lääkäri
yskän. Suomen Lääkä­ri­lehti, 42: 4219–4225.

Rytö­honka, A. (2010). Muusikko ja psyyk­kinen työ- soit­ta­misen piilo­ta­juiset merki­tykset.
Psykoa­na­lyyt­tinen Psyko­te­rapia, 6.

Rytö­honka, A. (2015):Psykoanalyytikon mieli ja elämän­rea­li­teetit- krii­sien ja elämän­muu­tosten
vaikutus psykoa­na­lyy­tikon työhön.
Psykoa­na­lyyt­tinen Psyko­te­rapia nro 11, s 68–79. Helsingin Psyko­te­ra­piayh­distys ry. Helsinki 2015.

Räkkö­läinen, V., Virtanen, H., Karp­pinen, T., Äärelä, E. (1985). Akuutin psykoosin integroitu
hoito; koke­muksia Turun psykiat­rian psykoo­sio­sas­tolta. Lapin­lahti 2, 40–59.

Saari­järvi, S., Salminen, JK., Tamminen, T. & Äärelä, E. (1993). Alexit­hymia in psyc­hiatric
consul­ta­tion-liaison patients. General Hospital Psyc­hiatry, 15: 330–3.

Saarinen, P.I., Lehtonen, J. & Lönn­qvist, J. (2001). Suicide risk in schizoph­renia: an analysis of
sevent­heen consecu­tive suicides. Psyc­hosis & Schizoph­renia, 1: 16–17.

Salminen, JK., Saari­järvi, S., Äärelä, E. & Kauhanen, J. (1999). Sanat, tunteet ja terveys. Duodecim,
47: 1988.

Schulman G. (2015)  Vastat­rans­fe­renssi – jälkiklei­ni­lanen lähes­ty­mis­tapa. Psyko­te­rapia  34 (2) s. 83–93.
 
Schulman G. (2015) Huomioita vasta­tun­teiden käyttöä käsit­te­levän artik­ke­lini herät­tä­miin komment­teihin. Psyko­te­rapia 34 (2) s. 109–117.
 
Schulman G. (2015)  Psykoa­na­lyysin koulu­kun­tien kohtaa­minen: Klei­ni­lainen suun­taus. Psykoa­na­lyyt­tinen Psyko­te­rapia 11, s. 151–153.

Taiminen, T., Tuominen, T., Heinimaa, M. Kresanov, K., Ilonen, T., Strand­berg, J., Rosenquist, S.,
Leino, O. Sourander, A., Äärelä, E. Salo­kangas, RKR:, Holm­berg RL. Estonia-kata­stro­fissa
eloon­jää­neiden psyyk­kiset ensi­reak­tiot. Suomen Lääkä­ri­lehti 33: 3461.

Tolmunen, T., Joensuu, M., Saarinen, P., Ahola, P., Kuikka, J. & Lehtonen, J. (2003). Aivojen
kuvan­ta­mis­me­ne­telmät psyko­te­ra­pian tulok­sel­li­suuden tutki­mi­sessa. Suom. Lääkäril., 58: 283-
287.

Tolmunen, T., Maaranen, P., Lehto, S., Lauk­kanen, E. & Hintikka, J. (2009). Nuorten disso­si­aa­tion
arvioi­minen. Suom. Lääkäril., 45: 3845–50.

Torsti-Hagman, M. (2006). Vapaa asso­si­aatio – mitä se on? Psyko­te­rapia lehti, 2: 110–121.

Torsti-Hagman, M. (2009). Häpeän metap­sy­ko­logia. Psyko­te­rapia lehti, 3: 206–214.

Torsti-Hagman, M. (2007). Pakko­neu­roosi ja vapaa asso­si­aatio. Psykoa­na­lyyt­tinen Psyko­te­rapia, 4:
52–64.

Torsti-Hagman, M. (2011). Äidin masen­nuk­sesta. Psykoa­na­lyyt­tinen Psyko­te­rapia, 7: 34–43.

Tuohimaa, A.:Unen alku­hä­mä­rässä – unen­nä­kö­kyvyn synty­si­joilla
Psyko­te­rapia 3/2015

Tuovinen, T. & Lehtonen, J. (2005). Psyko­te­ra­pins effekter. Finska Läka­re­sälls­ka­pets Hand­lingar,
165: 28–31.

Vehvi­läinen, S., Ehrling, L., Perä­kylä, A. & Lind­fors, O. (2007). Diag­nos­tinen haas­tat­telu
vuoro­vai­ku­tuk­sena. Psyko­logia, 42: 332–349.

Vuorio, KA., Äärelä, E., Knudsen, P. & Lehtinen, V. (1988). Immuu­ni­kadon pelko psykiat­ri­sena
oireena. Duodecim, 104: 714–8.

Väli­mäki, J. (1978). Erik. H. Erikson ja hänen minän kehi­tystä koskeva psyko­so­si­aa­linen teoriansa.
In Alanen, Y. & Tähkä, V. (eds.) Psykoa­na­lyysin ja psyko­te­ra­pian suun­tauksia, pp. 68–83.
Espoo: Weiling+Göös.

Väli­mäki, J. (2003). Neuroosin psykoa­na­lyysin kura­tii­vi­sista teki­jöistä. SPY:n IV viikon­lop­pu­kongressin “Psykoa­na­lyysin mene­telmä” kongres­si­jul­kaisu 2003.

Väli­mäki, J. & Lehtonen, J. (2009). Ilmas­ton­muu­toksen torjun­taan tarvi­taan johta­juutta. Kanava, 6: 341–344.

Väli­mäki, J. & Lehtonen, J. (2009). Tieto tuskaa lisää. Kanava, 9: 579–580.

Väli­mäki, J. (2015). Ilmas­ton­muutos — haaste myös psykoa­na­lyy­sille? SPY:n X viikon­lop­pu­kongressin “Ruumis ja mieli — eheys ja yhteys” kongres­si­jul­kaisu 2015.

Väli­mäki, J. (2015). Ohjek­ti­suh­de­nä­kö­kulma. Puheen­vuoro panee­li­kes­kus­te­lussa “Psykoa­na­lyysin koulu­kun­tien kohtaa­minen” Helsingin Psyko­te­ra­pia­seu­rassa 27.11.2014. Psykoa­na­lyyt­tinen psyko­te­rapia 11:154–159.

Väli­mäki, J. (2015) :Psykoa­na­lyysin koulu­kun­tien kohtaa­minen: Objek­ti­suh­de­nä­kö­kulma. Psykoa­na­lyyt­tinen Psyko­te­rapia nro 11: 154–159.

Äärelä, E. (1995) Balint-toiminta ja sen tehos­ta­minen. In Psykiat­rian asemasta, tutki­muk­sesta ja
käytän­nöstä. Psykiat­rian tutki­mus­sää­tiön julkai­susarja 108, Helsinki.

Äärelä, E. (1995). Mitä annet­tavaa kivun biolo­gi­sella ja psyko­lo­gi­sella tutki­muk­sella on klii­ni­selle
työlle? Työter­veys­lää­käri 3: 241–5.

Äärelä, E. (1995). Depressio ruumiil­lisen sairauden yhtey­dessä – oheis­depressio. Lund­beck Oy.

Äärelä, E., Saari­järvi, S., Salminen, JK:, Toikka, T. (1997). Alexit­hymic features do not predict
compliance with psyc­hot­he­rapy in cosul­ta­tion-liaison patients. General Hospital Psyc­hiatry, 19:
229–33.

Äärelä, E. (1997). Labo­ra­torio- ja kuvan­ta­mis­tut­ki­mukset depres­sion diag­nos­tii­kassa ja hoidossa.
Suomen Lääkä­ri­lehti, 16: 1961–4.

Äärelä, E. (1997). Depressio ja diabetes. Lund­beck Oy.

Äärelä, E. (1998). Kun poti­laalla on paniik­ki­häiriö. Käypä hoito. Suomen Lääkä­ri­lehti, 13, 1529-.

Äärelä, E. (1998). Hankalan poti­laan ja lääkärin ongelma. Miten tähän tultiin? Suomen Lääkä­ri­lehti
18–19:3, 214–217.